Jyväskylän yliopisto

Järvien kasviplanktonin määrä voi vähentyä helleaaltojen yleistyessä

Jaa
Hiljattain julkaistussa tutkimuksessa kasviplanktonlevien määrän havaittiin vähenevän hellejaksoina. Ilmastonmuutoksen myötä kesähelteet yleistyvät ja voimistuvat, mikä tutkimuksen mukaan voi köyhdyttää järvien kasviplanktonin määrää.
Ilman lämmetessä järviveden sekoittuva kerros madaltuu ja kasviplanktonin määrä pienenee. Kuva: Salla Ahonen.
Ilman lämmetessä järviveden sekoittuva kerros madaltuu ja kasviplanktonin määrä pienenee. Kuva: Salla Ahonen.

Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tutkijat seurasivat kerrostuneen ja humuspitoisen Jyväsjärven säätä ja vedenlaatua kesällä päivittäin ja selvittivät järven sekoittuvan kerroksen ja valo-olosuhteiden vaikutuksia kasviplanktonbiomassaan.

Järvien kesäaikainen kerrostuminen johtuu veden tiheyden muutoksista eri lämpötiloissa: lämmin, kevyempi vesi jää kylmemmän ja painavamman vesimassan päälle. Pintaan muodostuu sekoittuva kerros, jonka syvyys vaihtelee sään mukaan ja jossa kasviplankton pääosin elää. Järven sekoittuva kerros säätelee sitä, minkä verran kasviplankton saa valoa ja ravinteita. Valon määrä vähenee ja ravinteiden saatavuus taas yleensä paranee, mitä syvemmällä ollaan. Kasviplankton tarvitsee valoa ja ravinteita yhteyttämiseen.

Kasviplanktonin määrä vaikuttaa kalakantoihin

”Havaitsimme päivittäisistä mittauksista, että suurempi kasviplanktonin määrä oli yhteydessä sekoittuvan kerroksen syvenemiseen, joka oli seurausta tuulisesta ja kylmästä säästä. Vastaavasti tyyni ja lämmin sää madalsi sekoittuvaa kerrosta, mikä johti pienempään kasviplanktonbiomassaan. Kasviplankton muodostaa järvien tuotannon perustan ja vaikuttaa siten koko ravintoverkkoon aina kaloihin saakka”, ympäristötieteiden väitöskirjatutkija Salla Ahonen Jyväskylän yliopistosta kertoo.

Ahosen mukaan syvän sekoittumisen aiheuttama kasviplanktonbiomassan kasvu voi johtua paremmasta ravinteiden saatavuudesta syvemmällä vesipatsaassa, mikä lisää perustuotantoa. Syvä sekoittuminen myös vähentää kasviplanktoniin kohdistuvaa laidunnuspainetta ja planktonsolujen vajoamista pois yhteyttävästä kerroksesta.

Ilman ja veden lämpötilaeron sekä tuulisuuden osoitettiin olevan tärkeimmät järven sekoittuvan kerroksen syvyyttä säätelevät ilmastotekijät. Hellejaksoina lämmin ja tyyni sää heikentää järviveden sekoittumista ja madaltaa sekoittuvaa kerrosta, kun taas viilenevä ja tuulinen sää sekoittaa pintakerroksen syvemmälle.

”Ilmastonmuutoksen myötä helleaallot ja siten kasviplanktonbiomassaa rajoittavat olosuhteet järvissä yleistyvät, mikä voi rajoittaa järven koko ravintoverkon energiasaantia”, Ahonen pohtii.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Salla Ahonen, salla.a.ahonen@jyu.fi

Kuvat

Ilman lämmetessä järviveden sekoittuva kerros madaltuu ja kasviplanktonin määrä pienenee. Kuva: Salla Ahonen.
Ilman lämmetessä järviveden sekoittuva kerros madaltuu ja kasviplanktonin määrä pienenee. Kuva: Salla Ahonen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote

Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.

Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote

Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye