Hallitus jätti sisäilmakodittomat ilman apua – Hallituskaudesta toiseen sisäilma-asiat vesittyvät ministeriössä

Vuonna 2019 sisäilmakodittomien tilanne nousi ensimmäistä kertaa koskaan hallitusohjelmaan: Hallitus lupasi selvittää, voiko valtio tukea ”puhtaiden asuntojen” rakentamista sisäilmasta sairastuneille.

Kirjaus herätti toivoa, kuten kaikki 2010-luvulta alkaen eduskunnasta ja eri hallituksilta lähteneet aloitteet sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden tilanteen parantamiseksi.

Tälläkin kertaa pettymys oli suuri: Vetovastuu annettiin niille henkilöille ja organisaatioille, jotka ovat vuosien ajan systemaattisesti edistäneet näkemystä pitkittyneestä sisäilmaoireilusta ”toiminnallisena häiriönä”, joka ei johdu sisäilman epäpuhtauksille altistumisesta vaan pelosta ja huolesta.

Kun lähtökohta on tämä, ei ongelmiin pystytä kehittämään potilaita auttavia vaikuttavia ratkaisuja, oli sitten kyse sisäilmasta sairastuneiden asumisesta, terveydenhuollosta tai työelämässä jatkamisesta. Julkisia varoja kuitenkin kuluu runsaasti. Esimerkiksi THL:n johtamalla Kansallisella sisäilma ja terveys -ohjelmalla, joka tätä ajattelutapaa nimenomaan juurruttaa, on kymmenvuotinen, hallituskausien yli ulottuva rahoitus.

Kansainvälisesti poikkeava tapa toimia

Suomessa valittu linjanveto sisäilmaoireilusta toiminnallisena häiriönä on kansainvälisesti poikkeava. Kansallisen sisäilmaohjelman käyttämät asiantuntijat esittävät tilanteen kansainväliselle tutkijayhteisölle siten, että maamme runsas oireilijoiden määrä johtuu siitä, että meillä altistumisen haittoja on liioiteltu ja oireilu ei johdu pelkästä altistumisesta, vaan ilmapiirin käynnistämästä pelosta (ks. esim. 1 ja 2).

Vaihtoehto tälle olisi käynnistää asiantuntevia hankkeita selvittämään, mille ihmiset altistuvat, millaisia terveysvaikutuksia erityyppisillä altistusyhdistelmillä on ja mikä suomalaisessa rakennuskannassa on erityistä. Kansainvälisellä tutkimuskentällä tällainen on ajankohtaista: Sisäilmaa tutkitaan nyt paljon, etenkin altistumista suurelle määrälle erilaisia aineita, niistä syntyviä reaktiotuotteita sisäilmassa ja näiden erilaisia terveysvaikutuksia. Yksittäisen aineen pitoisuuden ei tarvitse olla korkea, kuten Suomessa uskotellaan – sisäilma on monimutkainen cocktail ja altistuminen kumuloituvaa.

Vastuuministeriönä toimiva sosiaali- ja terveysministeriö ja sen alaiset THL ja TTL ovat perustelleet sisäilmasta sairastumista koskevia linjanvetojaan epämääräisesti. Ministeriö ei ole onnistunut esittämään psykologisoivalle näkökannalle ja toiminnallisten häiriöiden selitysmallille uskottavaa tieteellistä pohjaa. Silti samat tahot saavat jatkaa hallituskaudesta toiseen sisäilmasta sairastuneiden kohtaloa määrittävien projektien toteuttajina, mikä hankaloittaa potilaiden tilannetta edistävien ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa. 

Homepakolaiset ry haluaa nostaa esiin kysymykset:

• Kuinka järkevää ja taloudellisesti kannattavaa on vuodesta toiseen käynnistää sisäilmasta sairastuneita auttamaan tarkoitettuja ohjelmia, jotka käännetään toteutusvaiheessa päälaelleen?
  
  
• Seurataanko sisäilmasta sairastuneisiin liittyvien toimenpiteiden vaikutuksia ja pitkäaikaiskustannuksia millään tavoin?
  
  
• Kuinka Suomessa käytännössä seurataan, että julkisorganisaatioiden toiminta on läpinäkyvää ja riippumatonta ja päätöksenteon tueksi tarjotaan tieteellisesti asianmukaista tietoa?

Yhdistys toivoo, että keskustelu tästä toistuvasta ongelmasta ja päättäjien vaikutusmahdollisuuksista vallalla olevaan toimintatapaan käynnistyy Suomessa.

Lisätietoa

Alla koottuna esimerkkejä Suomessa 2010- ja 2020-luvuilla toteutetuista hankkeista:

2021: Sisäilmakodittomat jäämässä ilman apua – Tätäkö hallitus tarkoitti?
https://homepakolaiset.fi/2021/10/sisailmakodittomat-tatako-hallitus-tarkoitti/

2021: Homepakolaiset ry kommentoi Terveet Tilat toimintamallia
https://homepakolaiset.fi/2021/02/homepakolaiset-ry-kommentoi-terveet-tilat-toimintamallia/

2020: Emme saaneet ministeriöltä tutkimusnäyttöä hoitolinjausten perusteiksi - Pyysimme saada tietoomme niitä tutkimuksia, joilla sisäilmasta sairastuneiden tilannetta heikentäneet hoito- ja viestintälinjaukset perustellaan tieteellisesti.
https://homepakolaiset.fi/2020/01/emme-saaneet-ministeriolta-tutkimusnayttoa-hoitolinjausten-perusteiksi/

2018: Homepakolaiset ei hyväksy Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman luonnosta
https://homepakolaiset.fi/2018/10/homepakolaiset-ry-ei-hyvaksy-kansallisen-sisailma-ja-terveys-ohjelman-luonnosta/

2018: Järjestöjen yhteislausunto toiminnallisista häiriöistä: Sisäilmasairaiden tilanne ei ratkea luokittelemalla sisäilmaoireet toiminnallisiksi häiriöiksi.
Seitsemän ammattiliittoa, lapsiasiajärjestöä ja potilasjärjestöä on allekirjoittanut lausunnon, jossa otetaan kantaa sisäilmaoireiden ja sairauksien käsittelyyn sosiaali- ja terveysministeriön alaisessa hoitosuositustyössä.
https://homepakolaiset.fi/2018/05/yhteislausunto-toiminnalliset/

2016: Tätäkö eduskunta todella tarkoitti? Kysyimme tarkastusvaliokunnalta, miksi hallitus toteuttaa sisäilmasairaiden tilannetta huonontavia aputoimia.
https://homepakolaiset.fi/2016/08/tatako-eduskunta-todella-tarkoitti/