Opiskelija-asuntojen käyttöasteet kipusivat viime vuonna ennätystasolle – lisärakentamisen yllä synkkiä pilviä

Vuonna 2022 käyttöaste kipusi koronavuosien alhon jälkeen ennätystasolle. Uusi ennätys taottiin jo seuraavana vuonna. Vuonna 2023 käyttöasteiden asuntopaikkamäärillä painotettu keskiarvo oli 96,38%, kun vuonna 2022 se oli 95,87%.

”Luku on kova ottaen huomioon, että koko vuoden käyttöasteessa näkyy syksyn kysyntäpiikin ohella myös alkukesän hiljaiset ajat. Mukana on kasvukeskusten lisäksi monia pienempiä opiskelupaikkakuntia,” Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:n toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusu selittää. ”Opiskelija-asuntotoiminnassa on tiheän asukasvaihtuvuuden takia vielä lisähaastetta muuhun asunnonvuokraukseen nähden. Kun asukkaat muuttavat tiuhaan, jos väliin jää vähänkin tyhjäkäyttökuukausia, se näkyy nopeasti käyttöasteessa.”

Viime vuodet ovat olleet opiskelija-asuntokentälle myrskyisiä. Korona-aikana kansainvälisten opiskelijoiden määrä heittelehti lukukaudesta toiseen. Vuonna 2017 opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin, mikä vähensi kiinnostusta soluasumiseen. Samana vuonna EU/ETA-alueen ulkopuolelta saapuvilta tutkinto-opiskelijoilta alettiin periä lukuvuosimaksuja, mikä aluksi vähensi tulijoiden määrää. Sittemmin kansainvälisten opiskelijoiden määrä on kivunnut uusiin ennätyksiin.

”Korkeiden käyttöasteiden takana on monta tekijää. Asuntokanta vastaa entistä paremmin kysyntää, ja samalla inflaatio on kurittanut opiskelijan toimeentuloa. Aloituspaikkoja on lisätty ja siirtymiä toiselta asteelta on sujuvoitettu, jolloin opiskelijoita on yhä enemmän ja useampi on ensiasuntoa etsivä nuori,” Lehtoruusu arvioi. ”Lisäksi kansainvälisten opiskelijoiden määrä heijastuu melko suoraan opiskelija-asuntojen kysyntään.”

Muutoksia siintää myös edessäpäin. Opiskelijoille tärkeän asumistuen leikkaukset toteutuivat huhtikuun alussa. Kevään kehysriihessä päätettiin, että opiskelijat palautetaan opintotuen asumislisän piiriin 1.8.2025 alkaen. Molemmat supistavat vuokranmaksuun käytössä olevia varoja.

”Opiskelija-asuminen on useimmiten edullisin asumisratkaisu opiskelijalle. Leikkausten myötä voi olla, että näemme vielä uusia käyttöaste-ennätyksiä,” Lehtoruusu ennustaa.

Korkea käyttöaste on tietenkin ilouutinen opiskelija-asuntojen tarjoajille. Entä miltä asia näyttää opiskelijan kannalta?

”Opiskelija-asuntojen vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteella. Jos on vajaakäyttöä ja siksi maksajia vähemmän, vuokria on nostettava. Siksi hyvä käyttöaste on myös opiskelija-asukkaan etu,” Lehtoruusu muistuttaa. ”Toisaalta asuntoa etsivän opiskelijan kannalta korkea käyttöaste tuo lisähaastetta.”

Erityisryhmien investointiavustuksen leikkaus haastaa lisärakentamista

Käyttöasteet ovat huipussa ja kysyntä on kasvussa, joten lisätarjonnalle olisi tilausta. Onko opiskelija-asuntoja tulossa lisää?

”Monia hankkeita on nyt rakenteilla ja tänä vuonna vielä käynnistynee jokunen. Sen jälkeen todennäköisesti hiljenee erityisryhmien investointiavustuksen leikkauksen takia,” Lehtoruusu kertoo.

Valtaosa opiskelija-asunnoista on toteutettu valtion tuella. Erityisryhmien, opiskelijoiden mukaan lukien, asuntorakentamista tuetaan korkotukilainoilla ja erityisryhmien investointiavustuksella. Hallitusohjelmassa avustus päätettiin leikata 43 miljoonaan euroon vuodessa ja sittemmin kevään 2024 kehysriihessä valtuus päätettiin supistaa vain 15 miljoonaan vuodessa. Vielä vuonna 2023 valtuus oli 120 miljoonaa euroa.

”Investointiavustus on elintärkeä opiskelija-asuntotuotannon mahdollistaja. Tuleva valtuus on niin pieni, että opiskelija-asumiseen sitä tuskin liikenee. Opiskelijoiden asumisesta siis leikataan kahta kautta: paluu asumislisälle lisää edullisten asuntojen tarvetta, mutta investointiavustuksen leikkaus estää niiden rakentamista,” Lehtoruusu harmittelee.