Lapin sidosryhmiä kuultu hirvikannan hoidosta

Riistaneuvoston keväällä 2021 kolmivuotiskaudeksi 2021–2023 asettamien tavoitehaarukoiden mukainen hirvikanta Lapissa on 13481–18109 hirveä, keskimäärin 15 800 hirveä. Tavoitteiden toteutumista seurataan yhteistyössä sidosryhmien kanssa vuosittain.

Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan metsästyskauden 2022–2023 jälkeen hirvikanta laski edellisen vuoden noin 15 600 hirvestä noin 15 300 hirveen. Hirvitalousalueittain hirvikanta oli asetettujen tavoitehaarukoiden sisällä neljällä hirvitalousalueella, yläpuolella yhdellä hirvitalousalueella (HTA 2, Inari) ja tavoitehaarukan alapuolella neljällä hirvitalousalueella (HTA 4, Sodankylä ja HTA 7, Rovaniemi, HTA 6 Itä-Lappi ja HTA 9 Posio ja Ranua). Lappi on jaettu yhdeksään hirvitalousalueeseen.

Hirvikannan rakenne on Lapissa hyvällä tasolla. Aikuisten eläinten sukupuolirakenne on pääosin tavoitteen mukainen, enintään 1,5 naarasta yhtä urosta kohden. Hirvikanta on tavoitteita naarasvoittoisempi selvimmin Posiolla ja Ranualla. Vasojen osuus talvikannassa oli lähes koko Lapissa asetetun tavoitteen 20–30 % mukainen pois lukien Inarin ja Enontekiön alueet, joilla vasojen osuus oli hieman tavoitetta pienempi. 

Liikenne- ja metsävahingot laskeneet huippuvuosista

Lapin ELY-keskuksen mukaan Lapissa tapahtui vuoden 2022 aikana 95 hirvikolaria. Liikennevahinkojen määrän kehitys on ollut laskeva vuodesta 2017, jolloin tapahtui 180 hirvikolaria. Kokonaismäärä nousi kuitenkin edellisen vuoden 79 kolarista. Kasvua edellisvuoteen tapahtui erityisesti Lounais-Lapin hirvitalousalueella 8. Riistanhoitoyhdistyksittäin tarkasteltuna eniten hirvikolareita tapahtui Rovaniemellä, Kittilässä ja Keminmaassa.

Suomen metsäkeskuksen mukaan vuonna 2022 korvattujen metsävahinkojen suuruus oli 49 208 euroa, josta laatutappiokorvauksia oli 36 058 euroa, täydennys- ja uudelleenviljelyn kuluja 0 euroa ja arviointikustannuksia 13 150 euroa. Korvausten perusteena ollut vahinkopinta-ala oli 193 hehtaaria. Vahinkokehitys on ollut laskevaa vuodesta 2018.

Tilaisuudessa keskusteltiin kattavasti hirvikannan hoidosta

Metsätalouden ja liikenteen edustajien näkökulmasta viime vuosien vahinkokehityksen suunta on ollut toiveiden mukaista. Metsästäjäliiton ja kennelpiirin edustajat toivat esille, että hirvikantaa pitää kasvattaa erityisesti alueilla, missä kanta on laskenut tavoitteiden alle. Tilaisuudessa keskusteltiin myös poroelinkeinon ja metsästyksen yhteensovittamisesta sekä hirvieläinten ja niiden metsästyksen tuottamista hyvinvointivaikutuksista sekä kuultiin tietoja Norjan ja Ruotsin lähialueiden hirvikannasta.

Lapin alueellinen riistaneuvosto totesi tilaisuuden jälkeen pitämässään kokouksessa, että hirvitalousalueilla on pyrittävä tavoitetasojen mukaiseen hirvikantaan, jolloin tavoitehaarukoiden alapuolelle laskeneilla hirvitalousalueilla kantaa on tarpeen kasvattaa. Hirvikannan hoidossa tulee pyrkiä harkittuun ja pitkäjänteiseen verotussuunnitteluun. Riistaneuvosto näki tärkeänä, että Luonnonvarakeskus jatkaa lentolaskentoja tulevina vuosina säännöllisesti.