SAK:n Jarkko Eloranta: Suomen EU-ero ei olisi palkansaajien etu
Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ottaa kantaa virinneeseen keskusteluun Suomen EU-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista. Eloranta haluaa korostaa, että vaikka keskustelussa usein korostuvat suomalaisten kannalta haasteelliset kysymykset, iso kuva on kuitenkin vankasti unionijäsenyyden puolella myös duunarinäkökulmasta tarkasteltuna.
– Ehkä konkreettisin mieleen tuleva esimerkki tästä on se, että EU:n työaikadirektiivi turvaa suomalaisillekin työntekijöille vähintään neljä viikkoa vuosilomaa, Eloranta mainitsee unionin turvaamista työntekijäoikeuksista.
Eurooppalaisella työlainsäädännöllä on ollut iso merkitys sille, että Suomen kaltaiset vahvojen työntekijäoikeuksien maat voivat osallistua sisämarkkinoille reiluin ehdoin, eikä työvoiman, tavaroiden ja pääomien vapaa liikkuvuus johda työehtojen tai työntekijöiden oikeuksien heikkenemiseen. Sisämarkkina-alueen hyödyt ovat niin kiistattomat, etteivät siitä irtautumista esitä edes ne, jotka muuten suhtautuvat kriittisesti EU-jäsenyyteen. Ison-Britannian EU-erosta suurimmat haitat aiheutuivat nimenomaan sisämarkkina-alueen ulkopuolelle joutumisesta.
– Globaalissa kauppapolitiikassa Euroopan unionilla on ollut merkittävästi voimaa torjua kilpailijamaiden vääristäviä tukiaisia ja protektionistista lainsäädäntöä, Eloranta toteaa.
Puheenjohtaja Jarkko Eloranta painottaa, ettei yksittäisillä jäsenmailla olisi mitenkään samanlaista voimaa. Erityisen heikko asema Elorannan mukaan olisi Suomen kaltaisilla kansainvälisestä kaupasta riippuvaisilla pienillä kansantalouksilla.
Suomen viennistä suurin osa kohdistuu sisämarkkina-alueelle, minkä vuoksi Suomen osallistuminen alueella sovellettavan lainsäädännön valmisteluun on strategisten etujemme mukaista. Vapaa liikkuvuus sisämarkkina-alueella on mahdollistanut Suomelle myös merkittäviä ulkomaisia investointeja, joista moni olisi muuten todennäköisesti jäänyt toteutumatta.
Jarkko Elorannan mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan on syventänyt myös EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan merkitystä. EU:n yhteisillä toimenpiteillä on tulevan Nato-jäsenyyden ohella suuri merkitys Suomen liikkumavaralle niin energiaturvallisuuden kuin huoltovarmuudenkin kannalta. Kyberturvallisuuden vahvistaminen on kolmas kokonaisuus, jossa eurooppalainen turvallisuuspoliittinen yhteistyö on keskeistä myös suomalaisten kannalta puolustusliittoon liittymisestä riippumatta. Naton eurooppalaisille jäsenmaille EU:n puitteissa tehtävä yhteistyö muun muassa puolustusteollisuuden ja yhteistoimintavalmiuden kehittämisessä ovat keskeinen osa liittokunnan eurooppalaisen pilarin vahvistamista.
Eloranta korostaa, että Suomen osallistuminen eurooppalaiseen turvallisuuspolitiikkaan vahvistaa kansainvälistä luottamusta Suomeen turvallisena investointi- ja toimintaympäristönä, vaikka olemmekin Venäjän kupeessa.
– Suomen irtautuminen EU:sta hyödyttäisi vain yhtä tahoa, ja se on Venäjä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jarkko Elorantapuheenjohtaja
Puh:020 774 0100Tietoja julkaisijasta

Pitkänsillanranta 3
00530 Helsinki
020 774 000https://www.sak.fi
Tilaa SAK:n uutiskirje ja saat ajankohtaista tietoa sähköpostiisi joka toinen viikko:
https://www.sak.fi/uutiskirje
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK edustaa 18:aa ammattiliittoa ja yli 800 000:ta jäsentä. Tehtävämme on rakentaa inhimillistä, turvallista ja oikeudenmukaista työelämää. Siitä syntyy luottamusyhteiskunta, joka lisää työn tekijöiden uskoa tulevaisuuteen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry - Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC rf
SAK:n työsuhdeneuvonta auttaa työntekijöitä maksutta14.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
SAK:n työsuhdeneuvonta tarjoaa maksutonta apua työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä ja ongelmissa. Palvelu on avoin kaikille, mutta suunnattu erityisesti nuorille ja ulkomaalaistaustaisille työntekijöille. Kysyjän ei tarvitse olla ammattiliiton jäsen.
Työnantajien otettava enemmän vastuuta ulkomaalaistaustaisten työntekijöidensä kielikoulutuksesta10.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
SAK:n tuoreen kyselyn mukaan ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden kielitaidon puute aiheuttaa ongelmia ja jopa vaaratilanteita työpaikoilla.
Työuratarkastelussa on osaamisen lisäksi huomioitava myös työntekijän työkyky8.4.2025 12:49:25 EEST | Tiedote
Orpon hallituksen asettama selvityshenkilö Jari Lindström esittää yli 55-vuotiaiden työllisyyden edistämiseksi työurahuoltamoa keski- ja lopputyöuralle. SAK pitää ehdotusta kannatettavana, kunhan siinä huomioidaan myös työntekijän työkykyyn vaikuttavia tekijöitä.
Työnhakijoiden palveluprosessista on tulossa monimutkainen ja kohtuuton työttömille28.3.2025 08:30:25 EET | Tiedote
SAK kritisoi hallituksen suunnitelmaa kiristää työttömien työnhakuvelvoitetta. Velvoittavuuden lisääminen ei edistä työllistymistä, mutta lisää byrokratiaa ja turhien työhakemuksien määrää.
SAK esittää jatkuvan oppimisen tukea työn ohessa opiskeluun24.3.2025 09:00:00 EET | Tiedote
SAK esittää jatkuvan oppimisen tukea hallituksen lakkauttaman aikuiskoulutustuen tilalle. Tuki kohdentuisi erityisesti matalasti koulutetuille ja tukisi työntekijöiden osaamisen uudistamista esimerkiksi vihreän siirtymän ja digitalisaation tarpeisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme