Nuori naisurheilija panostaa todennäköisemmin kaksoisuraan – taustalla yhteiskunnan asenteet

LitM Milla Saarinen tutki psykologian väitöskirjassaan naisurheilijoiden haavoittuvuutta ja tähän vaikuttavia tekijöitä kaksoisuran rakentumisen viitekehyksessä. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella naisurheilijoiden urakehitystä kaksoisurien kehitysympäristöissä. Tavoitteena oli myös pyrkiä integroimaan sukupuolinäkökulma aiempaa paremmin tämänhetkisiin kaksoisurakäytäntöihin, jotta valmentajat ja tukijärjestelmät voivat jatkossa tukea naisurheilijoita tehokkaammin.

– Vaikka sukupuolten väliseen tasa-arvoon on urheilussa viime vuosina kiinnitetty huomiota, ovat naiset yhä selkeä vähemmistö huippu-urheilijoissa. Heidän on todettu yhä edelleen kokevan syrjintää ja epätasa-arvoista kohtelua urheilussa kaikilla sen tasoilla urheilussa vallitsevan miehiä ihannoivan kulttuurin takia, Saarinen toteaa.

Naisten ja muiden vähemmistöryhmien mahdollisuudet ammattimaisen urheilu-uran luomiseen ovat miehiä huomattavasti heikommat, tämän ollessa vahvasti linkittynyt myös Suomessa jo useamman vuosikymmenen jatkuneeseen radikaaliin suoritustason laskuun niin olympia- kuin paralympialajeissa.

Naisurheilijalta odotetaan kaksoisuraan panostamista

Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka valmentajat vahvistavat tai uudistavat vallalla olevaa käsitystä urheilusta miehisenä tilana niin valmennuskäytännöissä kuin asenteissa naisurheilijoiden kaksoisuraa kohtaan.

Tutkimusta varten haastatellut maastohiihtovalmentajat jälleenrakensivat ajatusta naisurheilijoista miesurheilijoita vähäisempinä valmennuskäytännöillään ja puheillaan, ja näin ruokkivat naisiin kohdistuvia ”supernaiseuden” odotuksia.

– Tämä supernaiseuden ideaali heijastelee kansallista naisihannetta, jonka mukaan naisten tulee ”menestyä kaikessa” ja tasapainottaa kaikki kulttuuriset ja sosiaaliset heihin kohdistuvat vaatimukset, Saarinen kuvaa.

Valmentajat vahvistivat kuvaa naisurheilijoista ”epätäydellisinä” ja näkivät, että heidän täytyi kompensoida investoimalla moniin samanaikaisiin uriin. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että naisurheilijoihin kohdistuvat paineet supernaiseuden ideaalista kumpuavat vallitsevasta patriarkaalisesta diskurssista, jota myös ajatukset naisurheilijoiden kokonaisvaltaisen kehittymisen erityisestä tärkeydestä vahvistavat.

Valmentajan puheet voivat syödä nuoren opiskelumotivaatiota

Tutkimuksessaan Saarinen havaitsi valmentajien rakentavan urheilijoidensa opiskelulle erilaisia merkityksiä riippuen urheilijan iästä. Valmentajien teoissa kuvastui ajatus siitä, että urheilussa suoriutuminen ja menestyminen on kaksoisuraa tekevien urheilijoiden kohdalla tärkeintä.

– Nämä ajattelutavat ja oletukset vahvistavat urheilussa vallalla olevaa käsitystä huippusuorituksen tärkeydestä muiden merkitysten ohi. Tämä voi mahdollisesti vaarantaa nuorten urheilijoiden motivaatiota opiskeluja kohtaan, väittelijä kertoo.

Käsitystä huippusuorituksen tärkeydestä vahvistivat myös nuorten opiskelija-urheilijoiden kokemukset siitä, kuinka valmentajat usein valmennustyössään keskittyivät kokonaisvaltaisen kehittymisen sijaan urheilusuorituksen parantamiseen, joka puolestaan heikensi urheilijoiden sitoutumista koulutustavoitteisiin. Aiemman tutkimuksen mukaan tämä lähestymistapa voi olla erityisen haitallinen nuorille naisurheilijoille, jotka kokevat enemmän kulttuurista painetta keskittyä moniin uriin samanaikaisesti ja saattavat vetäytyä urheilun parista, mikäli eivät enää pysty toteuttamaan ”supernaisen” ideaalia.

Ympäristön ja valmentajan tuki on tärkeää motivaatiolle

Väitöskirjassa tutkittiin lisäksi valmennustyylien vaikutusta nuorten urheilijoiden urheilu- ja opiskelumotivaatioon, sukupuolieroja urheilijoiden kaksoisuramotivaatiossa, sekä motivaation yhteyttä kaksoisuralla menestymiseen.

Naisurheilijat olivat miesurheilijoita tehtäväsuuntautuneemmin motivoituneita niin urheilu- kuin koulutavoitteitaan kohtaan lukiovuosien aikana. Laadullisessa tutkimuksessa naisurheilijoiden on havaittu olevan miehiä useammin sitoutuneita kaksoisuran tavoitteisiin, ja heidän kokevan kulttuurista ja sosiaalista painetta menestyä elämän eri osa-alueilla samanaikaisesti. Nuorten motivaatiotyyleissä tai niiden yhteydessä urheilu- ja koulusuoritumiseen sekä kaksoisuran lopettamiseen ei havaittu kuin viitteellisiä eroja sukupuolten välillä.

– Urheilijoiden kaksoisuralla menestymisen kannalta on tärkeää, että ympäristö sekä valmentajat tukevat urheilijoiden oppimiseen ja vastuunkantamiseen keskittyvää motivaatiota sekä urheilussa että koulussa lukiovuosien läpi, sanoo Saarinen. Tämä vaikuttaa olevan yhtä tärkeää sekä nuorille mies- että naisurheilijoille.

Naisten tulisi näkyä enemmän urheilun tutkimuksessa ja johtotehtävissä

Väitöskirjatutkimuksen tulokset osoittavat, että urheilijoiden kaksoisurat kontekstuaalisesta ja kulttuurisidonnaisesta näkökulmasta huomioivalle lisätutkimukselle on tarvetta. Tutkimusta tehdään usein ”universaalista” urheilijasta, joka yhä edelleen vaikuttaa olevan mies. Tämä jatkaa naisurheilijoiden ja heidän kaksoisurakehityksensä marginalisaatiota jälleenrakentaen sukupuolihierarkioita ja positioiden miehet ja heidän urakehityksensä normiksi.

Näyttääkin siltä, että nykyinen kaksoisurapolitiikka sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyen on pinnallista, eikä sitä ole tehokkaasti saatu siirrettyä käytäntöön. Jotta naisurheilijoiden määrää ja heidän pysymistään urheilun parissa saadaan parannettua, on Saarisen mukaan erityisen tärkeää kiinnittää huomiota heidän kokemaansa paineeseen suoriutua elämän eri osa-alueilla ja pyrkiä vähentämään tätä painetta.

– Jotta sukupuolten välistä tasa-arvoa urheilussa saadaan aktiivisesti edistettyä, on tärkeää, että muutoksia tehdään niin rakenteellisesti kuin koulutuspoliittisesti: esimerkiksi naisurheilijoiden ammattilaismahdollisuuksia sekä valmentajien kouluttamista tasa-arvokysymyksiin tulisi aktiivisesti lisätä. Tämän lisäksi myös urheilun johto- ja valmennustehtäviin tulisi aktiivisesti valita lisää naisia, Saarinen summaa. Naistoimijoiden lisäämisen lisäksi urheilussa tulisi pyrkiä kohti kulttuurista muutosta, jossa laajennetaan käsitystä siitä, minkälaiset kehot ja identiteetit ovat urheilussa hyväksyttyjä.

Väitöskirja koostui neljästä osatutkimuksesta, ja se toteutettiin osana psykologian laitoksen tutkimushanketta ”Voitto pitkällä aikavälillä”, (vastaava tutkija dosentti Tatiana V. Ryba) joka tutki Suomen urheilulukioissa opiskelevien urheilijoiden urakehityksen riski- ja suojatekijöitä läpi lukiovuosien sekä urasiirtymässä lukion jälkeen. Väitöskirjatutkimusta on tukenut Urheiluopistosäätiö sekä Konkordialiitto.

LitM Milla Saarisen psykologian väitöskirjan ”Uncovering the vulnerabilities of female student-athletes in the career construction framework” tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 13.1.2023 kello 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii PhD, Professor Leanne Norman (Leeds Beckett University) ja kustoksena dosentti Tatiana Ryba (Jyväskylän yliopisto).

Väitöstilaisuuden kieli on englanti, ja sitä voi seurata osoitteessa: https://r.jyu.fi/dissertation-saarinen-130123. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9260-6. 

Lisätietoja:

Milla Saarinen, milla.s.a.saarinen@jyu.fi, puh. 040 061 3013
(yhteydenotot mielellään pe 13.1.2023 jälkeen)

Milla Saarinen on kirjoittanut ylioppilaaksi Sotkamon urheilulukiosta vuonna 2009, ja valmistunut liikuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2016. Saarinen on työskennellyt Jyväskylän yliopistossa psykologian laitoksella väitöskirjatutkijana vuodesta 2018.