Miten juurrutamme luonnon arvot osaksi päätöksentekoa? – Keskustelu Tiedekulmassa ma 13.2. klo 13
Aika: maanantai 13.2. klo 13.00–15.00
Paikka: Tiedekulma (Yliopistonkatu 4, Helsinki). Tilaisuutta voi seurata myös etänä Tiedekulman verkkosivujen livelähetyksen kautta.
Kansainvälinen luontopaneeli IPBES julkaisi viime heinäkuussa luonnon moninaisia arvoja koskevan raportin (ns. Values Assessment), jossa esitetään myös keinoja luonnon arvojen sisällyttämiseksi päätöksentekoon. Keskustelutilaisuuden yhteydessä julkaistaan IPBES:n raportin suomenkielinen yhteenveto, jossa tuodaan raportin pääviestejä Suomen kontekstiin. Mitkä ja kenen tavat arvottaa luontoa näkyvät suomalaisessa päätöksenteossa? Kenen ääni kuuluu? Miten erilaisia arvoja voitaisiin monipuolisemmin tuoda osaksi päätöksentekoa?
Ohjelma
13.00 Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon avauspuheenvuoro
13.05 The key messages of the IPBES Values Assessment
- Professori Michael Christie (Aberystwyth University) esittelee IPBES:n luonnon moninaisia arvoja ja arvottamista käsittelevän raportin keskeiset viestit. Hän on yksi Values Assessment -raportin pääkirjoittajista.
13.25 The diverse values of nature in decision making – a Helsinki case study
- Professori Christopher Raymond (Helsingin yliopisto) avaa luonnon arvojen huomioimista päätöksenteossa käytännön hanke-esimerkin kautta. Hän myös yksi IPBES:n Values Assessment -raportin pääkirjoittajista ja Suomen Luontopaneelin jäsen.
13.30 Miten luonnon monia arvoja voidaan huomioida päätöksenteossa Suomessa?
- Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja, professori Janne Kotiaho
13.40 Kommenttipuheenvuoro: Mikä on luonnon arvojen merkitys hyvinvointitalouden näkökulmasta?
- Sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Taru Koivisto
Ympäristöneuvos Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä toimii tilaisuuden puheenjohtajana.
13.45 Paneelikeskustelu
Paneelikeskustelussa teemaan pureutuvat ympäristöministeriön lainsäädäntöjohtaja Johanna Korpi, tutkija Sari Puustinen (Turun yliopisto), nuorten luontodelegaatti Alli Pylkkö (Allianssi), professori Janne Kotiaho Suomen Luontopaneelista ja apulaisprofessori Annukka Vainio Suomen ilmastopaneelista. Keskustelun juontaa ympäristöministeriön tutkimusjohtaja Tanja Suni.
Tilaisuus päättyy klo 15 mennessä, jonka jälkeen Tiedekulmassa on kahvitarjoilu. Keskustelua voi seurata paikan päällä Tiedekulmassa tai etänä livestriimin välityksellä. Professori Michael Christien ja Christopher Raymondin puheenvuorot ovat englanniksi. Muut alustuspuheenvuorot ja paneelikeskustelu käydään suomeksi.
Ilmoittautuminen ja materiaalit
Ilmoittaudu viestinnän asiantuntija Sanna Autereelle perjantaihin 10.2. mennessä. Taustamateriaalit ovat saatavilla embargolla etukäteen. Asiantuntijat ovat haastateltavissa tilaisuuden jälkeen. Luontopaneelin Christopher Raymond on yksi IPBES:n raportin pääkirjoittajista ja pj Janne Kotiaho on haastateltavissa Luontopaneelin julkaisuun liittyen. Viestinnän asiantuntija Sanna Autere auttaa haastattelupyyntöjen koordinoinnissa.
Tilaisuuden järjestävät Suomen Luontopaneeli, ympäristöministeriö ja Suomen kansallinen IPBES-työryhmä.
Lisätietoja
- viestinnän asiantuntija Sanna Autere, Suomen Luontopaneeli, puh. 050 532 9301, sanna.autere@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sanna AutereViestinnän asiantuntijaSuomen Luontopaneeli
Puh:0505329301sanna.autere@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Suomen Luontopaneeli on riippumaton asiantuntijaelin, joka tukee luontopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa. Luontopaneelin rooli ja tehtävät on kirjattu luonnonsuojelulakiin. Luontopaneelin kannanotot ja raportit perustuvat tieteelliseen näyttöön ja monialaiseen asiantuntemukseen. Luontopaneeli antaa tutkimuksen pohjalta suosituksia luonnon monimuotoisuuteen liittyvään päätöksentekoon.
www.luontopaneeli.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Luontopaneeli
Luontokadon pysäyttämiseen tarvitaan kaikkien panosta – ympäristökansalaisuutta tukemalla voidaan vauhdittaa kestävyysmurrosta18.11.2024 08:34:38 EET | Tiedote
Luonnon köyhtymisen pysäyttäminen ja ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen eivät onnistu ilman näihin tavoitteisiin sitoutunutta kansalaisyhteiskuntaa. Luonnon monimuotoisuudesta, ilmastonmuutoksesta ja kokonaiskestävyydestä tietoiset kansalaiset tulee tunnistaa merkittäväksi voimavaraksi kestävyysmurroksen toteuttamisessa, esittää Suomen Luontopaneelin tuore raportti, joka kokoaa yhteen ympäristökansalaisuuden tutkimusta.
Monimuotoinen luonto maatalousalueilla turvaa kestävän ruoantuotannon edellytykset – luontokatoa voi torjua yksinkertaisilla toimilla14.6.2024 00:57:12 EEST | Tiedote
Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuus on jatkanut köyhtymistään 2000-luvun Suomessa. Monimuotoisuutta voidaan parantaa suhteellisen yksinkertaisilla toimilla, kuten lisäämällä niittyjä ja viljelemättömiä alueita sekä edistämällä luomutuotantoa, kertoo Suomen Luontopaneelin tuore raportti. Monimuotoisuustoimet edistävät usein myös maaperän kasvukuntoa, vesiensuojelua ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Luontokatoa voidaan torjua kotimaista ruoantuotantoa vaarantamatta – päin vastoin, monimuotoinen maatalousluonto auttaa turvaamaan kestävän ruoantuotannon edellytykset.
Vedenalainen rannikkoluonto köyhtyy kaikilla Suomen merialueilla – luontokadon pysäyttäminen vaatii tehokkaita toimia ja riittäviä resursseja22.3.2024 01:00:08 EET | Tiedote
Suomen rannikkoalueilla etenevä luontokato ilmenee monin eri tavoin. Vedenalaisen rannikkoluonnon monimuotoisuuden heikkenemistä tapahtuu kaikilla Suomen merialueilla, ja luontokato kohdistuu lähes kaikkiin rantavyöhykkeen vedenalaisiin luontotyyppeihin ja eliöryhmiin, kertoo Luontopaneelin tuore raportti. Rehevöityminen ja ilmastonmuutos ovat merkittävimmät luontokadon aiheuttajat. Kehityksen kääntäminen elpymisuralle vaatii tehokkaita toimia ja riittäviä resursseja sekä ihmistoiminnan aiheuttamien ympäristöpaineiden hillitsemistä.
Suomen luontokato voidaan pysäyttää lisätoimilla – toimenpidekuilun kiinni kurominen vaatii resursseja ja pitkäjänteistä politiikkaa8.12.2023 00:59:00 EET | Tiedote
Luonnon monimuotoisuus on suomalaisten hyvinvoinnin ja kestävän talouden perusta. Nykytoimet eivät kuitenkaan riitä luontokadon pysäyttämiseksi, osoittaa Suomen Luontopaneelin tuore raportti, joka luo kokonaiskuvaa Suomen luonnon heikentymisestä 2000-luvulla ja arvioi erilaisten skenaarioiden avulla, miten luonnon monimuotoisuus voidaan kääntää elpyvälle uralle. Luontotavoitteiden ja nykytoimenpiteiden välinen kuilu voidaan kuroa umpeen määrätietoisilla lisätoimilla. Ilman jatkuvien haittojen hillitsemistä luonnon tilaa ei saada elpymään pysyvästi. Siksi tarvitaan nykyistä pitkäjänteisempää luontopolitiikkaa.
Luontokato jatkuu ilman merkittävää suojelupinta-alan lisäystä – Suomen luontotavoitteisiin tarvitaan konkretiaa ja selkeät mittarit7.11.2023 10:01:10 EET | Tiedote
Suomi on sitoutunut kansainvälisiin tavoitteisiin luontokadon pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Toimenpiteisiin tavoitteiden saavuttamiseksi on ryhdyttävä heti. Luontopaneelin tuore mietintö tarjoaa eväitä valmisteilla olevan kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian sekä sen osana laadittavan luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman kehittämiseen. Mittarien valintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta tavoitteiden toteutumista ja toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan arvioida.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme