Metsäteollisuuden Paula Lehtomäki: Suomen metsävaikuttamisessa parantamisen paikka
Metsäteollisuus vahvistaa edunvalvontaa Brysselissä
Metsäteollisuus ry tulee Lehtomäen mukaan vahvistamaan omaa läsnäoloaan ja toimintaansa Brysselissä. -Haluamme turvata sen, että meillä on entistä parempi käsitys metsäsektoria koskevista sääntelyhankkeista ja pystyisimme jakamaan enemmän tietoa suomalaisesta kestävästä metsätaloudesta. Tämä on erityisen tärkeää, kun metsien sääntelyä pyritään lisäämään osana ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa.
-Esimerkiksi tässä ennallistamisasetuksessa Suomen kansallista nykyistä kantaa tulee terävöittää. Myös taksonomia-asetukseen jäi täsmentämisen tarvetta. Olennaista teollisuuden kannalta on se, että valtiovallalla olisi kokonaisvaltainen kuva siitä, mihin olemme metsiä koskevassa sääntelyssä menossa. Siihen pitää pystyä yhteistyössä riittävän ajoissa vaikuttaa.
-Metsäklusterin merkitys Suomelle on nyt niin poikkeuksellisen suuri, että silläkin pitää olla rajansa, miten rajusti komission toimenpiteet voivat yksittäiseen jäsenmaahan vaikuttaa. Vaikka olemme metsäasioissa erityislaatuinen maa, metsämaiden yhteistyötä tulee tiivistää, muistuttaa Lehtomäki.
Ennallistamistavoitteet eivät sovi sellaisenaan kaikkiin maihin
Luonnon ennallistamisasetuksen ongelmana Lehtomäki pitää sitä, että se ei ota huomioon eri maiden erilaisia olosuhteita. - Kun samaa periaatetta yritetään soveltaa kaikkiin maihin, se ei toimi. Kun Suomi on viime vuonna hyväksynyt laajalla yksimielisyydellä elinympäristön parantamiseen tähtäävän Helmi-ohjelman, niin komissio heittää siinä sovittuihin toimenpiteisiin nähden moninkertaiset tavoitteet, ennen kuin ohjelmaa on alettua kunnolla edes toteuttamaan. Olisi hyvä pitää ensin kiinni sovituista toimenpiteistä, eikä olla valmiita komission vaateista mihinkään äkkiliikkeisiin.
-Komission ennallistamista koskevassa esityksessä aiheutuu Suomelle yli 900 miljoonaa euroa vuositasolla suoria kustannuksia, joka koostuu siis sekä ennallistamistoimenpiteistä että maanomistajille maksettavista korvauksista. Esityksen suuri puute on se, että siinä ei huomioida minkäänlaisia välillisiä koko kansantalouteemme kohdistuvia kustannuksia. Kokonaisvaltainen vaikuttavuusarvio ympäristön lisäksi talouteen ja työllisyyteen puuttuu, huomauttaa Lehtomäki.
Monissa metsiä koskevissa esityksissään komissio menee Lehtomäen mukaan ylimitoitetun yksikohtaiseen ja kunnianhimoiseen säätelyyn. - Kun esimerkiksi suojelutavoitteet asetetaan usein prosenttiosuuksina, se johtaa siihen, että Euroopan metsäisimmän maan pitää korjata eniten luonnon tilaa. Ne maat, joilla ei ole jäljellä esiteollista luontoa, selviävät vähemmällä. Tämä on ristiriita, jota luonnon ennallistamista koskevassa esityksessä emme voi kuitata.
Metsien hiilinielut eivät ole romahtaneet
Metsien suojelutavoitteista Lehtomäki muistuttaa, että Naturan suojeluverkostossa on jo viisi miljoonaa hehtaaria erilaisia alueita. - Näiden alueiden lisäksi tulee uhanalaisuutta torjua etenkin sellaisilla alueilla, mistä saadaan suojelussa parhaat tulokset. Toimenpiteet esimerkiksi lehtojen suojelemiseksi ovat erittäin tehokkaita. Noin puolet uhanalaisista lajeista asuu lehdoissa, joita Suomessa on yhdestä kahteen prosenttiin pinta-alasta. Siten juuri lehtoihin kannattaa kohdentaa suojelutoimia.
-Suomen metsät ovat edelleen merkittävä nielu. Hiilinielun koossa on vuosittaisia vaihteluita ja kestävällä metsänkäytöllä pitkässä seurannassa nielujen määrä on kasvanut. Kun metsävaranto on viidessä vuosikymmenessä kasvanut 50 prosentilla, myös nielut ovat kasvaneet.
Tulevaisuuden metsien kasvua voidaan Lehtomäen mukaan vahvistaa metsänhoitotoimenpiteitä tehostamalla. - Meillä on isot ensiharvennusrästit, mitkä vaatisivat kansallisia talkoita. Meillä on myös joutoalueita, joita voitaisiin aktiivisesti metsittää ja parantaa nielutasetta.
Keskustelu metsäkadosta sotkeutuu Lehtomäen mukaan maankäyttösektorin muutokseen, mikä on eri asia. - Kun metsä muutetaan rakentamisen tai jostain muusta syystä muuhun käyttöön pysyvästi, se on metsäkatoa. Maankäyttösektorin muutokset ovat olleet vaikuttamassa siihen, että maankäyttösektorin nielu on painunut pakkaselle. Siitä ei pidä syyttää metsiä.
-Luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen vaikuttavat myös metsien sertifiointikriteerit, mitkä ovat kiristyneet koko ajan. Niiden vaikutus kohdentuu nimenomaan talousmetsiin, joita Suomessa on paljon, siten kriteerien tiukentaminen tuottaa haluttuja tuloksia laajasti.
Metsäpolitiikkaa tehdään ilmasto- ja ympäristöpolitiikan keinoin
Lehtomäen mukaan EU:n komission lukuisten metsiin kohdistuvien esitysten lähtökohdat perustuvat ilmasto- ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen liittyviin tavoitteisiin. -Teollisuuden ja hallituksen tulee olla Suomessa hereillä sen suhteen, miten EU pyrkii metsäsektoria säätelemään.
Lehtomäki muistuttaa, että Suomessa on tehty töitä metsäluonnon parissa pitkäjänteisesti yli sata vuotta. -Olisi tärkeää, että sillekin annettaisiin jokin arvo. Nyt näiden EU:n säädösesityksissä on se ongelma, että lähtökohdaksi otetaan aina vallitseva tilanne, eikä tunnisteta pitkäjänteistä kestävää metsätaloutta, mitä Suomessa on rakennettu.
-Niin EU:n esityksissä kuin metsäkeskustelussakin vilisee tiedon puutetta, mitä julkisuuden rakentamat mielikuvat vahvistavat. Jostain syystä aina ilmastomuutoksesta tai metsätaloudesta puhuttaessa näytetään kuvaa uudistushakkuista, mikä saadaan näyttämään dramaattiselta. Pitäisi kertoa myös, että jokaisen kaadetun puun sijaan istutetaan neljä uutta tainta tulevaisuutta varten. Suomalainen metsäteollisuus ei aiheuta metsäkatoa, vaan metsä uudistuu aina.
Lehtomäen mukaan teollisuudessa ymmärretään metsäluonnon ja nielujen merkitys ilmastomuutoksen torjunnassa. -Haluamme käydä kokonaisvaltaista keskustelua myös metsiin kohdistuvien toimien seuraamuksista kuten taloudesta ja työllisyydestä. Metsät eivät ole ilmastomuutoksen syy, vaan ne tarjoavat siihen osaratkaisun, kun pääpaino tulee edelleen olla fossiilisista luopumisessa.
Metsäteollisuus tarjoaa ratkaisuja vihreään siirtymään
Lehtomäki sanoo, että Suomen on pidettävä huolta omista eduistaan myös vihreässä siirtymässä. - On hyvä muistaa, että metsäklusteri tuottaa liki viidenneksen meidän tavaraviennistämme, tarjoaa yli 70 000 ihmisille töitä ja toimeentuloa joka päivä sekä yhteiseen hyvinvointiimme yli 3 miljardia euroa verotuloja. Suomessa on 620 tuhatta yksityistä metsänomistajaa, joille ei ole yhdentekevää, mitä tällä alalla tapahtuu.
-Monien metsäaloitteiden ja metsäkeskustelun seurauksena metsänomistajien keskuudessa on paljon epätietoisuutta, mitä sen metsän kanssa pitäisi oikein tehdä. Minä olen kaikissa metsänomistajien tapaamisissa antanut ohjeen, että hoitakaa edelleen metsiänne aktiivisesti hyvin ja kun se on kypsää, niin puuta liikkeelle kotimaiseen jalostukseen.
Lehtomäen mukaan vihreän siirtymän ydin on globaalisti ja Suomessa se, että me irtaudumme fossiilisista raaka-aineista. - Puupohjaiset raaka-aineet ja tuotteet tarjoavat tähän merkittäviä ratkaisuja. Esimerkiksi puu varastoi puurakentamisessa hiiltä koko rakennuksen elinkaaren ajan.
-VTT:n laskelman (v. 2020) mukaan Suomessa puusta valmistettujen tuotteiden ilmastohyöty on yli 16 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuosittain, mikä syntyy, kun puusta valmistetut tuotteet korvaavat enemmän fossiilisia päästöjä aiheuttavia tuotteita. Tekstiiliteollisuus voi tulevaisuudessa käyttää yhä enemmän uusiutuvaa puupohjaista kuitua ja korvata muita materiaaleja. Hygienia-tuotteiden ja niiden pakkausten kysyntä kasvaa globaalisti. Kun niiden tuottaminen on ympäristöllisesti kestävää Suomessa, se tulee turvata, sanoo Lehtomäki.
Puun energiakäyttö tulee jatkossakin Lehtomäen mukaan mahdollistaa, vaikka komissio on pyrkinyt rajoittamaan sitä. – Ohjausmekanismien pitää ohjata jalostuskelpoinen puu jalostuskäyttöön. Me tavoittelemme edelleen jalostusasteen nostamista ja energiakäyttöön menee ensi sijassa jalostuksen sivuvirrat ja metsien kunnostustoimissa syntyvä jalostukseen kelpaamaton puuaines.
-Nämä metsäklusterin mahdollisuudet vihreän siirtymän toteuttamisessa meidän tulee kyetä kertomaan nykyistä paremmin myös EU:n komissiolle. Suomen tulee vihreään siirtymään tarjota metsäpohjaisen tuotannon ja ratkaisujen mahdollisuuksia eurooppalaisille agendalle.
Markku Laukkanen
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Metsäprofessori: Japani kehittää vanhentunutta metsätalouttaan voimakkailla tukitoimilla28.8.2024 07:20:00 EEST | Artikkeli
Japanin metsien korjuun ja jalostuksen teknologia on professori Ueki Tatsuhiton mielestä vanhentunutta. – Voi sanoa, että Japanin metsätalous on jäänyt 1980-luvulle, minkä jälkeen ei ole tapahtunut merkittävää alan teknologista kehitystä. Nyt olemme pulassa, kun kaikki metsät ovat päätehakkuuiässä. –Me olemme 30 vuotta jäljessä esimerkiksi Itävallan metsätaloutta, jota voidaan vuoristo-olosuhteiden suhteen verrata Japanin metsiin. Vain pohjoisessa Hokkaidon alueella voi tavata kehittynyttä pohjoismaista korjuuteknologiaa. Professori Tatsuhito Inan kaupungin Shinsu yliopistosta tutkii vuoristo-olosuhteiden metsänhoitoa, puun korjuutekniikoita ja metsien sertifiointeja. – 1970- luvulle asti metsiä hakattiin, metsätaloutta ja puunjalostusta kehitettiin. Kun halpa tuontipuu korvasi oman raaka-aineen käytön, se johti suureen muutokseen Japanin metsäpolitiikassa, kun metsänhoito ja metsäsektorin kehittäminen laiminlyötiin. –Kun meidän metsien korjuuteknologiamme on vanhentunutta ja jäänyt ke
Hirsitalovalmistajat: Japanin jenin heikko kurssi ja protektionismi heikentävät vientinäkymiä21.8.2024 08:33:25 EEST | Artikkeli
Japanin oman puun käytön tukeminen on Finn-Bois Oy:n perustajan ja osakkaan Matti Mäkelän mukaan haaste suomalaiselle hirsitaloteollisuudelle. – Esimerkiksi julkisen rakentamisen kohteille on asetettu velvoitteita käyttää japanilaista puutavaraa. Se ja laajamittainen metsien hakkuun tuki ovat protektionistisia toimia ja siihen tulisi Suomen hallituksen ja Business Finlandin puuttua. Japanin vientimarkkina on suomalaiselle alan teollisuudelle ja pitkälle jalostetuille tuotteille todella tärkeä. –Toinen alan haaste on Japanin jenin kurssi, mikä tekee kilpailukykymme siellä todella heikoksi paikallisen tuotannon rinnalla. Kun heikko kurssi ja protektionistiset toimet heikentävät lähivuosien vientinäkymiä, nojaamme yhä vahvemmin laadukkaisiin kalliin segmentin tuotteisiin. Myös rakentamisen säädösten harmonisointia EU:n CE- merkintöjen mukaisiksi on alalle tärkeää, koska Japani voi omilla standardeillaan käytännössä rajoittaa tuontia. Mäkelän mukaan Japanin viennillä on yritykselle ja koko
Euroopan paperiteollisuuden pääjohtaja Jori Ringman: Uuden komission nostettava biotalous osaksi EU:n teollisuuspolitiikkaa14.8.2024 09:08:32 EEST | Artikkeli
Paperiteollisuuden eurooppalaisen edunvalvontajärjestön Cepin pääjohtaja Jori Ringman odottaa, että biotalous tulee olemaan vahvassa roolissa uuden komission agendalla. – Kun edellisen komission aikana biotalous on nukkunut, se on toivottavasti uuden komission myötä heräämässä. Tavoitteemme on, että uusi komissio ottaa ensitöinään biotalouden kehittämisen osaksi eurooppalaista teollisuuspolitiikkaa. Biotalouden kehittämisen sijaan Eurooppa on keskittynyt Ringmanin mukaan yksipuolisesti bioekologiaan. – Komissio unohtaa monipuolisen metsäklusterin talous- ja työllisyysvaikutukset sekä sen, että tekemällä järkevästi fossiilisia korvaavia puutuotteita, voidaan välttää päästöjä myös muualla taloudessa. Vastaavasti Yhdysvalloissa ja Kiinassa kehitetään voimakkaasti biotalouden teknologiaa, mistä Eurooppa on nyt jäämässä jälkeen. –Metsäteollisuudella on samat tarpeet kilpailukyvyn turvaamisen, energiapolitiikan ja infrastruktuurin rakentamisen suhteen kuin muullakin teollisuudella. Nyt kun E
Suomalainen Arbonaut tuottaa metsävaratietoa Japanin metsäsektorille7.8.2024 07:20:00 EEST | Artikkeli
Joensuussa toimiva Arbonaut on kehittänyt menetelmän, jota käytetään muun muassa metsien inventointiin, metsätuhojen ja -palojen seurantaan, metsissä tehtävien toimenpiteiden kuten sertifiointivaatimusten ja metsälakien noudattamiseen. Menetelmään liittyy myös selainpohjainen ja mobiili metsävaratiedon hallintajärjestelmä. Yhtiö on aloittanut Japanissa tuotteen pilotoinnin paikallisen yksityisen metsäyhdistyksen ja kaupungin kanssa. Paikalliset yhteistyökumppanit ja tutkimusryhmät keräväät ilmakuvia ja dataa, jota Arbonaut analysoi ja tuottaa kartoitustuotteita. Arbonautin metsäasiantuntija Ryo Hibiya kertoo yrityksen olevan ensimmäinen palvelun tuottaja, joka tuottaa ja analysoi reaaliaikaista pilvipalvelussa olevaa tietoa. – Tietoja voidaan hyödyntää metsänhoidon, teiden, hakkuiden, metsityksen ja metsien suojelun suunnittelussa. Pilvipalvelu tarkoittaa käytännössä sitä, että operaattorit voivat tuoda mobiililaitteen metsään, kerätä dataa, siirtää sen palvelimelle ja tarkistaa tiedot
Versowoodin Ville Kopra: Sahateollisuus odottaa Japanin jenin vahvistumista ja viennin piristymistä2.7.2024 09:22:15 EEST | Artikkeli
Japani ollut Suomen suurimmalle yksityiselle sahatavarantuottajalle Versowoodille euromääräisesti viime vuosien suurin vientimarkkina. – Nyt odotamme Japanin jenin kurssin vahvistumista, mikä piristäisi vientiä. Kolmanneksella heikentynyt jeni on vähentänyt Japanin vientiä ja lisännyt maan omaa sahatavaran käyttöä. Uskon että jenin vahvistuessa sahatavaran ja puutuotteiden vienti normalisoituu, sanoo Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra. –Olemme tehneet Japanin kauppaa aktiivisesti 25 vuotta. Nykyään Heinolan ja Hartolan japanilaiset standardit täyttävät liimapuutehtaat ovat keskittyneet kokonaan tai osittain Japanin tuotantoon. 120 tuhannen kuutiometrin liimapuun vuosittaisesta tuotannostamme Japaniin viedään 80 tuhatta kuutiometriä. Yhtiön koko Japanin viennistä liimapuun osuus on noin 80 prosenttia eli se on suurin Japanin viennin artikkeli lopun ollessa sahatavaraa, sanoo Kopra. Euroopasta viedään vuosittain Japaniin yli 2 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa, josta Suomen osuus o
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme