Maaliskuun 2023 vesitilannekatsaus: Lunta, jäätä ja happiongelmia (Pohjalaismaakunnat)

Lunta ja jäätä

Maaliskuun lopulla pohjalaismaakunnissa lumen vesiarvot olivat keskimäärin noin 50–90 mm. Eniten lunta on Perhonjoen ja Lestijoen vesistöalueilla, jossa lumen vesiarvot ovat noin 80–120 mm. Ähtävänjoen ja Lapuanjoen vesistöalueiden yläosilla sekä rannikolla Lapväärtin-, Maalahden- ja Laihianjoen vesistöalueiden yläosilla lumen vesiarvot ovat suuruusluokka 80–100 mm. Kyrönjoen vesistöalueella lumen vesiarvot ovat noin 60–80 mm. Lumen vesiarvon millimetreinä vastaa lumikuormaa kg/m². Jokijäiden paksuudet ovat ohuempia kuin viime vuonna eli noin 30–50 cm. Jääsahauksia ei voida tehdä, koska jäät eivät kestä jääsahan painoa.

Pohjalaismaakuntien tekojärvien ja säännösteltyjen järvien vedenpintoja on laskettu pääosin tavanomaisille kevätalennustasoille, jotta saadaan tilaa lumien sulamisvesille ja voidaan vähentää kevättulvien haittoja. Esimerkiksi Patanan tekojärven pintaa on laskettu noin neljä metriä alemmaksi ja Kalajärven tekojärven pintaa 2,5 m alemmaksi. Kuortaneenjärven säännöstelypadon kaikki luukut on avattu maaliskuun puolivälissä. Kuortaneenjärven säännöstelypadon luukut pidetään täysin auki koko kevättulvan ajan ja järven pinta nousee sulamisvesien seurauksena säännöstelemättömän luonnonjärven tavoin.

Jokien virtaamat nousivat maaliskuun puolivälin lämpimien säiden seurauksena. Maaliskuun loppuosalla lämpötilat pysyivät kuitenkin pakkasella, joka hidasti jäiden sulamista. Jokien virtaamat olivat maaliskuun lopussa lähellä ajankohdan keskimääräisiä virtaamia.

Pienten järvien ja tekojärvien happitilanteessa haasteita

Maaliskuussa jokivesien vedenlaatu oli talvikaudelle tyypillistä. Pintavalunta oli vähäistä ja vedenlaatuun vaikuttavat eniten pohjavesistä ja järvistä purkautuva vesi sekä mm. jätevesikuormitus. Suurista joista vedenlaatu oli totutusti heikointa, eli hyvin ravinnepitoista, Närpiönjoessa. Muissa suurissa jokivesistöissä vedenlaatu oli ajankohtaan nähden tyypillistä ja ravinnepitoisuudet ilmensivät tyydyttävää tai jopa hyvää tasoa. pH-arvot olivat 6-7 välillä, eikä happamuushaittoja havaittu. Vesi oli myös suhteellisen kirkasta ja kiintoainepitoisuudet alhaisia.

Pitkään jatkunut talvi on heikentänyt happitilannetta useissa alueen järvissä. Heikoin happitilanne on pienissä, matalissa ja rehevissä järvissä ja osassa tekojärviä. Näissä happitilanne on heikentynyt pohjanläheisessä alusvedessä, mutta osassa järviä myös jäänalaisessa päällysvedessä. Suurissa ja syvissä järvissä vähähappiset olosuhteet rajoittuvat alusveteen, päällysveden happitilanne näissä on hyvä. Happikadon näkyvimpiä seurauksia ovat kalakuolemat. Kalakuolemista ei ole ELY-keskukselle kuitenkaan tullut maaliskuussa tietoja.

Pohjavedenpinnat lievässä laskussa

Pohjavedenpinnat ovat olleet lievässä laskussa maaliskuun aikana. Valtakunnallisilla pohjaveden seuranta-asemilla pohjaveden pinnankorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskiarvoissa tai hieman niiden yläpuolella. On odotettavissa, että lumen ja roudan sulaessa pohjavedenpinnat kääntyvät nousuun.