Tampereen yliopisto

Väitös: Tutkiva oppiminen parantaa oppimistuloksia

Jaa
Julkisessa keskustelussa on kannettu huolta nuorten kyvystä suoriutua opinnoista, joissa annetaan runsaasti vapautta suunnitella ja toteuttaa itse omaa oppimista. FM Merja Kuisman mukaan eri-ikäiset oppijat kuitenkin hyötyvät vapaudesta, kunhan opettaja ohjaa oppimisprosessia sopivassa määrin.
Kuva: Ilona Halttunen
Kuva: Ilona Halttunen

Tutkiva oppiminen on pedagoginen lähestymistapa, jossa oppijat rakentavat aktiivisesti tietoa ongelmanratkaisun kautta. Se antaa oppijoille mahdollisuuden kokea jokaiselle ihmiselle tärkeitä asioita, kuten autonomiaa eli itsekseen pärjäämistä ja kompetenssia eli pätevyyden tunnetta. Kun mallia toteutetaan yhdessä oppimalla, oppija saa myös aitoja yhteyden kokemuksia ja pääsee vuorovaikutukseen muiden kanssa.

– Tutkiva oppiminen vaatii ponnistelua niin opettajalta kuin oppijoilta. Opettajan täytyy suunnitella tehtävänanto huolella ja miettiä, miten oppijoiden etenemistä seurataan ja tuetaan. Oppijoilta taas vaaditaan muun muassa oppimisen aikatauluttamista niin, että työ saadaan valmiiksi ajallaan, väitöstutkija Merja Kuisma huomauttaa.

Kuisma suunnitteli väitöstutkimuksessaan kolme käytännön mallia, joissa kokonainen yläkoulun tai lukion opintojakso toteutettiin tutkivan oppimisen mukaisesti. Yläkoulussa mallia sovellettiin maantiedon 8. luokan Eurooppa-kurssiin ja lukiossa uhkien maantieteen kurssiin sekä uuden opetussuunnitelman mukaiseen monialaiseen opintojaksoon.

– Maantiede antoi hyvät puitteet tutkivaan oppimiseen, koska sen luonteeseen kuuluu tiedon hankkiminen, analysointi ja vertaileminen. Oppiaineen asemaa kannattaisikin vahvistaa, koska se kehittää nuorten korkeamman ajattelun taitoja, Kuisma perustelee.

Kaikissa väitöstutkimuksen malleissa oppijat muotoilivat itse ja työparin kanssa kysymyksiä annetusta aiheesta. Etsittyään kysymyksiin vastauksia he laativat uusia kysymyksiä ja etenivät näin askel askeleelta syvemmälle aiheeseen. Kullakin opintojaksolla laadittiin myös jokin yhteinen tuotos, kuten yhteistaideteos, kurssivihkonen tai portfolio karttoineen. Tutkimuksen aineisto koostui 253 Pirkanmaan yläkoululaisen ja lukiolaisen kyselyvastauksista ja alku- ja lopputesteistä sekä 23 oppijan kerronnallisista haastatteluista.

Tutkiva oppiminen vaikutti myös motivaatioon ja itsesäätelytaitoihin

Väitöstutkimus osoitti, että tutkiva oppiminen paransi oppijoiden tiedollisia oppimistuloksia perinteisempään, opettajakeskeiseen opetusmalliin verrattuna. Yläkoululaisilla myös motivaatio kasvoi. Lisäksi kävi ilmi, että kummankin ikäryhmän oppijat pystyivät omaksumaan tarvittavat itsesäätelytaidot opintojakson aikana, olivatpa heidän itsesäätelytaitonsa kurssin alussa hyvät tai huonot.

Lukioon suunniteltiin väitöstutkimuksen osana jopa kuuden oppiaineen näkökulmia hyödyntävä tutkivan oppimisen opintojakso ”Ihminen – mikä olen?”. Opintojaksolla ihmistä ja ihmisyyttä tarkasteltiin biologian, psykologian, filosofian, fysiikan ja liikunnan tulokulmista. Lopuksi laadittiin kuvataiteen keinoin yhteenveto eri tieteenalojen annista tekemällä yhteistaideteos.

– Lukion monialainen opintojakso voi kuulostaa melkoiselta sekamelskalta, kun opetusta antaa peräti kuusi eri alan opettajaa. Opettajat olivat kuitenkin valinneet teemat huolella, ja ne muodostivat punaisen langan siirryttäessä oppiaineesta toiseen. Se, että eri oppialojen luonne tehdään oppijalle näkyväksi, onkin monialaisen kokonaisuuden onnistumisen edellytys, Kuisma toteaa.

Tutkimuksen mukaan nuoret oppivat uusia käsitteitä ja oivalsivat tiettyjen käsitteiden liittyvän moniin eri oppialoihin, vaikka näkökulma olikin eri. Jotkut oppijat kokivat jopa maailmankuvansa muuttuneen, kun ihmistä ja ihmisyyttä tarkasteltiin usean eri tieteenalan kulmasta.

Filosofian maisteri Merja Kuisman kasvatustieteen alaan kuuluva Bliss and curse of autonomy: Implementing inquiry learning in a domain-specific and cross-curricular context tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa perjantaina 28.10.2022 kello 12 alkaen Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa (Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Sami Paavola Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Petri Nokelainen kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väitöstutkija Merja Kuisma
merja.kuisma@tuni.fi

Kuvat

Kuva: Ilona Halttunen
Kuva: Ilona Halttunen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Tampereen yliopiston vuoden 2024 tilinpäätös: kansainvälinen tutkimusrahoitus kasvoi ja tutkintomäärät nousivat kaikilla koulutusasteilla27.3.2025 15:55:38 EET | Tiedote

Tampereen yliopiston saama kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus jatkoi kasvuaan vuonna 2024. Kymmeneltä koulutusalalta suoritettiin kaikkiaan 4 809 tutkintoa, mikä oli 400 edellisvuotta enemmän. Yliopisto valittiin mukaan Euroopan unionin sirusäädöksen pääinstrumentteihin. Liikevaihto kasvoi 367,5 miljoonaan euroon ja varsinaisen toiminnan tulos tasapainottui tavoitellusti. Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus hyväksyi säätiön vuoden 2024 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen torstaina 27.3.2025.

Väitös: Kuoleman julkiseen käsittelyyn liittyvät talous, vaikuttaminen ja lohduttaminen, mutta kerrosten avaaminen vaatii historian tuntemusta27.3.2025 08:28:45 EET | Tiedote

FM Anna Huhtalan historia-alan väitöskirjatutkimus perehtyy 1920–1930-lukujen Suomen väkivalta- ja onnettomuuskuolemien eli poikkeuksellisten kuolemien julkiseen käsittelyyn ja osoittaa, että monet nykypäivän uutisten sisällöt pohjaavat vuosikymmeniä vanhoihin tapoihin ja käytänteisiin. Samaan aikaan kun uutisarvolla ja poliittisilla ja kaupallisilla tavoitteilla on merkityksensä, vaikuttaa kuolemasta kertovien uutisten sisältöön myös tarve ymmärtää tapahtunutta ja löytää lohdutusta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye