Mitä tehdä muoville, kysyy apulaisprofessori Sami Taipale
Uuden ympäristökemian ja -analytiikan apulaisprofessorin Sami Taipaleen erikoisalaa ovat muovit. Taipale tutkii keinoja muovien aiheuttamien ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja korvaavien materiaalien käyttöönottamiseksi. Yksi hänen projekteistaan (PlastLIFE) tutkii biohajoavia muoveja, kuinka esimerkiksi biohajoava pussi hajoaa meressä ja sen ekotoksikologisia vaikutuksia eli sitä, minkälaisia haittoja biohajoava muovi aiheuttaa elimistöön päätyessään.
- Tarkoitukseni on seuraavan viiden vuoden aikana tutkia erilaisten mikromuovien hajoamista ja haitallisuutta sekä edistää muovien korvaavien materiaalien käyttöä kehittämällä ympäristöanalytiikkaa. Bio- ja ympäristötieteiden isotooppilaboratorio luo erinomaiset puitteet tutkia hitaasti hajoavia yhdisteitä, kertoo ympäristökemian ja -analytiikan apulaisprofessori Sami Taipale.
Toisessa Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa tutkitaan mikrobien kykyä käsitellä vesiin päätynyttä mikromuovia. Tutkimuksissa onkin havaittu, että mikrobiyhteisö pilkkoo mikromuovien hiiliketjuja ja valmistaa niistä eläinplanktonin käyttöön hyödyllisiä omega3- ja omega6-rasvahappoja.
- Mikromuovin hajoaminen ei tapahdu kuitenkaan nopeasti vaan se kestää 200 vuodesta tuhansiin vuosiin riippuen vesiympäristön mikrobeista. Korvaavia ympäristöystävällisiä materiaaleja tuleekin kehittää ja laajentaa nopeasti, selventää Taipale.
Muovien määrä teollisuuden sivuvirroissa tunnetaan huonosti, joka on myös yksi tutkimuksen tavoitteista. Esimerkiksi yhdessä Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan (EVO) kanssa tutkitaan soveltuuko jätevesiliete yhdessä tuhkan kanssa metsälannoitteeksi.
- Tällä hetkellä mikromuoveille ei ole määräyksiä, mutta tulevaisuudessa niitä koskevat rajoitukset voivat rajoittaa sivuvirtojen hyödyntämistä. Tämän tähden on tärkeää tutkia muovien määriä ja vähentyykö muovien määrä sivuvirroissa korvaavien materiaalien yleistyttyä, sanoo Taipale.
Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa kalojen ravintoarvoon
Suomen Akatemian hankkeessaan Taipale tutkii ilmastonmuutoksen vaikutuksia makean veden lajien ravintoarvoihin. Yhä lämpenevä ilmasto muuttaa järvien ominaisuuksia, joka taas vaikuttaa järvien lajistoon ja erityisesti kalan omega3- ja omega6-rasvahappoihin. Tutkimusta tehdään sekä Suomessa että ympäri maailman.
- Tutkimme esimerkiksi Afrikassa Karibajärvellä, kuinka paljon kalojen omega3-rasvahappojen laatu heikkenee yhä kuivempien kausien ja runsaampien sinileväkukintojen seurauksena, selventää Taipale. Suomessa olemme jo havainneet, että rehevöityminen vähentää ahvenien omega3-rasvahappojen määrää, jatkaa Taipale.
Vesistöjen tila on aina kiinnostanut
Sami Taipale on pohjakoulutukseltaan ympäristöanalytiikan insinööri ja ollut aina kiinnostunut vesistöistä. Hän luki Helsingin yliopistossa filosofian maisteriksi ympäristötieteen alalta ja päätyi sen jälkeen Jyväskylään. Hän väitteli akvaattisten tieteiden alalta filosofian tohtoriksi vuonna 2007 ja on ollut tutkijatohtorina Itä-Suomen ja Washingtonin yliopistoissa sekä Weizmannin tiedeinstituutissa (Weizmann Institute of Science). Silti hän kokee Jyväskylän yliopiston olevan yksi parhaista paikoista tehdä alan tutkimusta.
- Bio- ja ympäristötieteiden laitoksella on todella hyvä infrastruktuuri ja laitteet ympäristöanalytiikan kannalta. Tutkimusta tukevaa henkilökuntaa on myös riittävästi, mikä mahdollistaa huippututkimuksen tekemisen, iloitsee Taipale
Lisätietoa:
- YouTube -video: Mihin mikromuovit päätyvät vesistöissä? https://www.youtube.com/watch?v=SJTIEo8Bq-I&t=3s
- PlastLIFE -hanke: https://www.materiaalitkiertoon.fi/fi-fi/Tavoitteet_ja_keinot/Muovi_LIFE_IPn_valmistelu
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliopistonlehtori Sami Taipale, +358 50 351 6261, sami.taipale@jyu.fi
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Susanna Lähde on ensimmäinen Jyväskylästä valmistunut diplomi-insinööri – heti perään valmistuu myös oma puoliso2.7.2024 11:00:00 EEST | Tiedote
Susanna Lähde on ensimmäinen Jyväskylän yliopistosta diplomi-insinööriksi valmistunut opiskelija. Susanna opiskeli Jyväskylässä tieto- ja ohjelmistotekniikan diplomi-insinööriohjelmassa ja työskentelee tällä hetkellä Valmetilla. Myös Susannan puoliso Aatu Laitinen valmistuu tänä keväänä diplomi-insinööriksi ensimmäisten joukossa. Tekniikan alan koulutus alkoi Jyväskylän yliopistossa vuonna 2021.
Jyväskylän Kesässä tarjolla puheenvuoroja empatiasta, filosofisia kävelyretkiä ja niittytalkoita1.7.2024 07:40:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän Kesän empatia-teemaisessa puheohjelmassa käsitellään asiantuntijoiden siivittämänä monilajisen empatian mahdollisuuksia, hoivan teknologisoitumisen vaaranpaikkoja sekä kurin merkitystä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Festivaaliviikolla 3.–9.7. voi osallistua myös tiede- ja taidemaailmoja yhdistävälle luontoretkelle, jaloitella ajatuksiaan filosofien opastamana, tulla aktiivisen kuuntelun ammattilaiseksi sekä oppia, kuinka omalle takapihalle voi muodostaa niityn.
Jyväskylän yliopisto mukana selvittämässä puupintojen antiviraalisia ominaisuuksia27.6.2024 07:10:00 EEST | Tiedote
Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteistutkimus valottaa eri puulajien mahdollisia antiviraalisia ominaisuuksia. Puupinnat voivat vähentää virustautien leviämistä ja on yksi keino taistella viruksia ja bakteereja vastaan.
Ultralyhyiden laserpulssien avulla tehtävä muokkaus on uusi menetelmä 2D-materiaalipohjaisten laitteiden valmistukseen26.6.2024 07:10:00 EEST | Tiedote
Uusi yhteistutkimus paljastaa ultralyhyiden laserpulssien huomattavan potentiaalin tarjota uusia ratkaisuja 2D-materiaalien käsittelyyn ja valmistamiseen. Tästä olisi apua useille teknologian kehittäjille ja teollisuudelle, jotka kehittävät esimerkiksi nopeita valoilmaisimia, joustavaa elektroniikkaa, biohybridejä ja tulevaisuuden aurinkokennoja.
Mistä keinot uusiin läpimurtoihin? Chydenius-seminaari tuo keskusteluun innovaatioiden ja talouden yhteyden25.6.2024 14:23:54 EEST | Tiedote
Kokkolan Chydenius-seminaari järjestetään perjantaina 28.6. (klo 12.30–16) Kokkolan kaupungintalon Kokkolasalissa. Seminaarin otsikkona on ”Talouskasvu vaatii innovaatioita – Mistä keinot uusiin läpimurtoihin?”. Puhujina mm. Aki Kangasharju, Pasi Kuoppamäki, Ulla Lassi, Matias Mäkynen ja Riikka Heikinheimo.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme