Tutkimus: Metsäsektorin vihreä siirtymä vaikuttaa eniten Itä- ja Pohjois-Suomen työpaikkoihin
Ympäristötavoitteiden saavuttaminen edellyttää hakkuiden vähentämistä. Tämä vaikuttaa erityisesti itäiseen ja pohjoiseen Suomeen. Siellä metsäalaan kytkeytyvien työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista on noin 10–15 prosenttia, kun koko maassa keskiarvo on neljä prosenttia. Metsäsektorin siirtymän hallittu ja oikeudenmukainen toteutus pitäisi käynnistää välittömästi. Tiedot selviävät Kalevi Sorsa -säätiön tällä viikolla julkaisemasta Oikeudenmukainen siirtymä Suomessa 2025 -raportista.
Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkijat Sampo Pihlainen ja Santtu Karhinen tutkivat artikkelissaan metsäsektorin vihreän siirtymän vaikutuksia maakuntien talouteen ja työllisyyteen.
– Suomen metsäsektori ei ole kestävällä pohjalla. Ilmasto- ja luontovelvoitteiden täyttäminen vaatii muun ohessa hakkuiden vähentämistä ja niiden toteutustavan muutoksia. Se vaikuttaa yrityksiin ja niiden työntekijöihin, ja vaikutukset ovat isoja etenkin alueellisesti, Pihlainen sanoo.
Tutkijat käyttivät analyysissään Suomen kansantalouden rakennetta kuvaavaa ENVIMAT-mallia. Sen avulla on pystytty arvioimaan aiempaa kattavammin siirtymän vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen eri maakunnissa. Mallilla pystytään ottamaan huomioon suorien vaikutusten ohella myös välilliset vaikutukset, joita syntyy esimerkiksi metsäalan käyttämistä kuljetuspalveluista.
– Metsäsektori on yhä iso osa Suomen taloutta. Sen osuus arvonlisästä on noin seitsemän prosenttia, mutta alueellisesti alan merkitys on vielä suurempi. Itä- ja Pohjois-Suomessa osuus on selvästi yli kymmenen prosenttia. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa jopa 28 prosenttia arvonlisästä ja jopa 16 prosenttia työpaikoista on kytköksissä metsäalaan, Karhinen toteaa.
Tällä hetkellä metsäsektori työllistää 100 000 henkilöä. Metsätalous ei ole Suomessa loppumassa ja uudet korkean jalostusarvon puutuoteinnovaatiot voivat jopa kasvattaa alan tuomaa arvonlisää. Samalla esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto ja energiatehokkuutta parantavat alat synnyttävät uusia työpaikkoja.
– Metsäsektorin nykyisten työpaikkojen tilalle tarvitaan uusia. Ne eivät synny tyhjästä, vaan tarvitaan aktiivisia toimia ja niillä alkaa olla kiire. Esimerkiksi Itä-Suomessa siirtymää vaikeuttaa se, että siellä Puolustusvoimien tutkavalvonta on rajoittanut tuulivoimarakentamista ja itäraja on ollut kiinni, Karhinen huomauttaa.
Pihlainen ja Karhinen suosittelevat, että Suomen on viipymättä valmisteltava metsäsektorin siirtymän suunnitelma. Sen laadintaan ja toteutukseen on otettava mukaan kaikki keskeiset ryhmät, joita ala koskettaa.
– Pelkkä suunnitelma ei tietenkään riitä, vaan sen on sisällettävä kannustimia sekä muutosten aikataulu. Metsäsektorin siirtymässä mukana oleville haavoittuville ryhmille on taattava taloudellista tukea ja uudelleenkoulutusta. Suomen kannattaa edistää korkeamman jalostusarvon puupohjaisten tuotteiden kysyntää suosimalla niitä julkisissa hankinnoissa ja vaikuttamalla sääntelyyn Euroopan unionissa, Pihlainen ehdottaa.
Oikeudenmukaisen siirtymän tila Suomessa 2025 aloittaa Kalevi Sorsa -säätiön uuden kahden vuoden välein julkaistavan kirjasarjan. Raportin kymmenessä artikkelissa 24 tutkijaa selvittää kestävyyssiirtymän vaikutuksia metsäalalla, maataloudessa, maa- ja meriliikenteessä sekä energiasektorilla. Artikkeleissa arvioidaan myös sitä, miten siirtymä voitaisiin toteuttaa oikeudenmukaisesti.
Kirja on saatavissa painettuna, sähkökirjana, ja ilmaisena PDF-versiona Kalevi Sorsa -säätiön verkkosivuilta. Kirjan on kustantanut Into Kustannus ja toimittanut Janne M. Korhonen. Kirjan julkaisuun on saatu rahoitusta Palkansaajasäätiöltä, Kuluttajaosuustoiminnan säätiöltä ja Riihi-säätiöltä.
Kalevi Sorsa -säätiö järjestää kirjan pohjalta keskustelutilaisuuden maanantaina 25.11.2024 kello 17.00–19.00 Helsingin yliopiston Tiedekulman Stagella (Yliopistonkatu 4, Helsinki). Tapahtumaan voi ilmoittautua tapahtumasivulla, jossa on myös sen tarkempi ohjelma. Lisäksi kansanedustaja Matias Mäkynen haastattelee Janne M. Korhosta kirjasta Helsingin kirjamessuilla 24.10.2024 kello 17.30–18.00 (Suomenlinna-Sali).
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Janne M. Korhonen
Oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän asiantuntija
janne.korhonen@sorsafoundation.fi
041 501 8481
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Janne M. KorhonenAsiantuntijaKalevi Sorsa -säätiö
Puh:0415018481janne.korhonen@sorsafoundation.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Kalevi Sorsa -säätiö
Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja. Se edistää oikeudenmukaista ekologista siirtymää tuottamalla julkaisuja, tapahtumia ja puheenvuoroja julkiseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö
Raportti: Sosiaaliturva tulisi uudistaa ympäristötoimia vauhdittavaksi siirtymäturvaksi22.10.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Sanna Marinin hallituksen tavoitteena oli päästövähennysten toteuttaminen sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti. Siitä huolimatta sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistelussa vuosina 2020–2023 sivuutettiin se, miten uudistuksella voidaan edistää päästövähennystoimien reiluutta. Muun muassa tämä selviää Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemasta ensimmäisestä Oikeudenmukainen siirtymä Suomessa 2025 -raportista.
Ennakkotieto: Oikeudenmukainen siirtymä Suomessa 2025 -raportti kertoo, miksi sosiaaliturvaa tarvitaan päästöjen vähentämiseen17.10.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiö julkaisee tiistaina 22.10. Oikeudenmukainen siirtymä Suomessa 2025 -tutkimusraportin, joka analysoi vihreän siirtymän tilaa ja etsittää ratkaisuja siirtymän toteuttamiseksi oikeudenmukaisella tavalla.
Hallitus lopettaa Kalevi Sorsa -säätiön julkisen perusrahoituksen23.9.2024 15:17:12 EEST | Tiedote
Hallitus esittää tänään julkaistussa budjettiesityksessään poliittisten ajatuspajojen yleisavustuksen lakkauttamista kokonaan ensi vuodesta alkaen. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä avustuksella on taattu puolueita lähellä oleville ajatuspajoille perusrahoitus. Se on ollut niille keskeisin julkinen rahoitusinstrumentti, jolla on edistetty tietoperäistä päätöksentekoa.
Raportti: Tekoäly on jopa heikentänyt tuottavuutta työpaikoilla, mutta kehitys voidaan kääntää16.9.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Algoritmien käyttö työntekijöiden ohjaamisessa on johtanut virheisiin työvuorojen jakamisessa sekä ajan hukkaamiseen tarpeettomiin tehtäviin. Työhyvinvoinnin ja tehokkuuden lisääminen edellyttää, että työntekijät osallistuvat tekoälyn käytön suunnitteluun. Esimerkiksi viranomaisten digityösuojelutarkastukset ja ammattiliittojen kanneoikeus voisivat auttaa ongelmien ratkaisussa.
Analyysi: Suomalaisten luottamus terveydenhuoltojärjestelmään on murentunut 2020-luvulla10.9.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Vain vähän terveydenhuoltojärjestelmään luottavien osuus on nelinkertaistunut neljästä prosentista 17 prosenttiin vuosina 2021–2024. Luottamus laski kaikissa väestöryhmissä, mutta erityisen jyrkästi pienituloisilla ja yksinasuvilla. Terveydenhuollon lisärahoitus ja rakenteelliset uudistukset voisivat auttaa luottamuksen palauttamisessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme