Väestökysely: 40 % suomalaisista hyväksyisi valvotun huumeiden käyttötilan kotikuntaansa

A-klinikkasäätiön vt. toimitusjohtaja Hanna Paikkalan mukaan Kantar Publicin toteuttaman kyselyn tulokset kertovat, että addiktioiden luonteesta on tuotettava merkittävästi enemmän tietoa. Suomi on väestölukuun suhteutettuna edelleen Euroopan kärkimaita huumeisiin kuolleiden nuorten määrässä* ja tähän on tultava muutos.

”Huumeriippuvuus on sairaus, joka ei parane tuomitsemalla vaan tukemalla. Tutkimus paljastaa, että huolestuttavan moni pitää huumeriippuvuutta rikosoikeudellisena ongelmana. Tilanteen ratkaisemisen on kuitenkin perustuttava elämän suojelemiseen ja inhimillisemmän yhteiskunnan rakentamiseen. Huumausaineita käyttävät ihmiset eivät ole kakkosluokan kansalaisia”, Paikkala korostaa.

Kovat huumeasenteet näkyvät myös käsitetasolla. Tutkimuksen mukaan 44 prosenttia suomalaisista puhuu mieluummin narkomaaneista kuin huumeita käyttävistä ihmisistä. Oikeistolaisiksi itseään mieltävissä määrä kasvaa 62 %:iin.

”Meillä on vielä paljon tehtävää leimaavien asenteiden poistamisessa. Narkomaaniksi ja rikolliseksi nimittäminen luo stigmaa, joka nostaa ihmisen kynnystä hakea tukea ja hoitoa. Stigma voi pahimmillaan viedä ihmishengen, ja kenenkään addiktio ei parane tuomioilla. Huumausaineiden käytön rangaistavuus onkin tärkeää poistaa, jotta entistä useampi huumeiden käyttäjä saa ajoissa tukea”, Hanna Paikkala toteaa.

Valvotut käyttötilat saavat kannatusta

Suomalaisten huumeasenteiden ristiriitaisuus tulee esille, kun tutkimuksessa kysytään suhtautumista huumeiden valvottuihin käyttötiloihin. 45 % kaikista vastaajista kannattaa käyttötilojen perustamista, ja 40 % olisi valmis ottamaan käyttötilan myös omaan kuntaansa. Jopa 88 % sallivimman huumelinjan kannattajista on tutkimuksen mukaan käyttöhuoneiden kannalla ja 85 % ottaisi sen kotikuntaansa.

”On hienoa, että tässä asiassa suomalaiset ovat hereillä ja ymmärtävät, että huumeongelma voi olla myös omalla asuinalueella. Käyttötilat auttavat välttämään yliannostuksia ja myrkytyksiä sekä niistä johtuvia kuolemia, ehkäisemään tartuntatautien leviämistä ja rauhoittamaan lähiyhteisöjä. Lainsäädäntöömme on tärkeää saada muutos, joka mahdollistaa käyttötilakokeilut hyvinvointialuekohtaisesti”, Paikkala toteaa.

Huumeasenteet ovat politisoituneet

Kyselytutkimuksen tulokset kertovat huumeasenteiden vahvasta politisoitumisesta. Kantar Publicin tutkimusjohtaja Mikko Hormion mukaan yhtä selkeä oikeisto–vasemmisto-jakauma tulee esille vain puolueiden kannatustutkimuksissa.

”Teema on erityisen tärkeä kevään eduskuntavaaleissa. Peräti 57 % vastanneista pitää huumepoliittisia kysymyksiä hyvin tai melko tärkeänä, kun he miettivät ehdokastaan”, Hormio sanoo.

Tutkimuksessa selvitettiin myös suomalaisten asenteita alkoholinkäyttöön. Rahapelaamiseen liittyvät tutkimustulokset ovat tulossa maaliskuun aikana.

A-klinikkasäätiön tilaamaan ja Kantar Publicin toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi 1010 yli 18-vuotiasta mannersuomalaista ajanjaksolla 10.–15.2.2023. Aineisto edustaa ja on painotettu vastaamaan väestöä tässä ikäryhmässä. Kyselytutkimus toteutettiin internetkyselyssä Kantarin Forum-internetpaneelissa.

Tulosten luottamusväli on kokonaistuloksen osalta +-3,1 %-yksikköä (50 % tulostasolla) suomalaista, jotka jakautuvat tasaisesti miehiin ja naisiin, eri ikäryhmiin, maantieteellisesti sekä vasemmiston ja oikeiston äänestäjiin.

*Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus EMCDDA:n huumeraportti 2022