Yhteenveto Teuron- ja Puujoen vesistön käyttäjille suunnatusta nettikyselystä
![Varunteenkoski alapuoli, Puujoki keväällä 2022. Kuvaaja Kari Ranta-aho.](/data/images/00796/b7fa7d22-8806-464c-bb6b-5b51a590fddf-w_720.jpg)
Kysely Teuron- ja Puujoen vesistön käyttäjille toteutettiin nettikyselynä 13.9–16.10.2022. Vastauksia saatiin yhteensä 165, joista 65 koski Hollolaa, noin 30 Hämeenlinnaa, Hausjärveä ja Kärkölää kutakin, sekä alle kymmenen Janakkalaa ja Riihimäkeä.
Vastaajista vakituisia asukkaita ja vapaa-ajan asukkaita oli kumpiakin noin puolet. Vapaa-ajan kalastukseen ja veneilyyn tai melomiseen vesistöä käytti vastaajista noin 30 prosenttia. Noin 20 prosenttia vastaajista oli vesistöalueen virkistyskäyttäjiä. Osakaskunnan osakkaita, vesialueen omistajia ja maa- ja metsätalousyrittäjiä oli kutakin noin 15 prosenttia. Yli puolilla vastaajista oli kokemusta alueesta yli 30 vuoden ajalta ja vain noin 15 prosentilla alle kymmenen vuoden ajalta.
Vähintään melko tyytyväisiä vesistön nykyiseen tilaan kokonaisuutena oli lähes puolet vastaajista, ja reilu puolet vähintään melko tyytymättömiä. Erittäin tyytymättömiä vastaajista oli 17 prosenttia.
Vedenkorkeuden vaihtelu haittojen aiheuttajana
Vesistön käyttöä häiritsevistä haitoista eniten koettuja olivat rannan mataluus ja karikot, runsas vesikasvillisuus sekä heikentynyt vedenlaatu, jotka olivat aiheuttaneet kohtalaista tai suurta haittaa noin 45 prosentille vastaajista. Leväkukinnat ja saaliskaloihin liittyvät haitat olivat aiheuttaneet kohtalaista tai suurta haittaa 25–30 prosentille. Haittoja käsittelevissä vapaissa vastauksissa mainittiin sekä tulvat, vedenpinnan mataluus, että vedenkorkeuden vaihtelu.
Kun kysyttiin, minkälaista haittaa vedenkorkeuden vaihtelut olivat aiheuttaneet, useimmin mainittuja haittoja olivat mataluuden aiheuttamat rajoitukset uinnille, veneilylle ja kalastukselle. Keväisin vesi oli jokien varrella tulvinut pelloille ja pihoille, mikä oli aiheuttanut haittaa viljelylle ja kastellut rakennuksiakin. Jäät ja kevättulvat olivat myös aiheuttaneet vahinkoja laitureille. Varsinainen kuivuus oli johtanut kaivojen kuivumiseen. Kuiviin kausiin ja tulviin oli kyselyyn vastanneista varautunut 21 prosenttia.
Vesistöalueen tulevaisuus
Ilmastonmuutoksen aiheuttama muutos oli selvimmin havaittu pidentyneinä sateettomina jaksoina ja helteinä sekä kesän mittaan alemmas laskevina vedenkorkeuksina. Molemmissa selvän muutoksen oli havainnut yli puolet vastaajista. Selvää tai vähäistä muutosta yli 70 prosenttia oli havainnut talvien aiempaa leudommissa säissä. Lumen kertymisessä ja sulamisen ajankohdassa sekä rankkasateiden yleisyydessä ja voimakkuudessa sekä syys- ja talvimyrskyjen yleisyydessä selvää tai vähäistä muutosta oli havainnut yli 40 prosenttia.
Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että kesä–elokuussa Pääjärven vedenkorkeuden vaihtelun pitäisi olla mahdollisimman pientä. Vastausvaihtoehdoista ne, joissa vaihtelu oli pienin (20 cm) oli yhteensä 63 prosentin mielestä paras vaihtoehto hyväksi tavoitteeksi. Lisäksi 7 prosenttia vastaajista vastasi omalla vaihtoehdolla, jossa vaihtelu oli 20 senttimetriä tai vähemmän. Suosituimman vaihteluvälin 10290...10310 (N60) valitsi 40 prosenttia vastaajista.
Kuva: Vastaajien näkemys sopivasta tavoitteesta kesän vedenkorkeuksien vaihteluvälistä Pääjärvellä.
Kysymykseen siitä, miten tulviin ja kuiviin jaksoihin tulisi säännöstelyssä varautua, saaduissa vastauksissa mikään yksittäinen ratkaisu ei korostunut ennakoinnin peräänkuuluttamista lukuun ottamatta. Vastauksissa toivottiin, että talvella Pääjärvestä juoksutettaisiin reilusti vettä, jotta keväällä juoksutusta ei tarvitsisi tehdä niin paljon. Toisaalta kevään juoksutusten toivottiin kasvavan, jotta järvellä ei tulvisi.
Kyselyssä esitettiin kolme säännöstelykäytäntöä, joihin vastaajat kertoivat, kuinka samaa mieltä niiden kanssa olivat. Noin 70 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä sen kanssa, että järven vedenpinnan lasku tulee talvella toteuttaa joustavasti lumitilanteen kehittymistä seuraten, vaikka se voisi joinakin keväinä lisätä tulvariskiä. Noin 55 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että kesällä vedenkorkeuden laskua tulee hillitä juoksutuksia rajoittamalla, vaikka se voisi pienentää Teuronjoen virtaamia ja heikentää sen veden laatua. Sen suhteen, tulisiko keväällä vedenpinnan nousta mahdollisimman nopeasti, kun se voisi joinakin vuosina aiheuttaa tulvaongelmia alaville rannoille, vastaajat jakautuivat tasaisesti.
Tiedottaminen on avainasemassa vesistön käyttäjien tyytyväisyydessä
Vastaajista valtaosa oli sitä mieltä, että alueen säännöstelyistä ja vedenkorkeuksista ei tiedoteta tarpeeksi. Vastaajat toivoivat sosiaalista mediaa, paikallislehtiä ja sähköpostilistaa viestintäkanaviksi. Säännöstelevä taho mainittiin sopivaksi tiedottajaksi useimmiten, mutta myös kuntien ja ELY-keskuksen ehdotettiin tiedottavan vedenkorkeuksista. Moni vastaaja kaipaisi tiedotusta vedenkorkeuksista sekä muista asioista, jotka ovat näkyvissä vesi.fi-palvelussa, mutta moni vastaaja ei tiedä, mistä tieto löytyy. Vastauksissa mainittiin myös toistuvasti, että olisi hyvä, jos säännöstelevä taho tiedottaisi siitä, miten aikoo säännöstelyä hoitaa ja miksi. Vastaajista yli puolet oli täysin samaa mieltä ja noin 72 prosenttia vähintään jokseenkin samaa mieltä sen kanssa, että tiedottamalla säännöstelystä ja vedenkorkeuksista voidaan lisätä käyttäjien myönteistä suhtautumista säännöstelyyn.
Kysely toteutettiin osana Teuronjoen ja Puujoen vesistöalueen säännöstelyn kehittämistä, jota varten Hämeen ELY-keskus on perustanut yhteistyöryhmän. Ryhmän päämääränä on tuoda keskeiset toimijat yhteen ja sovittaa yhteen eri käyttäjäryhmien tavoitteita.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Jukka Sainio, vesitalousasiantuntija, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 064
Elina Laine, johtava vesitalousasiantuntija, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 107
Tiedotus:
Minna Huovinen, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 076
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Hämeen ELY-keskus
Pyörämatkailun kehittämistä ja kyläturvallisuuden parantamista – EU:n maaseuturahoitusta uusille hankkeille Kanta- ja Päijät-Hämeessä5.7.2024 11:53:31 EEST | Tiedote
Hämeen ELY-keskus käyttää EU:n maaseuturahoitusta esimerkiksi pyörämatkailun edistämiseen sekä kyläturvallisuuden parantamiseen. Uusille hakemuksille on yhä tilaa, ja erityisesti ympäristö- ja ilmastoinvestointeihin varattua erillismäärärahaa olisi jäljellä runsaasti.
Jätekuljetukset jälleen viranomaisten tehotarkkailussa Hämeessä5.7.2024 07:05:00 EEST | Tiedote
Kesän alussa järjestetyissä Hämeen ELY-keskuksen ja Hämeen poliisilaitoksen jätekuljetusten yhteisratsioissa lähes puolessa tarkastetuista kuljetuksista löytyi puutteita jätelain noudattamisessa. Ratsioissa saatujen tulosten perusteella vastaavia valvontaiskuja järjestetään myös tulevaisuudessa.
Järvivesi on lämmintä ja sitä on riittävästi4.7.2024 07:05:00 EEST | Tiedote
Järvivesien lämpötilat ovat Hämeessä kesäisissä lukemissa. Vesistöjen pinnat ovat nyt tavanomaisilla korkeuksilla. Vaikka vedenpinnan korkeudet ovat heinäkuiseen tapaan laskussa, kuivuus ei uhkaa vesistöjä eikä peltoja. Pohjavesitilanne näyttää hyvältä.
Peltovalvonnat käyntiin Kanta- ja Päijät-Hämeessä – tukiehtojen toteutumista valvotaan tilakäynnein ja satelliittien avulla3.7.2024 14:40:31 EEST | Tiedote
Hämeen ELY-keskus aloitti maatilojen peltotukien valvontakäynnit heinäkuun alussa. Paikan päällä valvontakäynti tehdään tänä vuonna noin 70:lle tilalle Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Tilakäyntien ohella tukiehtojen toteutumista seurataan nyt toista kertaa satelliittikuvien avulla.
Hämeen työttömyys laski edelliskuusta lomautusten vähentyessä26.6.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Hämeen ELY-keskusalueella oli toukokuun lopussa 17 945 työtöntä työnhakijaa, mikä on 8,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien määrä väheni huhtikuusta 4,8 prosenttia. Työttömyysjaksoja alkoi toukokuussa 2 454 kappaletta, mikä on 15,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme