Jyväskylän yliopisto

Tunteeko suomalainen toimittaja työnsä merkitykselliseksi?

Jaa
Jyväskylän yliopiston journalistiikan oppiaineessa toteutettavassa tutkimushankkeessa tarkastellaan suomalaisten toimittajien kokemaa työn merkityksellisyyttä ja sen yhteyttä journalismin eetoksen ja yhteiskunnallisen aseman muutokseen.
Uutismedian totutusti tasapuolisuutta korostava lähestymistapa ei enää vetoa nuoriin. (Mostphotos Mihajilo Maritcic)
Uutismedian totutusti tasapuolisuutta korostava lähestymistapa ei enää vetoa nuoriin. (Mostphotos Mihajilo Maritcic)

Journalismi tuntuu kärsivän “merkityksellisyyden kriisistä”, jossa huomattava osa sen potentiaalisesta yleisöstä ei koe uutismedian tarjoamia sisältöjä relevanteiksi. Hankkeessa selvitetään, miten tämä heijastuu journalistisen työn eetokseen demokratian ylläpitäjänä ja vallan vahtikoirana.

Tuoreissa tutkimuksissa on havaittu, että sekä nuoremman sukupolven toimittajien että nuorten median käyttäjien journalismiin kohdistamat odotukset ovat muutoksessa. Journalismin perinteinen objektiivisuutta ja tasapuolisuutta korostava lähestymistapa ei vetoa sukupolveen, jonka kokemuspiiriä leimaavat sekä sosiaalinen media subjektiivisena ja pirstaleisena viestintäympäristönä että yhä intensiivisemmiksi käyneet yhteiskunnalliset ja sosiaaliset kriisit, kuten esimerkiksi ilmastonmuutos ja koronapandemia.

On tärkeää ymmärtää, millaisia neuvotteluja toimittajat käyvät työnsä merkityksellisyydestä, jotta sitä voidaan tukea mediaorganisaatioissa. Tätä tutkimalla hanke edistää suomalaisen median toimintaedellytyksiä hyvin konkreettisella tavalla.

Aineistonhankintamenetelminä hankkeessa ovat toimittajien parissa tehtävät tutkimushaastattelut, päiväkirjamenetelmä sekä varjostaminen, jossa seurataan yksittäisten toimittajien työskentelyä toimituksessa.

Journalistiikan professori Mikko Villin johtamaa hanketta “Vallan vahtikoiria vai maailman pelastajia? Merkityksellisyyden kokemukset suomalaisessa journalismissa” rahoittaa C. V. Åkerlundin mediasäätiö 213 000 eurolla.

Lisätietoja:

Mikko Villi, mikko.villi@jyu.fi, +358408054831

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Uutismedian totutusti tasapuolisuutta korostava lähestymistapa ei enää vetoa nuoriin. (Mostphotos Mihajilo Maritcic)
Uutismedian totutusti tasapuolisuutta korostava lähestymistapa ei enää vetoa nuoriin. (Mostphotos Mihajilo Maritcic)
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote

Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.

Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote

Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye