Maailman onnellisimman kansan hyvinvointi jakautuu epätasaisesti
Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 -raportin on kirjoittanut 12 meritoitunutta eriarvoisuustutkijaa, jotka tarjoavat lukusia politiikkatoimia, joiden avulla voidaan lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Teos on jatkoa vuonna 2020 ilmestyneelle samannimiselle teokselle, joka synnytti vilkasta keskustelua eriarvoisuuden merkityksistä.
Koettua hyvinvointia vähentävät erityisesti toimeentulovaikeudet, joista kärsivät muita useammin yksinasuvat ja yksinhuoltajat. Teoksen keskeinen sanoma on, että sekä tulo- ja varallisuuseroihin että koettuun hyvinvointiin liittyvää eriarvoistumista on torjuttava aktiivisesti. Se on tärkeää sekä demokratian toteutumisen että sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vuoksi.
Verojärjestelmä kasvattaa tulo- ja varallisuuseroja
VATT:n erikoistutkija Marja Riihelä ja taloustieteen emeritusprofessori Matti Tuomala tarkastelevat tulo- ja varallisuuserojen kehitystä eriytetyn verojärjestelmän aikana. Vuonna 1993 tehtyjen reformien vuoksi verotuksen progressiivisuus väheni voimakkaasti, kun ansio- ja pääomatulojen verotus eriytettiin. Se on lisännyt tulo- ja varallisuuseroja viime vuosikymmeninä.
Verotuksen keinoin olisi kuitenkin mahdollista hillitä tulo- ja varallisuuserojen kasvua. Riihelä ja Tuomala ehdottavat yhtenäiseen tuloverotukseen siirtymistä. Silloin progressiivisen tuloveron kohteena olisivat kaikki tulot eli sekä ansio- että pääomatulot.
– Pääomatulojen verotuksen ja varallisuusverotuksen epäkohtien korjaaminen lisäisi yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja parantaisi samalla tuottavuutta sekä tuotannolliseen toimintaan investoimisen taloudellisia kannustimia. Se vähentäisi myös haitallista verosuunnittelua, Riihelä ja Tuomala tiivistävät.
Köyhyys vauraassa maassa
Riihelä ja Tuomala tarkastelevat teoksessa myös suomalaista köyhyyttä globalisaatiokehityksen aikakaudella. Vaikka köyhyysasteessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, erityisen ongelmalliseksi on muodostunut köyhyyden pitkittyminen, jonka vaikutukset etenkin lapsiin ovat haitallisia. Äärimmäisen köyhyyden tilat ovat kuitenkin Suomessa harvoin pysyviä.
Köyhyyden torjumisessa Riihelä ja Tuomala korostavat kohdennetun sosiaaliturvan lisäksi hyvinvointipalvelujen saatavuutta.
– Universaaleilla ohjelmilla voidaan välttää tulosidonnaisen sosiaaliturvan ongelmia, kuten sosiaalista häpeää ja etujen vähäistä käyttöä. Julkisesti tarjottu peruskoulutus, perusterveydenhoito, lasten ja vanhusten hoito ja muut sosiaalipalvelut ovat ei-rahamääräistä ‘perustuloa’, joiden tulee olla kaikkien saatavilla, Riihelä ja Tuomala toteavat.
Tuloilla on yhteys äänestysvalintoihin
Suurituloiset ovat selvästi pienituloisia ahkerampia äänestäjiä, mutta miten suurituloiset äänestävät? THL:n tutkimuspäällikkö Timo M. Kauppinen, yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass ja viestinnän professori Anu Kantola tutkivat, mitä puolueita kunnallisvaaleissa 2021 äänestettiin suhteessa siihen, kuinka paljon äänestysalueella asui suurituloisimpaan kymmenykseen kuuluvia.
Kokoomus oli suurituloisten selvä suosikkipuolue, mutta myös RKP:n ja vihreiden kannatus on suhteessa korkeampi suurituloisilla alueilla.
Demokratian kannalta alueellisella segregaatiolla voi olla negatiivisia vaikutuksia.
– Erityisesti kuntavaaleissa voi olla konkreettista merkitystä sillä, miltä asuinalueilta puolueet keräävät kannatuksensa. Suurituloiset alueet voivat saada etua kunnan päätöksenteossa, koska niillä äänestetään ahkerasti, äänet keskittyvät muutamille puolueille ja valtuustoon päädytään useammin suuri- kuin pienituloisilta alueilta, Kauppinen, Wass ja Kantola huomauttavat.
Perhetausta vaikuttaa omalle sukupuolelle tyypillisen ammatin valintaan
Koulutus- ja ammattialojen jakautumista miehille ja naisille tyypillisiin eli sukupuolen mukaiseen segregaatioon tarkastellaan usein yksinomaan kulttuurisesta näkökulmasta.
Sosiologian yliopistonlehtori Irene Prix, THL:n erikoistutkija Outi Sirniö ja sosiologian apulaisprofessori Elina Kilpi-Jakonen tarkastelevat sukupuolisegregaatiota koulutuksessa laajemmasta yhteiskunnallisen eriarvoisuuden näkökulmasta ottamalla huomioon sosioekonomisen perhetaustan opintovalintojen taustalla.
Esimerkiksi miehet valitsevat todennäköisemmin naisvaltaisen, kuten opetus-, hoiva- tai sosiaalialan, jos tekevät samalla luokkanousun.
Sukupuolisegregaation purkamiseksi on tuettava ihmisten pragmaattisia motiiveja ja mahdollisuuksia opiskella ja työskennellä omalle sukupuolelle epätyypillisillä aloilla. Lisäksi segregaatioon voidaan vaikuttaa muilla yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseen tähtäävillä toimilla, kuten parantamalla naisvaltaisten ja yhteiskunnallisesti tärkeiden alojen työoloja ja palkkausta.
– Miesten osuuden kasvattaminen hoiva-alalla aikuisten alanvaihtoa helpottamalla vaikuttaisi välillisesti myös kulttuurisiin käsityksiin alasta, mikä vuorostaan vaikuttaisi nuorten alavalintoihin, Prix, Sirniö ja Kilpi-Jakonen toteavat.
Elämään tyytyväisyys on lisääntynyt pitkällä aikavälillä
Lopuksi väitöskirjatutkija Niko Eskelinen, Diakonia-ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija Sakari Kainulainen, väitöskirjatutkija Pietari Kujala ja sosiologian professori Mikko Niemelä kirjoittavat siitä, miten suomalaisten koettu hyvinvointi on kehittynyt 2000-luvulla ottaen huomioon väestöryhmittäiset erot.
Onnelliseksi itsensä kokevien osuus on Suomessa noussut vuosien 2012 ja 202 välillä. Kuitenkin työttömistä jopa noin joka kuudes (14,7–17,7 %) raportoi kokevansa onnellisuutta harvoin tai ei koskaan.
Taloudellisen hyvinvoinnin merkitys korostuu ihmisten kokemassa elämään tyytyväisyydessä, minkä vuoksi tulosiirto- ja palvelujärjestelmä on tärkeässä roolissa, kun edistetään suomalaisten hyvinvointia.
Koettu hyvinvointi sisältää kuitenkin useita hyvinvoinnin osa-alueita, kuten sosiaaliset suhteet ja turvallisuus, joiden kehittäminen vaatii laaja-alaista ja poikkihallinnollista yhteiskuntapolitiikkaa. Tämän tulisi näkyä esimerkiksi tulevassa sosiaaliturvauudistuksessa.
– Etuusjärjestelmän tulisi olla mahdollisimman selkeä, jotta se luo ihmisille mahdollisuuden rakentaa itselleen toimiva ja ennakoitava arki, tutkijat tiivistävät.
Kirjan on toimittanut Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Anna Rajavuori.
– Kalevi Sorsa -säätiön tavoitteena on lisätä ymmärrystä eriarvoisuudesta manitahoisena yhteiskunnallisena ilmiönä ja tuoda esiin perusteltuja ideoita ja politiikkakeinoja, joiden avulla eriarvoisuuskehitystä voitaisiin tasata, toteaa Rajavuori.
Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 on osa Kalevi Sorsa -säätiön viisivuotista eriarvoisuuden vähentämisen hanketta (2019–2023).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna RajavuoriKalevi Sorsa -säätiö, Eriarvoisuuden vähentäminen
Puh:050 556 2447anna.rajavuori@sorsafoundation.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja. Säätiö tuottaa julkaisuja, tapahtumia ja puheenvuoroja julkiseen keskusteluun. Ajatuspajan tavoite on edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja demokratiaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö
Hallitus lopettaa Kalevi Sorsa -säätiön julkisen perusrahoituksen23.9.2024 15:17:12 EEST | Tiedote
Hallitus esittää tänään julkaistussa budjettiesityksessään poliittisten ajatuspajojen yleisavustuksen lakkauttamista kokonaan ensi vuodesta alkaen. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä avustuksella on taattu puolueita lähellä oleville ajatuspajoille perusrahoitus. Se on ollut niille keskeisin julkinen rahoitusinstrumentti, jolla on edistetty tietoperäistä päätöksentekoa.
Raportti: Tekoäly on jopa heikentänyt tuottavuutta työpaikoilla, mutta kehitys voidaan kääntää16.9.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Algoritmien käyttö työntekijöiden ohjaamisessa on johtanut virheisiin työvuorojen jakamisessa sekä ajan hukkaamiseen tarpeettomiin tehtäviin. Työhyvinvoinnin ja tehokkuuden lisääminen edellyttää, että työntekijät osallistuvat tekoälyn käytön suunnitteluun. Esimerkiksi viranomaisten digityösuojelutarkastukset ja ammattiliittojen kanneoikeus voisivat auttaa ongelmien ratkaisussa.
Analyysi: Suomalaisten luottamus terveydenhuoltojärjestelmään on murentunut 2020-luvulla10.9.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Vain vähän terveydenhuoltojärjestelmään luottavien osuus on nelinkertaistunut neljästä prosentista 17 prosenttiin vuosina 2021–2024. Luottamus laski kaikissa väestöryhmissä, mutta erityisen jyrkästi pienituloisilla ja yksinasuvilla. Terveydenhuollon lisärahoitus ja rakenteelliset uudistukset voisivat auttaa luottamuksen palauttamisessa.
Tutkimus: Lisääntyvä algoritmien ja tekoälyn käyttö työntekijöiden valvonnassa heikentää työhyvinvointia27.8.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Algoritmien käyttö johtamisessa ja työntekijöiden valvonnassa on yleistynyt varastotyössä ja puhelinmarkkinoinnissa. Näillä toimialoilla työskentelevistä jopa 87 prosenttia johdetaan tietojärjestelmien avulla, osin automatisoidusti tekoälyllä. Lisääntyvä algoritmijohtaminen heikentää merkittävästi työhyvinvointia.
Tutkimus: Miesten ja naisten poliittiset kannat eriytyvät yhä enemmän Suomessa20.8.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Suomessa puoluekannatus seuraa useissa länsimaissa havaittua trendiä, jossa miehet kannattavat yhä enemmän perinteistä talousoikeistoa ja radikaalioikeistoa, kun taas naiset suosivat vasemmistoa ja vihreitä. Suurin ero naisten ja miesten poliittisissa kannoissa on havaittavissa nuorissa ikäluokissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme