Kolmenkymmenen vuoden myönteinen kehitys lasten kokemassa perheväkivallassa pysähtynyt
Kansallisesti edustavaan otokseen perustuva lapsiuhritutkimus toteutettiin neljännen kerran Suomessa toukokuussa 2022. Kyselyyn vastasi 6825 kuudennen ja yhdeksännen luokan oppilasta. Tutkimus on yksi kansallisen lapsistrategian 30:sta toimenpiteestä, ja se on toteutettu Tampereen yliopistossa.
– Edellisestä lapsiuhritutkimuksesta on kulunut 10 vuotta ja yhteiskunnassamme on tapahtunut paljon tuona aikana. On mahdollista, että esimerkiksi koronapandemia ja sen mukanaan tuomat haasteet perheille näkyvät tämän tutkimuksen tuloksissa. Nyt on äärimmäisen tärkeä pysähtyä pohtimaan, miten pääsemme takaisin pitkään jatkuneelle positiivisen kehityksen tielle, toteaa tutkija Laura Mielityinen.
Lapset ja nuoret kokevat perheissä aiempaa enemmän henkistä väkivaltaa
Erityisesti lasten ja nuorten kokemukset henkisestä väkivallasta kotona ovat lisääntyneet merkittävästi. Kasvu näkyy vahvimmin tutkimuksen nuoremmassa ikäryhmässä.
Kun vuonna 2013 joka neljäs (25%) kuudesluokkalaisista raportoi kokeneensa vanhempiensa taholta henkistä väkivaltaa, siitä kertoi nyt (2022) joka kolmas (32%). Yhdeksäsluokkalaisista 48 prosenttia kertoi kokeneensa henkistä vakivaltaa, kun vastaava osuus vuonna 2013 oli 44 prosenttia.
Lapsiuhritutkimuksen mukaan juuri henkinen väkivalta on yleisin lapsiin ja nuoriin kotona kohdistuva väkivallan muoto. Henkistä väkivaltaa on muun muassa haukkuminen ja nälviminen, puhumasta kieltäytyminen ja esineiden heittäminen, niiden lyöminen tai niiden potkiminen.
Kuritusväkivallan kehitys pysynyt positiivisena
Kokemukset fyysisestä kuritusväkivallasta ovat puolestaan vähentyneet vuosien 2013 ja 2022 välillä sekä 6.- että 9.-luokkalaisilla. Kuritusväkivallalla tarkoitetaan lievempiä fyysisen väkivallan muotoja, kuten tukistaminen.
Kuritusväkivallan käyttö on vähentynyt Suomessa merkittävästi viimeisten 30 vuoden aikana, aina siitä asti, kun se kriminalisoitiin 1980-luvun alussa.
– Lasten kokeman kuritusväkivallan väheneminen ja muun perheväkivallan lisääntyminen kuvastaa sitä, että väkivallan taustalla on kotona nykyään pääsääntöisesti jokin muu kuin kasvatuksellinen syy, toteaa tutkimushankkeen johtaja Noora Ellonen.
Erityisen vakavat fyysisen väkivallan teot edelleen harvinaisia
Vertailtaessa vuosien 1988, 2008 ja 2013 lapsiuhritutkimuksia, vakavan fyysisen väkivallan kokemukset kotona ovat selvästi vähentyneet. Ne ovat lähtökohtaisestikin harvinaisia kokemuksia.
Vakavalla väkivallalla tarkoitetaan tässä potkimista, nyrkillä lyömistä tai jonkinlaisen astalon käyttöä.
Vuoden 2022 tutkimuksen mukaan teot ovat edelleen harvinaisia, mutta myönteinen kehitys on pysähtynyt ja vakavan väkivallan kokemusten taso on yleisesti pysynyt vuoden 2013 tasolla. Yksittäisissä tekomuodoissa on tapahtunut jopa lievää kasvua. Esineellä lyöminen on lisääntynyt eniten ja lisäys on yhdeksäsluokkalaisilla 2 prosenttiyksikköä ja kuudesluokkalaisilla yksi prosenttiyksikkö. Huolestuttavaa on, että myös Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilaston mukaan viranomaisten tietoon tulleet alaikäisiin kohdistuneet perheväkivaltatapaukset ovat lisääntyneet 6,7 prosenttia.
Kuten aikaisempinakin vuosina, myös vuoden 2022 tutkimuksen mukaan yhdeksäsluokkalaiset kokevat edelleen enemmän kaikkia perheväkivallan muotoja kuin kuudesluokkalaiset. Sukupuolierot näkyvät edelleen kokemuksissa niin, että tytöt raportoivat kaikkia väkivallan muotoja enemmän kuin pojat.
Vuoden 2022 lapsiuhritutkimuksen avulla selvitettiin laajasti lasten ja nuorten väkivaltakokemuksia eri elämänalueilla ja elinympäristöissä. Tarkempi raportti sisältäen tuloksia myös kodin ulkopuolella koetusta väkivallasta julkaistaan tammikuussa 2023.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura Mielityinen, tutkija
Tampereen yliopisto
050 5968229
laura.mielityinen@tuni.fi
Johanna Laisaari, kansallisen lapsistrategian pääsihteeri
Valtioneuvoston kanslia
050 338 7576
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
KuvaTieto-raportti auttaa kehittämään uusia kuvajournalismin muotoja10.12.2024 08:15:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston uusi tutkimusraportti tarjoaa näkymiä visuaalisen journalismin tulevaisuuteen. Raportin mukaan visuaalista journalismia tulee uudistaa uudet teknologiat ja toimijat huomioiden niin, että luottamusta kuvaan ei horjuteta. Visuaalinen journalismi tulee tulevaisuudessakin olemaan merkittävä uutistiedon lähde.
Väitös: Keskiluokan kokemat haasteet olisi huomioitava yhteiskunnallisessa keskustelussa4.12.2024 15:19:32 EET | Tiedote
Talouden laskusuhdanteet ja yritysten kilpailukyvyn heikkeneminen voivat kuihduttaa kokonaisia toimialoja, mikä aiheuttaa pitkäkestoisia seurauksia niiden työntekijöille. Kauppatieteiden maisteri Sami Remes tutki väitöskirjassaan taloudellisten shokkien vaikutuksia erityisesti työssäkäyvien keskiluokkaisten kotitalouksien näkökulmasta.
Miljoonarahoituksen saanut EU-hanke muuttaa työelämää saavutettavammaksi teknologioiden avulla4.12.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Monet kokevat erilaisia toimintarajoitteita elämänsä aikana. Maailman väestöstä arviolta viidesosalla on pitkäaikainen toimintarajoite tai jokin vamma. Uusi, kolmen miljoonan euron rahoituksen saanut EU-hanke NewWorkTech vahvistaa erilaisten ihmisten mahdollisuutta työssäkäyntiin ja tarkastelee ihmisten kyvykkyyksiä lisäävää teknologiaa kriittisesti.
Väitös: Oman äidinkielen opettajien osaamista ei arvosteta riittävästi2.12.2024 09:29:01 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan filosofian maisteri Maija Yli-Jokipii on tarkastellut monikielisen oppilaan oman äidinkielen opettajan työtä osana kouluyhteisöä ja niitä resursseja, joita oman äidinkielen opettajat tarjoavat kouluille ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Yli-Jokipiin tutkimus osoittaa, että oman äidinkielen opettajat tukevat oppilaidensa kotoutumista ja haluavat vahvistaa inklusiivista yhteiskuntaa monin eri tavoin.
Tutkimusryhmän kielikampanja alkoi – nyt kerätään kokemuksia suomen kielen käytöstä!28.11.2024 09:30:00 EET | Tiedote
Kansalaistieteellinen tutkimusryhmä Tampereen yliopistosta kerää kokemuksia suomen kielen käyttöön liittyvistä havainnoista ja asenteista. Ajatukset kielenkäytöstä eivät koskaan liity vain kieleen. Vastikään julkaistun tutkimuksen mukaan esimerkiksi vaatimuksella s-äänteen puhdasoppiseen ”suomalaiseen” lausumiseen liittyy vanhoja ennakkoluuloja ja vieraiden vaikutteiden vastustamista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme