Jyväskylän yliopisto

Mikä aikuisurheilijaa liikuttaa? Iän myötä terveysmotiivit korostuvat etenkin miehillä

Jaa
Aikuisyleisurheilijoiden urheilumotiivit vaihtelevat iän, sukupuolen, kansallisuuden ja aiemman kilpaurheilutaustan mukaan, selviää Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä tutkimuksessa.
Tutkimustulosten mukaan miehet pitävät terveys- ja kuntomotiiveja tärkeämpinä kuin naiset. Kuva: Unsplash
Tutkimustulosten mukaan miehet pitävät terveys- ja kuntomotiiveja tärkeämpinä kuin naiset. Kuva: Unsplash

Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin aikuisyleisurheilijoiden iän, sukupuolen, koulutuksen, kansallisuuden, kilpaurheilutaustan ja harjoittelumäärän yhteyttä urheilumotiiveihin.

Tulosten mukaan miehet pitävät terveys- ja kuntomotiiveja tärkeämpinä kuin naiset. Myös vanhempien ikäluokkien urheilijoille (yli 65-vuotiaille) terveys- ja kuntomotiivit olivat tärkeämpiä kuin nuoremmille ikäryhmille.

– Iäkkäiden urheilijoiden terveys- ja kuntomotiivien arvostus johtunee halusta hidastaa terveyden ja kunnon heikkenemistä iän myötä, TtT (liikuntalääketiede) Titta Kontro ja yliopistonlehtori Marko Korhonen toteavat.

Naisille muut motivaatiotekijät, kuten urheilun sosiaalinen puoli, saattavat olla ensisijainen syy urheilulle. Lisäksi kilpailu- ja suoritusmotiivit ovat tärkeämpiä niille urheilijoille, jotka ovat nuoruudessaan kilpaurheilleet. Koulutustausta ei näytä liittyvän urheilumotiiveihin, mutta motiivit vaihtelevat merkittävästi eri kansallisuuksien välillä.

– Pohjoismaiden urheilijat pitivät hyvinvointimotiiveja tärkeämpänä kuin eteläeurooppalaiset tai länsieurooppalaiset. Vastaavasti Pohjoismaiden, Itä-Euroopan ja Keski-Euroopan urheilijat pitävät terveyteen ja kuntoiluun liittyviä motiiveja merkityksellisempinä kuin Ison-Britannian urheilijat, Kontro kuvailee.

Hyvinvointimotiivit liittyvät kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja liikunnan tuottamaan nautintoon ja iloon, kun taas terveys- ja kuntomotiivit esimerkiksi parempaan fyysiseen kuntoon ja painonhallintaan.

Kontro suosittelee, että aikuisille suunnattuja kansainvälisiä liikuntatoimenpiteitä ja -suosituksia suunniteltaessa tai yksilötasolla liikuntareseptejä kirjoitettaessa tulisi ottaa huomioon etenkin eri ikäryhmien ja maiden erilaiset urheilumotiivit.

Tutkittavina oli 811 aikuisyleisurheilijaa (254 naista ja 557 miestä), jotka osallistuivat Jyväskylässä vuonna 2000 järjestettyihin XII Veteraanien yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailuihin. Vaikka aineisto on kerätty jo tuolloin, aikuisyleisurheilijoiden harjoitteluun ja kilpailuun liittyvät motivaatiotekijät eivät ole juurikaan muuttuneet tällä aikavälillä, joten tulokset ovat nykypäivänäkin relevantteja. Osallistujat olivat kilpailujen aikaan 35–89-vuotiaita. Aikuisyleisurheilijat ovat elinikäisen urheiluharrastuksensa vuoksi ainutlaatuinen ryhmä tutkia säännölliseen intensiiviseen liikuntaan liittyvää motivaatiota. Eri maiden aikuisyleisurheilijoiden urheilumotiiveista ei ole juurikaan aiempaa tieteellistä tietoa.

Vaikka joillekin aikuisurheilijoille kilpaileminen on täyttä huippu-urheilua, tuloksia voidaan soveltaa myös ei-urheilijoihin. Osalla aineiston urheilijoista ei ole aiempaa kilpaurheilutaustaa ennen 35-ikävuotta ja osalle aikuisurheilijoista kilpailuissa käyminen on harrastus tai elämäntapakuntoilua.

Liikuntamotivaation puute ja fyysinen inaktiivisuus ovat tärkeitä tekijöitä väestön terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisessä iän myötä. Tuoreen tutkimuksen tulokset voivatkin auttaa kehittelemään aikuisille liikuntaan liittyviä kansainvälisiä toimenpiteitä tai suosituksia, jotka aiempaa paremmin motivoivat sitoutumaan liikunnalliseen elämäntapaan myös myöhemmällä iällä. Myös yksilö- ja ryhmävalmentajat voivat hyödyntää tuloksia asiakastyössään.

Alkuperäinen artikkeli:

Kontro TK, Bondarev D, Pyykönen KM, von Bonsdorff M, Laakso L, Suominen H, Korhonen M.T. (2022) Motives for competitive sports participation in masters track and field athletes: Impact of sociodemographic factors and competitive background. PLOS ONE 17(11): e0275900. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0275900

Lisätietoa

TtT Titta Kontro
titamiinia@gmail.com

Marko Korhonen
LitT, yliopistonlehtori,
marko.t.korhonen@jyu.fi
+358408053563

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tutkimustulosten mukaan miehet pitävät terveys- ja kuntomotiiveja tärkeämpinä kuin naiset. Kuva: Unsplash
Tutkimustulosten mukaan miehet pitävät terveys- ja kuntomotiiveja tärkeämpinä kuin naiset. Kuva: Unsplash
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote

Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.

Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.

Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote

Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye