Suomessa sairastutaan edelleen sisäilmasta – järjestelmän ongelmiin ei ole löydetty toimivia ratkaisuja

Suomessa on hiljattain julkaistu useita tutkimuksia ja selvityksiä*, joissa kerrotaan sisäilmaongelmien edelleen vaivaavan suomalaista rakennuskantaa ja työ- ja opiskelupaikkoja. Välinpitämättömän suhtautumisen sijaan ongelmat kannattaisi korjata hyvissä ajoin. Selvitysten mukaan se olisi kannattavaa sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Nyt välinpitämättömyyden seuraukset jäävät yhteiskunnan, yhteisöjen ja yksilöiden taakaksi.

Potilasjärjestö Homepakolaiset on nyt julkaissut kaksi yksityiskohtaista tapauskuvausta, joissa kerrotaan käytännönläheisesti, miten suomalainen terveydenhoito-, kuntoutus ja työsuojelujärjestelmä sisäilmatapauksissa epäonnistuu. Kumpikin tapaus on tyypillinen ja auttaa siksi hahmottamaan järjestelmän tämänhetkisiä ongelmia.

Ensimmäisessä esimerkissä Anssi kertoo, miten aivan tavallinen oireenmukainen terveydenhoito epäonnistui vuosien vieriessä estämään hänen vakavan sairastumisensa, vaikka hän aina oireillessaan hakeutui asiantuntijan luo. Mukana on otteita Anssin lääkärinlausunnoista.

Hannankaan terveysongelmia ei onnistuttu estämään ennalta, vaikka hän jo varhain toi esiin huolensa ja esimerkiksi irtisanoutui sisäilmaongelmaisesta työpaikasta. Kuten Anssilla, kohdalle sattui useampi vakavasti sisäilmaongelmainen rakennus. Hanna kertoo myös, kuinka avuttomia TE- ja kuntoutuspalvelut ovat sellaisen sairauden kuntouttamisessa, joka johtuu ympäristötekijöistä.

Ongelmarakennuksia, koordinoitujen palvelupolkujen puutetta ja oireiden vähättelyä

Sisäilmasta sairastuneiden kertomuksissa toistuvat usein kerta toisensa jälkeen samat ongelmakohdat. Sisäilmaongelmien yleisyys ja toimenpiteiden viiveellisyys on yleinen taustatekijä sairastumiselle. Korjausten käynnistyminen esimerkiksi työ- ja opiskelupaikoilla vie helposti vuosia, vaikka oireilevien pitäisi päästä pian terveisiin tiloihin toipumaan. Sisäilmaongelmien yleisyyden vuoksi oireileva ihminen joutuu myös helposti yhdestä rakennuksesta lähtiessään toiseen ongelmarakennukseen. Terveydenhoidossa tilannetta ”jäädään seuraamaan”.

Sairastumiskehitys voitaisiin katkaista matkan varrella useassa kohtaa esimerkiksi terveydenhuollossa ja työsuojelussa. Vastuu tilanteiden hoidosta hajautuu kuitenkin nyt niin, että käytännössä altistuminen pääsee usein kohtuuttomasti pitkittymään. Se johtaa liian usein krooniseen työ- ja toimintakyvyn laskuun.

Tärkeä taustasyy sille, että näin edelleen tapahtuu, on Suomessa viime vuosina käyttöön otettu ajattelutapa: Sisäilmaoireilu on pitkään jatkuessaan toiminnallista, psykologista. Tätä ajatustapaa on juurrutettu terveydenhoitoon aktiivisesti pian vuosikymmenen ajan, vaikka sen pohjaksi ei ole sosiaali- ja terveysministeriöstä toistuvastikaan pyydettäessä saatu tutkimusnäyttöä. 

Sisäilmaongelmien ja sairastumisten välisen yhteyden systemaattinen kieltäminen näkyy myös homeen aiheuttamien ammattitautien määrän romahtamisena viimeisten kymmenen vuoden aikana, vaikka sisäilmaongelmat eivät ole tänä aikana vähentyneet. 

Homepakolaiset-yhdistys toivoo, että Suomessa aletaan ministeriövetoisesti suhtautumaan sisäilman aiheuttamiin terveysongelmiin niiden vaatimalla vakavuudella ja kehitetään sisäilmasta oireileville koordinoituja, varhaiseen puuttumiseen perustuvia palvelupolkuja. Tämä olisi koko yhteiskunnan etu.

*Lähteet:

STTK:n teettämä Terveellinen ja turvallinen työelämä 2021 -kysely kertoo, että erilaisia sisäilmaongelmia on työpaikoilla paljon ja niihin suhtautuminen on usein välinpitämätöntä, vaikka tällainen ei ole kannattavaa työnantajalle, yhteiskunnalle eikä työntekijöille.

Turun yliopiston terveystaloudellinen tutkimus kertoo, että sisäilman kannalta rakennukset kannattaa korjata ajoissa, sillä muuten laskusta tulee kaksinkertainen. Ylen uutinen aiheesta.