Datahuone

Datahuone: Hallitukselta jälleen uusi sähkötuki – tukien yhteisvaikutus vähentää merkittävästi sähkökriisistä kärsivien asuntokuntien määrää

Jaa
Hallitus antoi juuri esityksen uudesta sähkötuesta kuluttajille. Se on sähkölaskuun tehtävä sähköhyvitys, joka toteutettaisiin siten, että sähköyhtiöt hyvittävät kuluttajille osan aiemmista sähkölaskuista, ja valtio korvaa tämän hyvityksen sähköyhtiöille. Datahuone on analysoinut tuoreeltaan eri sähkötukien vaikutuksen kotitalouksiin.

Datahuone on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) itsenäinen yksikkö, joka toimii kiinteässä yhteistyössä Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n ja Tilastokeskuksen kanssa. Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n ja Helsingin yliopiston apulaisprofessori Lassi Ahlvik on raporttia työstäneen Datahuoneen ympäristö- ja energiaryhmän vastuuhenkilö.

Äkillisesti noussut sähkön hinta vaikeuttaa kotitalouksien kykyä selvitä välttämättömistä sähkömenoistaan. Datahuoneen analyysin mukaan kohonnut sähkön hinta vaikuttaa jopa miljoonaan suomalaiseen. Ilman valtion sähkötukia sähkömenot ylittäisivät heillä yli kymmenen prosenttia käytettävissä olevista tuloista.

Nyt hallitus antoi esityksen uudesta tukimuodosta, jolla on tarkoitus lieventää sähkökriisin suomalaisille aiheuttamia vaikeuksia. Kyseessä on sähkölaskuun tehtävä sähköhyvitys. Se on tarkoitus toteuttaa siten, että sähköyhtiöt hyvittävät kuluttajille osan aiemmista sähkölaskuista, ja valtio korvaa tämän hyvityksen sähköyhtiöille.

Sähköhyvitystä maksettaisiin neljältä talvikuukaudelta eli marraskuusta helmikuuhun. Hyvitys maksettaisiin kahdessa erässä: marras–joulukuulta perustuen näiden kuukausien toteutuneeseen keskimääräiseen sähkölaskuun ja tammi–helmikuulta perustuen marras–joulukuun keskimääräiseen kulutukseen ja tammikuussa maksettuun sähkön hintaan. Kuluttajan ei tarvitsisi erikseen hakea hyvitystä, vaan sähköyhtiö vähentää hyvitystä vastaavan määrän tulevista sähkölaskuista.

Aikaisemmin syksyllä 2022 hallitus päätti kolmesta tukimuodosta: sähkön arvonlisäverokannan tilapäisestä alentamisesta, sähköenergialaskun perusteella myönnettävästä kotitalousvähennyksestä sekä Kelan maksamasta sähkötuesta.

”Raportissa on selvitetty näiden neljän tukimuodon kustannuksia ja vaikutuksia. Arvioimme sähköhyvityksen kuukausittaisiksi kustannuksiksi keskimäärin 90 miljoonaa euroa. Sähköhyvitys on tuista määrällisesti suurin ja muodostaa kokonaisuudesta hieman yli puolet. Kaikkien sähkötukien kokonaiskustannukset olisivat noin 680 miljoonaa euroa,” kertoo työryhmän vetäjä Lassi Ahlvik.

”Tukien kokonaiskustannus on hieman pienempi kuin on aiemmin arvioitu, koska sähkön hinta on jäämässä pelättyä alemmaksi. Lisäksi tukien määrää pienentää suomalaisten kotitalouksien sähkönsäästö”, jatkaa Ahlvik.

Valtion tukien sekä yhteiskunnan muiden tukiverkkojen, kuten toimeentulotuen, vaikutukset sähkökriisistä eniten kärsivien asuntokuntien tilanteeseen ovat merkittäviä. Sellaisten ihmisten arvioitu määrä, joilla on vaikeuksia sähkökriisistä selviytymisessä (asuntokunnan sähkömenot ovat yli 10 prosenttia käytettävissä olevista tuloista) laskee 1,06 miljoonasta 496 000 henkeen sähkötukien ja yhteiskunnan tukiverkkojen ansiosta. Tämä vastaa 53 prosentin laskua apua tarvitsevien ihmisten määrässä.

Suuria vaikeuksia sähkökriisistä selviytymiseen (asuntokunnan sähkömenot ovat yli 25 prosenttia tuloista) on asuntokunnilla, joihin kuuluu noin 219 000 henkilöä eli noin neljä prosenttia kaikista suomalaisista. Sähkötukien ja yhteiskunnan tukiverkkojen huomioimisen jälkeen tämän ryhmän koko putoaa 64 prosenttia eli noin 79 000 henkilöön. Lopullisiin henkilömääriin vaikuttaa kevään aikana toteutunut sähkön hintataso.

”Tukitoimiin liittyvä omavastuu kohdentaa tukia asuntokunnille, joiden euromääräinen sähkölasku on suuri. Tukitoimet eivät kuitenkaan kohdistu erityisen hyvin pienituloisille asuntokunnille, joiden sähkömenot suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin ovat suuret, mutta euromääräinen lasku jää pieneksi. Mahdollisia tulevia tukitarpeita varten olisi tarpeellista kehittää malleja, joissa tukien kohdentamiseen voitaisiin hyödyntää tuloja ja muita kotitalouksien taustatietoja”, summaa Ahlvik.

Datahuoneen raportissa on ensimmäisen kerran yhdistetty Fingridin Datahubin eli sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetyn tiedonvaihtojärjestelmän sähkönkäyttötietoa Tilastokeskuksen mikroaineistoihin.

Lisämateriaalia aiheesta, kuten vaihtoehtoisilla hinnoilla tehtyjä laskelmia, löytyy Datahuoneen verkkosivujen Dropboxista osoitteesta: https://bit.ly/3Hkm4jy

Datahuone

Datahuone on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) itsenäinen yksikkö, joka toimii kiinteässä
yhteistyössä Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n ja Tilastokeskuksen kanssa. Tutkimus perustuu
Tilastokeskuksen, Verohallinnon ja Fingridin tuoreisiin käyttöpaikkakohtaisiin aineistoihin. Tietojen yhdistäminen tehdään yksityisyyden suojaa loukkaamatta. Datahuoneen verkkosivut löytyvät osoitteesta: https://datahuone.com

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Datahuone
Datahuone
Arkadiankatu 7
00100 HELSINKI

https://datapilotti.fi/

Datahuone

Datahuone on kansainvälisestikin ainutlaatuinen tietopohjaista päätöksentekoa edistävä yksikkö. Kolmivuotisen rahoituksen saanut Datahuone on VATT:n itsenäinen yksikkö, joka toimii kiinteässä yhteistyössä Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n ja Tilastokeskuksen kanssa. Datahuoneen tavoitteena on tuottaa ajantasaisia rekisteritietoja hyödyntävää aikaisempaa tarkempaa ja nopeatempoisempaa analyysiä yhteiskunnallisten ja poliittisten ratkaisuiden vaikutuksista.

Datahuoneen sivut löytyvät osoitteesta https://datahuone.com

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Datahuone

Datahuone: Työperusteisesti Suomessa oleskelevien joukossa työttöminä myös erityisasiantuntijoita30.8.2024 01:00:00 EEST | Tiedote

Työperusteisesti Suomessa oleskelevien reilun 20 000 palkansaajan joukossa työsuhde loppuu vuosittain noin joka kymmenennellä. Työttömäksi työnhakijaksi rekisteröityminen on harvinaisempaa. “Työperusteisesti Suomessa olevien työttömyysjaksot kestivät usein kauemmin kuin kolme tai kuusi kuukautta”, kertoo erikoistutkija Juho Alasalmi Datahuoneelta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye