Uusi työkalu tarjoaa tietoa opiskelijoiden asumisesta ja asumistoiveista: opiskelija-asunnossa asuvat useimmiten nuoret ja kansainväliset opiskelijat

Uusi Opiskelijabarometrin asumisen raportti -työkalu kertoo, miten opiskelijat asuvat ja mitä he asumiseltaan toivovat. Raportti on Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen toteuttama ja perustuu vuosina 2019 ja 2022 kerättyyn Opiskelijabarometri-aineistoon. Aineisto antaa kattavan kuvan Suomessa opiskelevien korkeakouluopiskelijoiden asumisesta. Työkalu on kaikkien käytettävissä ja vastausaineistoa voi suodattaa erilaisten muuttujien avulla.

”Opiskelijat ovat moninainen joukko, mikä näkyy myös asumistarpeissa ja -toiveissa. Työkalun myötä saamme tarkempaa kuvaa opiskelijoiden asumisesta, mikä auttaa myös poliittista päätöksentekoa,” SOAn toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusu selittää.

Raportin perusteella esimerkiksi nuoret opiskelijat (alle 24 vuotta) asuvat selvästi useammin opiskelija-asunnossa (32-34%) kuin kaikki opiskelijat keksimäärin (23-25%). Erityisen moni kansainvälinen opiskelija asuu opiskelija-asunnossa (53-60%). Muulla tavoin asuvista kansainvälisistä opiskelijoista moni asuu kumppanin kanssa – eli on esimerkiksi muuttanut yhteen Suomessa tavatun kumppanin kanssa.

”Suomessa opiskelija-asunnoissa asuvien kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden osuus on Euroopan korkein. Monella niistäkin, jotka nyt asuvat nyt muuten, asumispolku Suomessa on kulkenut opiskelija-asunnon kautta. Opiskelija-asuntojen tarjoajat ovat siis kansainvälisten opiskelijoiden keskeisin asuttaja,” Lehtoruusu kertoo.

Suomessa on tavoitteena nostaa koulutustasoa ja lisätä kansainvälisten opiskelijoiden määrää. Koulutuspoliittisen selonteon mukaan kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on tarkoitus kolminkertaistaa vuoteen 2030 mennessä. Koulutustasoa nostetaan lisäämällä aloituspaikkoja, sujuvoittamalla siirtymiä toiselta asteelta ja vauhdittamalla opintoja. Toisin sanoen opiskelijoita on jatkossa enemmän ja useampi heistä on opiskelija-asuntojen ydinkohderyhmää: ulkomailta muuttavia kansainvälisiä opiskelijoita tai suoraan toiselta asteelta siirtyviä nuoria.

”Opiskelija-asuntojen tarve on huomioitava koulutuspoliittisten päätösten yhteydessä. Parhaimmillaan laadukas ja riittävä opiskelija-asuntotarjonta voi olla kunnianhimoisen koulutuspolitiikan mahdollistaja, pahimmillaan muodostua sen pullonkaulaksi. Valitettavasti jälkimmäisestä on kansainvälisiä esimerkkejä,” Lehtoruusu painottaa.

Esimerkiksi Hollannissa kansainvälisten opiskelijoiden määrä on kasvanut, mutta riittämätön asuntotarjonta on muodostunut esteeksi. Kesällä 2022 korkeakoulut joutuivat viestimään hyväksymilleen opiskelijoille, ettei maahan kannata tulla, jollei asuntoa ole järjestynyt. Sittemmin kansainvälisten opiskelijoiden määrän rajoittamisesta on puhuttu maan parlamenttia myöden.

”Hyvä opiskelija-asuntotarjontamme voi olla yksi valttikorttimme kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelussa. Toisaalta kohtuuhintainen opiskelija-asuntotarjonta voi mahdollistaa täyspäiväisen opiskelun ja siten vauhdittaa valmistumista,” Lehtoruusu summaa.

Opiskelijabarometrin asumisen raportti -työkaluun pääsee tutustumaan täältä.

Lisätietoja raportista sekä käyttöohjeet löytyvät täältä.