TAAY ry tyrmistyi Kansallisarkiston yt-neuvotteluista

Kansallisarkisto on 17.10. 2022 aloittanut yt-neuvottelut, jotka voivat johtaa jopa 30 henkilötyövuoden vähennyksiin. Työnantajan tiedotteessa yt-neuvotteluja perustellaan heikentyneellä taloustilanteella ja toiminnan digitalisoinnilla.

Tiedon- ja arkistonhallinnon ammattiyhdistys ymmärtää taloustilanteen, mutta ei hyväksy digitalisaatiota väen vähentämisen perusteluksi.  

- Kansallisarkistolla on erityinen merkitys kansallisen kulttuuriperinnön säilyttäjänä ja sen tutkimuksen mahdollistajana. Perinnön tulee olla mahdollisimman hyvin kaikkien saatavilla riippumatta siitä, onko sen muoto digitaalinen vai perinteinen eli analoginen. Leikkaukset vaarantavat kulttuuriperinnön saatavuuden, sillä saatavuuden varmistaminen edellyttää riittävää henkilökuntaa, sanoo TAAY:n puheenjohtaja Katja Klami.

-Työnantajan tiedotteesta voi saada käsityksen, että digitalisaatio on "hoitamassa homman" ja siksi väkeä ei enää tarvita. Kuitenkin Kansallisarkiston aineistosta vasta noin 5 % on digitalisoitu ja työtä riittää vuosikymmeniksi. Rinnakkain on siis vielä pitkään kaksi tiedonhallinnan osaamista edellyttävää järjestelmää, digitaalinen ja analoginen, Klami huomauttaa.

- Itse digiuudistuskin tarvitsee mittavaa resursointia. Vaativien aineistojen digitalisointi on aineisto-osaamista edellyttävää asiantuntijatyötä. Jos resursseja ei ole, on pelkona, että digitointiin valitaan vain ”helpot” aineistot, jotka soveltuvat nopeaan ns. läpisyöttöön. Jääkö tällöin katveeseen aineistoa vain siksi, että sitä on työlästä käsitellä. Jos näin käy, Kansallisarkiston lakisääteinen tehtävä ei toteudu.  

- Digitalisaatio ei lisäksi poista arkistojen käyttäjien neuvonnan ja ohjauksen tarvetta, jotka ovat tiedonhallinnan ytimessä.

- Vaarana hallitsemattomassa digitalisoitumisessa on arkistojen luisuminen googlettamisella tapahtuvaan tiedonhakuun, jolloin arkistoammattilaisten osaamisen jälki häviää tulevien tutkijoiden saavuttamattomiin.

- Kansallisarkisto toimii kansakuntamme muistina ja on perusta arkistoihin ulottuvalle historiantutkimukselle. Leikkauksista kärsisi ketjuna sekä kulttuuriperintömme tutkijat että tavalliset historiastaan kiinnostuneet suomalaiset kautta Suomen, Katja Klami muistuttaa. 

Työnantajan kannettava vastuu henkilöstöstä

- Kansallisarkistossa on ollut pitkään tarvetta kiihdyttää digitalisaatiota, mutta se ei ole jäsentemme mukaan näkynyt resursseissa, käytännön painotuksissa tai osaamisen kehittämisessä. Nyt muutos aiotaan näköjään tehdä rahanpuutteessa kertarysäyksellä, mikä on henkilöstön näkökulmasta vastuutonta. Siirtymä tulisi vaiheistaa pidemmälle aikajänteelle, sanoo työmarkkinalakimies Kari Eskola Akavan Erityisaloista.

-  Näin mittavat henkilöstöleikkaukset lamaannuttavat työyhteisön ja organisaation tuloksentekokyvyn vuosiksi. Työnantajan on kaikin voimin etsittävä rahoituslähteitä muualta ja lievitettävä iskua kantamalla vastuu mahdollisten leikkausten kohteeksi joutuvista. 

- Vastuu tarkoittaa konkreettisia toimia henkilöstön uudelleen sijoittamisessa vähintään yhtä vaativiin tehtäviin ja palkkatasosta huolehtimista. Säästöjä ja henkilöstön sijoittumismahdollisuuksia tulee tarkastella hallinnonalan sisällä kuten OKM:n konsernihallintohankkeessa, Eskola sanoo. 

- Jos Kansallisarkisto ei kanna vastuuta omasta henkilöstöstään, osaajia menetetään, sen työnantajakuva heikkenee ja tulevien arkiston- ja tiedonhallinnan  ammattilaisten rekrytointi vaikeutuu.

- Kansallisarkistolla on nyt näytön paikka siinä, millainen työnantaja valtio on. 

Lisätietoja: 

Katja Klami, puheenjohtaja, Tiedon- ja arkistonhallinnan ammattiyhdistys TAAY ry, puheenjohtaja@taay.fi

Kari Eskola, työmarkkinalakimies, Akavan Erityisalat, kari.eskola@akavanerityisalat.fi, puh. 040 590 5693