CLC COP27-ilmastonmuutoskokouksen päätöksistä: ”Parempi laiha sopu kuin lihava riita"

”Globaalien kriisien keskellä on parempi että saatiin aikaan laiha, markkinoiden kehitystä tukeva sopu, kuin lihava riita. Olennaista on, että prosessi menee eteenpäin eikä taka-askeleita otettu. Yrityksissä ja kaupungeissa ilmastotyö jatkuu. IPCC julkistaa ensi keväänä seuraavan ison arviointiraportin ja se taas luo uutta painetta kansainvälisen ilmastoyhteistyön etenemiselle,” toteaa CLC:n yritysryhmää COP27:ssa johtanut CLC:n toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen.

Vihreään siirtymään ja 1,5 asteen tavoitteeseen sitoutuneet yritykset ymmärtävät kansainvälisten neuvottelujen tarpeen ilmastonmuutoksen aiheuttamien tuhojen korvaamisesta kehittyville maille. Nyt sovittu rahoituspaketti mahdollisti yhteisymmärryksen 1,5 asteen tavoitteen säilyttämisestä, jota tarvitaan vihreän siirtymän investointien edistämiseen ja ennustettavissa olevan markkinapohjaisen ilmastopolitiikan tekemiseen.

”Hiilen hinnoittelumekanismit kehittyvät, kun päästökatto on tiukka. Siksi oli tärkeää että 1,5 asteen tavoite säilyi COP27-kokouksen päätöstekstissä. Yritysten kannalta olennainen kysymys hiilen hinnoittelusta eteni kehittyvissä maissa toteutettavien hankkeiden osalta (artiklat 6.2 ja 6.4),” Kaskinen jatkaa.

CLC osallistui kokoukseen tarkkailijana kahden viikon ajan. CLC:n painopisteet COP27:ssa käydyissä keskusteluissa olivat ilmastoinvestointien lisääminen, hiilidioksidin hinnoittelun edistäminen ja hiilikädenjälkityön esitteleminen.

Neuvotteluiden ohessa CLC:n johtaman Call on Carbon -aloitteen koolle kutsumassa keskustelussa etsittiin WTO:n, IMF:n ja OECD:n kanssa työkaluja, joilla alueellisia päästökauppajärjestelmiä voidaan yhdistää. On mahdollista, että jo ennen seuraavaa COP-kokousta tässä työssä edetään.

Yksi CLC:n tavoitteista COP27:ssa oli tehdä tunnetuksi hiilikädenjälkikonseptia. VTT:n, LUT-yliopiston ja CLC:n kehittämä hiilikädenjälki tarkoittaa mitattavaa positiivista ilmastovaikutusta, jota uuden tuotteen tai palvelun käyttäminen saa aikaan verrattuna muihin samaan luokkaan kuuluviin tuotteisiin tai palveluihin. Suomalaiset ja pohjoismaiset yritykset ovat sitoutuneet luomaan vihreitä ratkaisuja, jotka auttavat arvoketjun loppupään toimijoita ja kuluttajia vähentämään päästöjään. Hiilikädenjälkikonsepti on kehitetty seuraamaan näitä loppupään päästövähennyksiä kattavasti ja luotettavasti.

Kiinnostus konseptia kohtaan COP27:ssa oli huomattavaa. CLC:n, ympäristöministeriön, EK:n ja Sitran järjestämässä hillikädenjälkikonseptin esittelytilaisuudessa todettiinkin, että Suomen tulisi ottaa kansainvälisesti johtava asema keskustelujen järjestämisessä, joissa pohditaan hiilikädenjäljen käyttöä ilmastotoimien nopeuttamiseksi.

CLC:n delegaatiossa oli mukana kahdeksan CLC:n yritys- ja organisaatiojäsentä: Wärtsilä, Huhtamäki, St1, Stora Enso, Vestas, Coolbrook, PuroEarth ja Aalto-yliopisto. CLC järjesti COP27:ssa tilaisuuksia yhteistyössä muun muassa Kansainvälisen kauppakamari ICC:n, Suomen ympäristöministeriön, EK:n ja Sitran kanssa.

Voittoa tavoittelemattoman CLC:n 94 organisaatiojäsentä jäsenet työllistävät maailmanlaajuisesti 540 000 ihmistä. CLC:n yritysjäsenten markkina-arvo kattaa noin 70 prosenttia Helsingin pörssistä. CLC:n jäsenet uskovat, että yhteiskunnan siirtyminen kohti kestävää taloutta ja kulutusta ei ole ainoastaan mahdollinen, vaan myös taloudellisesti kannattavaa.

Lisätiedot: Tuuli Kaskinen, toimitusjohtaja, Climate Leadership Coalition, tuuli.kaskinen@clc.fi, 050 5149752, Kari Mokko, kehitysjohtaja Climate Leadership Coalition, kari.mokko@clc.fi 040 7513281.