Ilmoita suurpetohavainnosta petoyhdyshenkilölle
Petoyhdyshenkilöt ovat vapaaehtoisia, koulutettuja asiantuntijoita, jotka tarkastavat ja määrittävät suurpetohavaintoja. Kansalaisten toivotaan ilmoittavan tekemistään susi-, karhu-, ilves- ja ahmahavainnoista alueen petoyhdyshenkilöille.
Suurpetohavainto voi olla näköhavainto eläimestä tai havainto jäljistä, jätöksistä, haaskoista tai raatelujäljistä. Ilmoita havaintosi yksityiskohdat ja tarkka sijainti paikalliselle petoyhdyshenkilölle heti tapahtuman jälkeen. Ilmoittamalla havaintosi paitsi tuet riistantutkimusta, myös autat viranomaisia saamaan tarkemman käsityksen alueen suurpetotilanteesta.
- Riistanhoitoyhdistyksien alueellakin on vaihtelua suurpetojen havaintomäärissä. Nyt kun lumi on satanut maahan, on jälkihavainnointikausi parhaimmillaan. Jälkien perusteella saadaan tietoa esimerkiksi yksilömääristä, kertoo petoyhdyshenkilö Jarkko Latvanen Kauhajoen riistanhoitoyhdistyksestä.
Havaintotietoja käytetään moneen
Viranomaiset ja riistahallinto, kuten poliisi ja Suomen riistakeskus, käyttävät havaintoja päätöksenteon tukena. Lisäksi havaintoja hyödynnetään suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyssä, kuten suurpetoaitojen ja muun vahinkojenestomateriaalin kohdentamisessa. Havaintotietoja voidaan käyttää myös arvioitaessa lasten koulukyytien tarpeellisuutta.
Havaintoja kirjataan vuosittain kymmeniätuhansia, joten kyseessä on todella mittava vapaaehtoistyön voimannäyte.
- Tänä vuonna petoyhdyshenkilöt ovat kirjanneet Pohjanmaan alueella kaikkiaan yli 3 200 havaintoa, joista reilu 800 on ollut karhuhavaintoja ja noin 1 400 susihavaintoja, kertoo riistasuunnittelija Janne Kotanen.
Kaikki petoyhdyshenkilön tarkastamat suurpetohavainnot kirjataan Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmään. Havainnosta kirjataan muun muassa eläinten laji ja lukumäärä, havaintoaika ja -paikka. Myös jälkien mitat kirjataan aina kun mahdollista. Ilveksen ja suden jälkihavainnoista mitataan etutassun leveys ja pituus, karhun ja ahman jälkihavainnoista etutassun leveys. Asutuksen läheisyydessä liikkuneista suurpedoista kirjataan lisäksi etäisyys lähimpään asuttuun rakennukseen.
Jos kohtaat suurpedon
Jos kohtaat suurpedon hoidetussa pihapiirissä tai laitumella, on syytä pyrkiä karkottamaan se kovaa ääntä pitämällä ja tekemällä eläimelle selväksi, että paikalla on ihminen. Tällainen kohtaaminen tulee ehdottomasti ilmoittaa petoyhdyshenkilölle.
Jos suurpeto aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa kodin pihapiirissä, tai ajaudut kolariin suurpedon kanssa, ota yhteyttä hätäkeskuksen (112) kautta poliisiin.
Löydät alueesi petoyhdyshenkilön yhteystiedot riista.fi -sivuilta
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Janne KotanenRiistasuunnittelija, Pohjanmaa
Puh:0294312272janne.kotanen@riista.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen riistakeskus – Pohjanmaa
Suomen riistakeskus Pohjanmaan alueelle myönnetyt hirvieläinluvat29.6.2023 12:33:35 EEST | Tiedote
Suomen riistakeskus on myöntänyt Pohjanmaan alueelle yhteensä 2 372 hirvenpyyntilupaa, 1 430 valkohäntäpeuran pyyntilupaa ja 15 metsäpeuran pyyntilupaa. Lupamäärissä ei merkittäviä eroja viime vuoteen nähden.
Etelä-Pohjanmaalla voidaan tulevana syksynä metsästää yksi karhu2.6.2023 14:10:00 EEST | Tiedote
Suomen riistakeskus on myöntänyt Etelä-Pohjanmaan alueelle poikkeusluvan yhden karhun metsästykseen. Poikkeuslupa kohdennettiin Suomen riistakeskuksen harkinnan perusteella Ähtärin, Alavuden, Kuortaneen ja Soinin kuntien alueelle, joilla karhukanta on tihein ja lisääntyvä.
Metsäpeurat aloittivat vaelluksen kesälaitumille – tarkkana liikenteessä14.4.2023 08:29:46 EEST | Tiedote
Suomenselän metsäpeurat ovat aloittaneet vaellukset talvilaitumilta kohti kesälaitumia. Vaellusreitin tieosuuksilla liikennekolaririski kasvaa.
Impediment blir våtmarker för sjöfåglar längs västkusten – nya objekt söks31.1.2023 09:00:00 EET | Pressmeddelande
I vår väntar 43 restaurerade våtmarker runtom i Finland på sjöfåglarna. I takt med att våtmarksprojektet SOTKA fortsätter utvidgas livsmiljöarbetet. Nu söks nya objekt för planering av restaurering.
Joutomaista kosteikkoja vesilinnuille länsirannikolla – uusia kohteita etsitään31.1.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Keväällä vesilintuja odottaa 43 kunnostettua kosteikkoa ympäri Suomen. SOTKA-kosteikot-hankkeen jatkon myötä elinympäristötyö laajenee. Nyt etsitään suunnitteluun uusia kunnostettavia kohteita.