Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta kerätty ensimmäistä kertaa yhteen osoitteeseen - toiminta laajentunut valtavasti viime vuosina
- Suomi tarvitsee juuri nyt erityisen paljon juuri ammattikorkeakoulujen käytännönläheistä, mutta tutkimuksellisesti korkeatasoista TKI-työtä. Sivusto tarjoaa yrityksille, hyvinvointialueille, järjestöille paremmat mahdollisuudet löytää kumppanit tutkimus- ja kehittämistyölle. Toivottavasti myös moni päättäjä ja virkamies päivittäisi näkemyksensä ammattikorkeakouluissa tehtävästä TKI-työstä ja sen mahdollisuuksista, kertoo Arenen TKI-valiokunnan puheenjohtaja, rehtori Vesa Taatila.
Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta laajentunut merkittävästi viime vuosina
Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta on kasvanut ja kehittynyt valtavalla voimalla viimeiset vuodet. TKI-toimintaan vuosittain käytetyn TKI-rahoituksen määrä on kasvanut yli 100 miljoonalla eurolla vuoden 2015 jälkeen, ja suurin osa rahoituksen kasvusta on tullut ulkoisen rahoituksen kasvusta.
- Ammattikorkeakoulut ovat pystyneet kasvattamaan merkittävästi TKI-toimintaansa, vaikka perusrahoituksen reaalinen taso on laskenut ja koulutukseen tavoitteet kasvaneet. Ulkoisen rahoituksen määrää on näissä vaikeissa oloissa kyetty kasvattamaan ulkoisen rahoituksen määrää kuudessa vuodessa lähes 65 miljoonalla eurolla, toteaa Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.arene.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Suomen työn tuottavuuden kasvu vuonna 2022 oli 0,2 prosenttia (Global Innovation Index, 2022). Olimme maavertailussa sijalla 84, ja tilanne ei ole parantunut finanssikriisin jälkeen. Heikko tuottavuus on Suomen suurimpia haasteita myös kansainvälisten arvioiden ja vertailujen perusteella. Ammattikorkeakoulut ovat pystyneet siihen, mihin muu Suomi ei eli tuottavuuden kasvattamiseen. Ammattikorkeakoulujen tutkintokoulutuksen tuottavuus kasvoi vuosien 2011 ja 2021 välillä 58 prosenttia.
Työn tuottavuuden parantamiseksi T&K-rahoitusta tulee suunnata nykyistä enemmän yhteistyössä tehtävään soveltavaan tutkimukseen ja kehittämistoimintaan. Koulutusorganisaatiot huolehtivat osaamisen ja tiedon kierrättämisestä. Ammattikorkeakouluilla on valtava potentiaali erityisesti pk-yritysten T&K-työn vahvistamisessa.
Ammattikorkeakouluille keskeiseksi haasteeksi TKI-toiminnan kehittämisen ja laajentamisen kannalta on muodostumassa perusrahoituksen taso, koska ulkoinen rahoitus edellyttää usein merkittävää omarahoitusosuutta.
- Pelkän kilpaillun TKI-rahan lisääminen ei varmista laadukasta, strategista ja pitkäjänteistä TKI-toiminnan kehittämistä, Mielityinen huomauttaa.
Ammattikorkeakouluja tarvitaan tohtorikoulutuksen kehittämiseen
TKI-investointien lisääminen ja työelämän TKI-kyvykkyyden parantaminen edellyttää tohtorikoulutusmäärien kasvattamista kansallisesti. Määrän lisäksi nykyistä useamman tulisi työllistyä yksityiselle sektorille. Suomen T&K-henkilöstöstä vain 20 prosenttia on suorittanut tutkijankoulutuksen (tohtori, lisensiaatti). Yrityssektorilla T&K-työtä tekevistä vain 7 prosenttia on tutkijankoulutettuja (Tilastokeskus). Osuus on kasvanut erittäin hitaasti kehittämispyrkimyksistä huolimatta.
- Työelämälähtöisen TKI-toiminnan tekijöinä ammattikorkeakoulut pystyisivät tukemaan tohtoritutkintojen kehittämistä juuri elinkeinoelämän tarpeisiin – sekä yhdessä yliopistojen kanssa että yksin. Euroopassa ammattikorkeakoulujen rooli onkin tunnistettu ja esimerkiksi Alankomaissa ja Saksassa ammattikorkeakoulut ovat saaneet oikeuden kouluttaa tohtoreita. Toivottavasti nyt otamme opiksi koulutustason kehityksessä tehdyistä virheistä vaan pysymme kehityksessä mukana, Mielityinen toteaa.
Professorin ammattinimikkeen puuttuminen vaikeuttaa ammattikorkeakoulujen kykyä rekrytoida kansainvälisiä osaajia ja kotiuttaa rahoitusta esimerkiksi EU:n rahoituslähteistä. Tohtorikoulutuksen laajentaminen ja professorin ammattinimikkeen käyttöönotto ammattikorkeakouluissa tukisi ammattikorkeakoulujen TKI-kyvykkyyden vahvistamista.
- Professorin ammattinimike on maailmalla korkeakouluissa yleisesti käytetty ammattinimike ja Suomen lisäksi ainoastaan Belgian Flanderissa ammattikorkeakouluilla ei ole mahdollisuutta käyttää nimikettä. Nimikkeet vaikuttavat korkeakoulujen uskottavuuteen, erityisesti kansainvälisessä kontekstissa, toteaa Mielityinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ida MielityinenToiminnajohtajaAmmattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
Puh:0505940731ida.mielityinen@arene.fiTietoja julkaisijasta
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ryEteläranta 10
00130 Helsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
Kiinan paras yliopisto haluaa oppia suomalaisesta ammattikorkeakoulukonseptista – Sopimus tehtiin tasavallan presidentti Stubbin vierailun yhteydessä31.10.2024 09:15:23 EET | Tiedote
Suomen tasavallan presidentin Alexander Stubbin Kiinan valtionvierailun yhteydessä allekirjoitettiin ammattikorkeakoulujen Kiina-verkoston ja Kiinan huippuyliopisto Tsinghuan välinen aiesopimus yhteistyöstä, jonka avulla kehitetään yhdessä ammattikorkeakoulutuksen ja tutkimuksen konseptia kiinalaisten korkeakoulujen ja yhteiskunnan tarpeisiin ja kontekstiin.
Ammattikorkeakoulut luovat elinvoimaa koko Suomeen – Arene julkaisee alue- ja kuntavaalitavoitteensa23.10.2024 09:15:26 EEST | Tiedote
Ammattikorkeakouluilla on kriittinen merkitys koko Suomen elinvoiman takaajina. Ne kouluttavat työmarkkinoille korkeakoulutettuja osaajia, tekevät työelämää hyvin palvelevaa soveltavaa tutkimusta ja kehittämistä sekä edistävät koulutusperäistä maahanmuuttoa. Ammattikorkeakoulujen kyvykkyys ja rooli alueiden elinvoimalle ja talouskasvulle on tunnistettava nykyistä paremmin niin kansallisella kuin alueellisella tasolla. Ammattikorkeakoulujen alue- ja kuntavaalien teemat ovat ammattikorkeakoulujen omistajapolitiikka, niiden kotiuttaman EU-rahoituksen merkitys, hyvinvointialueiden kehittäminen, koulutusperäinen maahanmuutto sekä opiskelija-asuntojen saatavuus.
Hallituksen kaavailut sosiaalityöntekijöiden kelpoisuuksien muuttamisesta eivät ratkaise työvoimapulaa – ammattikorkeakoulutuksen ja tutkimuksen potentiaali jää piiloon8.8.2024 09:50:56 EEST | Tiedote
Hallitus esittää sosiaalityöntekijöitä koskevien kelpoisuuksien uudistamisen ja näin helpottaa sosiaalipalveluiden työntekijäpulaa. Lakiehdotus tekee alan kelpoisuussääntelystä epäselvää ja luo koulutuspolkujen näkökulmasta järjettömiä rakenteita. Osaajapulan ratkaisu vaatii esitettyä suurempia muutoksia kelpoisuusehtoihin, työolosuhteisiin, palkkaukseen ja koulutusmääriin. Merkittävin ongelma esityksessä on koulutusten kaavamainen tarkastelu tutkintonimikkeiden kautta, ja yliopistolähtöisesti. Lähtökohta tulisi olla tutkintojen tuottamat tosiasialliset valmiudet suhteessa työelämän tarpeisiin. Ammattikorkeakoulutuksen ja niissä tehtävän tutkimuksen mahdollisuuksia ei huomioida.
Yrityskysely osoittaa: Ammattikorkeakoulut kiinnostavimpia TKI- yhteistyökumppaneita yrityksille26.6.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Kauppakamareiden kyselyn mukaan ammattikorkeakoulut ovat kiinnostavimpia yhteistyökumppaneita yrityksille tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyössä. Erityisen kiinnostavia TKI-yhteistyökumppaneita ammattikorkeakoulut ovat pienille ja keskisuurille yrityksille. Keskuskauppakamarin ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen mukaan julkisten TKI-panostusten suuntaamiselle voidaan juuri nyt vaikuttaa yritysten kasvun edellytyksiin ja lisätä pk-yritysten TKI-toimintaa.
T&K-rahoituksen suuntaamista ohjaava monivuotinen suunnitelma on oikeilla jäljillä – Osaajapula voi vesittää investoinnit14.6.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomi investoi tulevina vuosina niukkuudesta huolimatta satoja miljoonia euroja lisää rahaa tutkimukseen ja kehittämiseen. Tämän rahoituksen kohdentamista ohjaavan monivuotisen suunnitelman linjaukset edellyttävät rahoituksen suuntaamista yritysten ja tutkimusorganisaatioiden ekosysteemien kehittymiseen ja uusien toimijoiden mukaan saamiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Ammattikorkeakoulujen rooli ja potentiaali T&K-järjestelmän uudistamisen tunnistetaan suunnitelmassa jo verrattain hyvin. Ammattikorkeakoulut ovat kaikista tutkimus- ja koulutusorganisaatiosta monipuolisimpia, alueellisimpia sekä verkostuneimpia toimijoita. Näin ollen juuri ammattikorkeakoulut voivat edistää parhaiten rahoituksen nopeaa vaikuttavuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme