Merimetson hallinnon ja tutkimuksen ajankohtaisasioita käsiteltiin webinaarissa

Merimetso-OHKE (ympäristöministeriön ohjaus- ja kehittämishanke)

Merimetso OHKE -hanketta esitteli luonnonsuojelun asiantuntija Robin Ramstedt Etelä-Pohjanmaan ELY-kesuksesta. Hankkeessa pyritään saavuttamaan kansallisessa merimetsostrategiassa asetettuja tavoitteita ja siihen kuuluu merimetsoyhteistyöryhmien avustaminen alueellisten merimetson toimenpidesuunnitelmien laadinnassa. Hankkeessa painotetaan myös merimetson poikkeuslupaprosessin sujuvoittamista tuottamalla esimerkiksi karttatyökalua, johon on koottu poikkeuslupahakemusten kannalta keskeisiä paikkatietoaineistoja käyttäjäystävälliseen muotoon.

Hankkeessa edistetään mm. merimetsoviestintää. Ympäristöhallinnon ymparisto.fi:n merimetsosivut uudistettiin maaliskuussa 2023, jonka myötä merimetsotiedon saatavuus parani niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti samoin kuin tieto poikkeusluvan edellytyksistä ja hakemisesta.

• Uudet merimetsoseuranta-verkkosivut (ymparisto.fi)

Poikkeuslupaviranomaisen merimetsoja ja lupakäsittelyä koskevat ajankohtaiset kuulumiset

Varsinais-Suomen ELY-keskus toimii poikkeuslupaviranomaisena merimetsoasioissa ja toimintaa esitteli ylitarkastaja Maria Westerman. Työn alla on poikkeuslupajärjestelmän kehittäminen sähköiseksi lupajärjestelmäksi. Tavoitteena on koko poikkeuslupakäsittelyn nopeuttaminen ja sujuvoittaminen.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on koonnut listan merimetson häirintä- ja hävittämistoimenpiteistä, joihin viime aikoina on myönnetty lupia. Listan avulla voi hakemusta tehdessä pohtia, mitkä menetelmät vastaavat omiin tavoitteisiin ja kuinka muu linnusto tulee huomioida toimenpiteitä valittaessa.

• Linkki menetelmäohjeistukseen löytyy merimetson paikkatietopalvelun kautta (arcgis.com)

Tällä hetkellä on vireillä alle 10 poikkeuslupahakemusta, jotka liittyvät pääasiassa merimetson aiheuttamiin vahinkoihin kalakannoissa tai kalastuksessa. Näiden lisäksi yksi poikkeuslupahakemus on haettu tutkimusten suorittamiseen koko rannikkoalueella.

Merimetson ja harmaahaikaran aiheuttamia saalisvahinkoja selvitetään Ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa

Erikoistutkija Mats Westerbom Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoi Luken tutkivan vuosina 2022–2023 yhdessä Turun yliopiston ja ammattikorkeakoulu Novian kanssa merimetson kaupalliselle kalastukselle ja kalanviljelylle aiheuttamien vahinkojen määrää ja laatua. Kalanviljelylaitoksilla selvitetään myös harmaahaikaran vastaavia vaikutuksia. Kaksivuotista tutkimusprojektia rahoittaa ympäristöministeriö.

Tutkimushanke liittyy rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annettuun lakiin. Lain tavoitteena on kehittää ja selkeyttää vahinkojen korvaamisperusteita.

Hankkeen tavoite on yhteistyössä kalastajien ja kalanviljely-yrittäjien kanssa suunnitella ja toteuttaa hanke niin että kalastajien ja yrittäjien kokemuksia ja tietoja huomioitaisiin mahdollisimman laajasti. Jatkuvasti tallentavalla kameraseurannalla dokumentoidaan rysillä ja viljelylaitoksilla vierailevat lintulajit ja niiden lukumäärät. Myös lintujen käyttäytyminen ja saalistettujen kalojen lukumäärä pyritään arvioimaan.

RECOFI-hanke: Merimetson ja kalatalouden välisten konfliktien lieventämiskeinot

Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkijat Pekka Salmi ja Kristina Svels esittelivät Luken rahoittamassa ja toteuttamassa RECOFI-hankkeessa laadittua raporttia, joka kokoaa yhteen ja arvioi käytössä olevien merimetsokonfliktin lieventämis- ja hallintakeinojen käyttökelpoisuutta. Merimetsokantojen kasvu ja sen vaikutukset ovat aiheuttaneet ristiriitoja Suomessa jo 20 vuoden ajan. Osapuoliksi ovat vuosien mittaan hahmottuneet merimetson ja kalastajien lisäksi muun muassa kalankasvattajat, rannikon asukkaat, maanomistajat, luontojärjestöt, ympäristöhallinto ja tutkimusorganisaatiot. Raportti keskittyy erityisesti mahdollisuuksiin lievittää kalatalouteen liittyvää merimetsokonfliktia. Merimetsosta on yhdessä hylkeiden kanssa tullut merkittävä haaste Suomessa rannikon kalastuselinkeinon elinvoimaisuudelle: ne vaurioittavat ja syövät saaliskaloja, rikkovat pyydyksiä ja karkottavat kaloja apajapaikoilta.

Raportissa keinot on luokiteltu sisällön perusteella kolmeen ryhmään: teknologiset ja muut keinot merimetsojen aiheuttamien haittojen estämiseksi, taloudelliset keinot sekä institutionaaliset ja politiikkakeinot. Raportin tulokset perustuvat monipuoliseen aineistoon, joka on koottu muun muassa erilaisten hankkeiden raporteista, dokumenteista ja tieteellisistä julkaisuista.