Mitä tehdä muoville, kysyy apulaisprofessori Sami Taipale
Uuden ympäristökemian ja -analytiikan apulaisprofessorin Sami Taipaleen erikoisalaa ovat muovit. Taipale tutkii keinoja muovien aiheuttamien ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja korvaavien materiaalien käyttöönottamiseksi. Yksi hänen projekteistaan (PlastLIFE) tutkii biohajoavia muoveja, kuinka esimerkiksi biohajoava pussi hajoaa meressä ja sen ekotoksikologisia vaikutuksia eli sitä, minkälaisia haittoja biohajoava muovi aiheuttaa elimistöön päätyessään.
- Tarkoitukseni on seuraavan viiden vuoden aikana tutkia erilaisten mikromuovien hajoamista ja haitallisuutta sekä edistää muovien korvaavien materiaalien käyttöä kehittämällä ympäristöanalytiikkaa. Bio- ja ympäristötieteiden isotooppilaboratorio luo erinomaiset puitteet tutkia hitaasti hajoavia yhdisteitä, kertoo ympäristökemian ja -analytiikan apulaisprofessori Sami Taipale.
Toisessa Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa tutkitaan mikrobien kykyä käsitellä vesiin päätynyttä mikromuovia. Tutkimuksissa onkin havaittu, että mikrobiyhteisö pilkkoo mikromuovien hiiliketjuja ja valmistaa niistä eläinplanktonin käyttöön hyödyllisiä omega3- ja omega6-rasvahappoja.
- Mikromuovin hajoaminen ei tapahdu kuitenkaan nopeasti vaan se kestää 200 vuodesta tuhansiin vuosiin riippuen vesiympäristön mikrobeista. Korvaavia ympäristöystävällisiä materiaaleja tuleekin kehittää ja laajentaa nopeasti, selventää Taipale.
Muovien määrä teollisuuden sivuvirroissa tunnetaan huonosti, joka on myös yksi tutkimuksen tavoitteista. Esimerkiksi yhdessä Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan (EVO) kanssa tutkitaan soveltuuko jätevesiliete yhdessä tuhkan kanssa metsälannoitteeksi.
- Tällä hetkellä mikromuoveille ei ole määräyksiä, mutta tulevaisuudessa niitä koskevat rajoitukset voivat rajoittaa sivuvirtojen hyödyntämistä. Tämän tähden on tärkeää tutkia muovien määriä ja vähentyykö muovien määrä sivuvirroissa korvaavien materiaalien yleistyttyä, sanoo Taipale.
Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa kalojen ravintoarvoon
Suomen Akatemian hankkeessaan Taipale tutkii ilmastonmuutoksen vaikutuksia makean veden lajien ravintoarvoihin. Yhä lämpenevä ilmasto muuttaa järvien ominaisuuksia, joka taas vaikuttaa järvien lajistoon ja erityisesti kalan omega3- ja omega6-rasvahappoihin. Tutkimusta tehdään sekä Suomessa että ympäri maailman.
- Tutkimme esimerkiksi Afrikassa Karibajärvellä, kuinka paljon kalojen omega3-rasvahappojen laatu heikkenee yhä kuivempien kausien ja runsaampien sinileväkukintojen seurauksena, selventää Taipale. Suomessa olemme jo havainneet, että rehevöityminen vähentää ahvenien omega3-rasvahappojen määrää, jatkaa Taipale.
Vesistöjen tila on aina kiinnostanut
Sami Taipale on pohjakoulutukseltaan ympäristöanalytiikan insinööri ja ollut aina kiinnostunut vesistöistä. Hän luki Helsingin yliopistossa filosofian maisteriksi ympäristötieteen alalta ja päätyi sen jälkeen Jyväskylään. Hän väitteli akvaattisten tieteiden alalta filosofian tohtoriksi vuonna 2007 ja on ollut tutkijatohtorina Itä-Suomen ja Washingtonin yliopistoissa sekä Weizmannin tiedeinstituutissa (Weizmann Institute of Science). Silti hän kokee Jyväskylän yliopiston olevan yksi parhaista paikoista tehdä alan tutkimusta.
- Bio- ja ympäristötieteiden laitoksella on todella hyvä infrastruktuuri ja laitteet ympäristöanalytiikan kannalta. Tutkimusta tukevaa henkilökuntaa on myös riittävästi, mikä mahdollistaa huippututkimuksen tekemisen, iloitsee Taipale
Lisätietoa:
- YouTube -video: Mihin mikromuovit päätyvät vesistöissä? https://www.youtube.com/watch?v=SJTIEo8Bq-I&t=3s
- PlastLIFE -hanke: https://www.materiaalitkiertoon.fi/fi-fi/Tavoitteet_ja_keinot/Muovi_LIFE_IPn_valmistelu
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliopistonlehtori Sami Taipale, +358 50 351 6261, sami.taipale@jyu.fi
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.
Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme