Jyväskylän yliopisto

Vaihdevuosiin liittyvä hormonivaje vaikuttaa liikunnan aiheuttamaan viestintään verenkierrossa

Jaa
Vaihdevuosiin liittyy epäsuotuisia terveysmuutoksia, joita liikunta yksin ei riitä estämään. Syitä ei tiedetä sille, miksi reipaskaan liikunta ei kokonaan poista vaihdevuosiin liittyviä haitallisia muutoksia esimerkiksi veren rasva-arvoissa. Jyväskylän yliopistossa tehty tutkimus selvitti, reagoiko keho liikuntaan eri tavalla, jos kehossa oli menopaussista johtuva estrogeenivaje tai jos estrogeenia sai hormonikorvaushoidosta. Tutkimus osoitti, että estrogeenivaje vaikuttaa veressä tapahtuvaan viestintään.
Kuvituskuva: Pixabay, Franz P. Sauerteig.
Kuvituskuva: Pixabay, Franz P. Sauerteig.

Vaihdevuosiin liittyvä estrogeenivaje kasvattaa aineenvaihduntasairauksien sekä sydän- ja verisuonitautien riskiä. Jyväskylän yliopistossa tehdyt aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että vaikka liikunta-aktiivisuus auttaa esimerkiksi ylläpitämään terveyden kannalta edullisempaa kehonkoostumusta, reipaskaan liikunta ei täysin poista vaihdevuosiin liittyviä negatiivisia terveysmuutoksia. Vielä ei kuitenkaan ole tutkittu sitä, voisiko estrogeenivaje vaikuttaa liikunnan aiheuttamaan viestintään veressä.

– Tutkimuksessamme selvitimme estrogeenivajeen vaikutusta verenkierron vesikkeleissä ja HDL-hiukkasissa (high-density lipoprotein) kulkeviin signalointimolekyyleihin. Vesikkelit ovat solujen lähettämiä rakkuloita, joiden avulla kudokset viestivät toisilleen. HDL-hiukkasten tunnetuin tehtävä puolestaan on kolesterolin kuljettaminen pois verisuonten seinämistä, mutta viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että myös HDL-hiukkaset toimivat kudostenvälisenä viestinviejänä, kertoo Suomen Akatemian tutkijatohtori ja ErROR-tutkimuksen johtaja Sira Karvinen Gerontologian tutkimuskeskuksesta Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Tutkimukseen osallistui 18 menopaussin ohittanutta naista, joista puolet käytti estrogeenipohjaista hormonikorvaushoitoa. Liikuntasuorituksena naiset tekivät maksimaalisen hapenottokykytestin kuntopyörällä. Verinäytteitä otettiin ennen ja jälkeen liikuntatestin, ja näytteistä tutkittiin, vaikuttaako liikuntakuormitus vesikkeleiden tai HDL-hiukkasten mukanaan kuljettamien viestimolekyylien määriin.

– Tutkimuksemme on ensimmäinen, jossa verenkierrossa kulkevien vesikkeleiden ja HDL-hiukkasten viestisisältöjä on tarkasti verrattu toisiinsa ja löydetty sisällöistä eroja. Kun tutkimme ennen ja jälkeen liikuntasuorituksen otetuista näytteistä näiden viestikuljettimien sisältöjä, havaitsimme sisältöjen muuttuvan liikunnan seurauksena sekä vesikkeleissä että HDL-hiukkasissa, selvittää EsmiRs-tutkimuksen johtaja, apulaisprofessori Eija Laakkonen.

– Merkittävä uusi löydös oli se, että hormonikorvaushoidon käyttö vaikutti kehon viestintään. On jatkotutkimuksen aihe, onko tällä estrogeenivajeisten naisten liikuntaan reagoimattomuudella laajempia terveysvaikutuksia, Laakkonen jatkaa.

– Liikunta tyypillisesti aiheuttaa selviä muutoksia veren mikro-RNA-molekyylien määrissä, kuten olemme aiemmin osoittaneet. Uusien tulostemme perusteella estrogeenitaso vaikuttaa liikunnan aiheuttamaan signalointiin vesikkeleissä ja HDL-hiukkasissa ja voi mikro-RNA-molekyylien kautta vaikuttaa menopaussin ohittaneiden naisten liikunnanaikaiseen aineenvaihduntaan, Karvinen tarkentaa.

– On mahdollista, että erot liikuntaan liittyvässä viestinnässä ovat osasyynä sille, miksi reipaskaan liikunta ei riitä poistamaan menopaussiin liittyviä negatiivia terveysmuutoksia, Karvinen pohtii.

Tutkimushanke on osa laajempaa Estrogeeni, mikro-RNA:t ja metabolisten toimintahäiriöiden riski (EsmiRs) -tutkimusta, jossa selvitetään vaihdevuosien estrogeenivajeen vaikutuksia naisten terveyteen. EsmiRs-tutkimusta johtaa apulaisprofessori Eija Laakkonen. Tutkimushanketta on rahoittanut Suomen Akatemia ja Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö.

Alkuperäinen tutkimusartikkeli:

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/jev2.12308

Lisätietoja:

Tutkijatohtori Sira Karvinen, sira.m.karvinen@jyu.fi, 050 3625120.

Apulaisprofessori Eija Laakkonen, eija.k.laakkonen@jyu.fi, 040 8053588

jyu.fi/esmirs

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuvituskuva: Pixabay, Franz P. Sauerteig.
Kuvituskuva: Pixabay, Franz P. Sauerteig.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote

Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.

Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote

Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye