Uutta tietoa karhukaisten kyvyistä – tutkijat löysivät Suomesta myös kokonaan uuden lajin
Karhukaisia tavataan useimmiten kosteissa mikroelinympäristöissä – ne viihtyvät esimerkiksi metsäsammalissa ja lehtikarikkeissa. Niiden kyky anhydrobioosiin (peruttavissa oleva, lähes täydellinen kehonnesteiden menetys) antaa niille kuitenkin mahdollisuuden asettua myös suhteellisen kuiviin elinympäristöihin.
Hiekkadyynit ovat ainutlaatuinen, joskin vähän tutkittu ekosysteemi erityisesti mikroskooppisten eliöiden monimuotoisuuden osalta. Pohjois-Pohjanmaalta, Rokuan kansallispuiston hiekkamailla kasvavista sammalista ja jäkälistä löydettiin hiljattain uusi karhukaislaji. Sen tieteellinen nimi - Macrobiotus naginae - on saanut inspiraationsa Harry Potter -kirjojen hahmosta.
”Nimi juontuu kirjasta tutun lordi Voldemortin käärmetoverista nimeltä Nagini, jolla on surullinen taustatarina. Naginin muuttuminen naisesta raajattomaksi pedoksi muistuttaa raajojen vähenemisen evolutiivista mallia, jonka nämä hiekan pikkuasukit usein käyvät läpi. Macrobiotus naginae -karhukaisen kynnet ovat huomattavasti pienentyneet, mikä on eduksi hiekanjyvien välissä ryömiessä”, kertoo tutkija Sara Calhim Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.
Tutkimus korostaa ekologisen perustutkimuksen ja taksonomisten menetelmien soveltamisen merkitystä heikosti tunnettujen eläinlajien kohdalla.
”Nykyisestä biologisesta monimuotoisuudesta tarvitaan entistä kattavampi käsitys. Sen avulla ainutlaatuisia elinympäristöjä, kuten vaikkapa sisämaan hiekkadyynejä, voidaan suojella tehokkaammin.”
Karhukainen selviytyy jopa etanan suolistosta
Erot eri lajien kyvyssä levittäytyä uusiin elinympäristöihin vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen. Pienten organismien, kuten vaikkapa karhukaisten, levittäytymiskyvyn uskotaan olevan rajallinen ja tapahtuvan suurelta osin tuulen ja veden avustuksella.
Uudessa tutkimuksessa on kuitenkin saatu ensimmäiset suorat näytöt siitä, että sammalissa elävät karhukaiset pystyvät selviytymään kulkeutumisesta hieman suuremman eliön, lehtokotilon, suoliston läpi. Tämä puolestaan mahdollistaa niille levittäytymisen kokoonsa nähden huomattavan suurelle alueelle.
Tutkijat onnistuivat löytämään ja ottamaan talteen eläviä karhukaisia Arianta arbustorium -kotiloiden ulosteista. Toinen kahdesta näin kerätystä karhukaislajista pystyi perustamaan laboratoriossa populaation.
Eloonjäämiskykyä arvioitiin tarkemmin koeasetelman avulla: kotiloita ruokittiin kontrolloiduissa olosuhteissa tietyllä määrällä sammalissa elävää karhukaislajia (Macrobiotus ripperi). Kotiloiden ulosteita tutkittiin neljän peräkkäisen päivän ajan.
Tutkimuksessa havaittiin, että kolmannes kaikista kotilon nauttimista karhukaisista päätyi ruuansulatuksen läpi ulosteeseen elävänä. Ulosteesta löydettyjen karhukaisten huippu saavutettiin toisena päivänä. Lisäksi talteen otetut karhukaiset pystyivät selviytymään ja lisääntymään laboratorio-olosuhteissa.
Tämä kahden päivän viive voi tarkoittaa karhukaisen kulkeutumista jopa kymmenen metrin päähän siitä paikasta, missä se joutui syödyksi. Tämä on huomattava matka alle millimetrin kokoiselle eliölle, jonka itsenäisen liikkumisen estäisi muutaman millin kokoinen kuiva kohta alustassa.
Lisäksi kotilot ja karhukaiset suosivat saman tyyppisiä sammalrikkaita ja kosteita elinympäristöjä, joten matkan päämäärä on todennäköisesti sopiva myös eloonjääneille karhukaisille.
Mikro-organismien levittäytymisestä ja sijoittumisesta äärimmäisiin olosuhteisiin on vielä hyvin rajallisesti tietoa. Tämä tutkimus korostaa ekologisen perustutkimuksen merkitystä ymmärryksen parantamiseksi.
Julkaisut:
Vecchi, M., Stec, D., Tommi, V., Ryndov, S., Chartrain, J. & Calhim, S. (2022). Macrobiotus naginae sp. nov., a New Xerophilous Tardigrade Species from Rokua Sand Dunes (Finland). Zoological Studies.
Vuori, T., Calhim, S. & Vecchi, M. (2022). A lift in snail's gut provides an efficient colonization route for tardigrades. Ecology.
Tämä tutkimus on Suomen Akatemian rahoittama.
Lisätietoja (englanniksi):
Sara Calhim, akatemiatutkija
+358 40 8745474
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358504733483vesa.j.holm@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme