Datahuone: Työperusteisesti Suomessa oleskelevien joukossa työttöminä myös erityisasiantuntijoita

Jaa

Työperusteisesti Suomessa oleskelevien reilun 20 000 palkansaajan joukossa työsuhde loppuu vuosittain noin joka kymmenennellä. Työttömäksi työnhakijaksi rekisteröityminen on harvinaisempaa. “Työperusteisesti Suomessa olevien työttömyysjaksot kestivät usein kauemmin kuin kolme tai kuusi kuukautta”, kertoo erikoistutkija Juho Alasalmi Datahuoneelta.

Ihmisiä kahvilassa terassilla

Suomessa on oleskellut vuosina 2017–2021 keskimäärin noin 20 000 palkansaajaa ei-pysyvällä työperusteisellä oleskeluluvalla. Määrä kasvoi viiden vuoden aikana noin 17 000 henkilöstä noin 27 000 henkilöön. Työperusteisesti maassa olevista palkansaajista vuosittain noin 10 prosentilla työsuhde päättyi ilman, että he siirtyivät suoraan uuteen työsuhteeseen. Vain noin 2–3 prosenttia rekisteröityi työttömiksi työnhakijoiksi, kertoo Datahuoneen asiaa selvittänyt raportti.

”Työttömyyden kokeminen työperusteisesti maassa olevien keskuudessa on aika harvinaista. Toisaalta niillä henkilöillä, jotka kokevat työttömyyttä, työttömyysjaksot kestävät usein melko kauan – kauemmin kuin kolme tai kuusi kuukautta”, sanoo raportin tekijä, erikoistutkija Juho Alasalmi Datahuoneelta. 

Hallitus on parhaillaan valmistelemassa uudistusta, jossa työperusteisesti Suomessa oleskelevien, työttömiksi joutuvien, EU:n ulkopuolelta tulleiden henkilöiden työnhakuaikaa rajattaisiin kolmeen tai kuuteen kuukauteen riippuen ammattiryhmästä sekä siitä, kuinka kauan henkilö on oleskellut maassa. 

Datahuoneen perjantaina 30. elokuuta 2024 julkaistua raporttia on käytetty tulevan hallituksen esityksen vaikutusarvioinneissa. 

Työttöminä myös erityisasiantuntijoita 

Työttömyyden määrittely vaikuttaa siihen, miten suurta joukkoa ulkomaalaisista työttömyys kohtaa. Kaikki ilman työtä olevat eivät rekisteröidy työttömiksi työnhakijoiksi. 

Datahuoneen raportin mukaan työttömiksi työnhakijoiksi ilmoittautuivat useimmin ne, jotka ansaitsivat vähemmän kuin 3 000 euroa kuukaudessa. Työttömyyttä koettiin kuitenkin kaikissa ammattiryhmissä, eli työttömien joukossa oli muun muassa tuotantotyöntekijöitä, palvelutyöntekijöitä ja erityisasiantuntijoita. 

Ammattiryhmistä asiantuntijat, erityisasiantuntijat ja johtajat päättivät työttömyytensä muita useammin maastamuuttoon, opiskelun aloittamiseen tai muutoin työvoimasta poistumiseen. Heitä rekisteröityi työttömiksi työnhakijoiksi vähemmän kuin muiden ammattiryhmien edustajia. 

“Jos kuitenkin työttömyysjaksot määritellään työsuhteen loppumisen ja uuden työsuhteen alkamisen väliseksi ajaksi, asiantuntijoiden ja johtajien työttömyysjaksot vaikuttaisivat olevan pidempiä kuin muissa ammattiryhmissä”, toteaa erikoistutkija Juho Alasalmi.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Datahuoneen erikoistutkija Juho Alasalmi
Juho Alasalmi
Veikko Somerpuro VATT
Lataa
Infografiikka: Työttömyysjaksojen kestot eri ammattiryhmissä
Työttömyysjaksojen kestot eri ammattiryhmissä. Infografiikassa on kuvattu työperäisellä ei-pysyvällä oleskeluluvalla maassa oleskelevien palkansaajien vuosina 2017–2021 alkaneiden työttömyysjaksojen kestot ammattiryhmittäin (Ammattiluokitus 2010). Vasemmassa kuviossa työttömyyden kesto on määritelty työttömäksi työnhakijaksi rekisteröitymisen ja uuden työsuhteen aloittamisen välisenä aikana. Oikealla olevassa kuviossa työttömyys on määritelty työsuhteen loppumisen ja uuden työsuhteen aloittamisen välisenä aikana.
Lataa

Liitteet

Linkit

Datahuone on VATT:n itsenäinen yksikkö, joka tukee tietopohjaista päätöksentekoa. Datahuone tuottaa ajantasaisia rekisteriaineistoja hyödyntäviä selvityksiä päätöksenteon tueksi ja poliittisten ratkaisujen vaikutusten arvioimiseksi. Datahuone toimii kiinteässä yhteistyössä Tilastokeskuksen ja Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n kanssa. Datahuoneen sivut löytyvät osoitteesta https://datahuonepilotti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Datahuone

Datahuone suorista yritystuista: Yli miljardin euron tukijärjestelmä on pirstaleinen ja tukien vaikuttavuutta on hankala arvioida21.11.2024 01:00:00 EET | Tiedote

Suoria yritystukia maksettiin vuonna 2022 noin 20 000 yritykselle, selviää Datahuoneen tuoreesta yritystukiraportista. Datahuoneen laaja raportti käy läpi lähes kaikki vuonna 2022 maksetut, noin 1,37 miljardin euron yritystuet erityisesti siitä näkökulmasta, miten tuet kohdentuvat vientiyrityksille. ”Sirpaleisen tukijärjestelmän hallinnolliset kustannukset suhteessa mahdollisiin yhteiskunnallisiin hyötyihin voivat olla suuret”, toteaa Datahuoneen tutkija Max Toikka.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye