Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,03. Taso on 10 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Maaliskuussa Kallaveden pinta on nousut 2 cm, mutta meneillään oleva sulamiskausi on nostanut pintaa pitkäaikaiskeskiarvon suhteen 10 cm. Toisin sanoen ajankohdalle tyypillistä pinnan laskua ei ole tapahtunut. Lisäjuoksutuksia ei ole ollut käynnissä ja toistaiseksi lunta on maastossa niin vähän, että juoksutustarvetta ei ole näköpiirissä. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä virtaamat ovat olleet leutoon säähän nähden yllättävän pieniä. Herkästi reagoiva säännöstelemätön Sonkajärvi myös on ollut vakaa. Nilsiän reitin ja Juojärven säännöstellyt vedenpinnat ovat keskimääräistä korkeammalla, mutta kaikki vedenkorkeudet ovat säännöstelylupien puitteissa. Varkauden alapuolella Haukiveden pinta on 19 cm alle ajankohdan keskimääräisen tason, kun verrataan 30 viimeisen vuoden tilastoihin. Lukema on nyt N2000+ 75,88. Haukivesi laski maaliskuuss

Keväinen aurinko lämmittää siltoja, laitureita ja muita vesistörakenteita, jolloin jää niiden lähistöllä heikkenee ja alkaa sulaa. Myös virtaamat vesistöissä ovat olleet koko talven suuria, minkä seurauksena vesistöjen virtaaviin osiin ei ole päässyt muodostumaan jäätä tai se on hyvin heikkoa.

Kelirikon ennustetaan olevan tänä vuonna keskimääräinen tai hieman helpompi, mutta alueellista vaihtelua on paljon. Osalle teistä saatetaan joutua asettamaan painorajoituksia.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on 6.3.2025 antanut päätöksen säännöstelyn lupaehtojen tilapäiseen muuttamiseen Alavuden Kuorasjärvellä ja Alajärven Kätkänjärvellä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle on myönnetty säännöstelyä koskeviin lupaehtoihin poikkeamislupa siten, että näille järville ei tarvitse tehdä säännöstelyluvassa määrättyä kevätalennusta, vaan kevätalennus voidaan tehdä tavanomaista pienempänä.

Merkittäviä kevättulvia ei ole odotettavissa maan etelä- ja keskiosissa, koska lunta on vain vähän. Pohjoisemmaksi mentäessä tulvien mahdollisuus kasvaa. Lapissa on edellytyksiä isompiinkin tulviin, koska lumimäärä on jo keskimääräistä suurempi ja lopputalven aikana ehtii sataa lisää. On kuitenkin hyvä huomioida, että tulvan koko riippuu aina lopulta sulamisajan sateista ja lämpötilasta.

Lähipäiville povatut lämpötilat ja vähäiset lumisateet eivät anna eväitä tapahtuman järjestämiseen. Ilmoittautuneiden osallistumisoikeus siirretään seuraavaan vuoteen.

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,01. Taso on edelleen tasan ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvossa. Helmikuussa Kallaveden pinta on laskenut pitkäaikaiskeskiarvon tahdissa 5 cm. Lisäjuoksutuksia ei ole ollut käynnissä. Tässä vaiheessa talvea pinnankorkeuden ei anneta nousta isosti, vaikka lunta on maastossa ajankohtaan nähden vähän. Toistaiseksi tämä meneillään oleva sulamiskausi ei ole näkynyt järvien pinnoissa mitenkään, joten vedeksi sulanut lumi on pidättynyt maaston painanteisiin. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä virtaamat ovat olleet leutoon säähän nähden yllättävän pieniä. Nilsiän reitin säännöstellyt vedenpinnat ovat kesimääräistä korkeammalla ja Juojärven pinta keskimääräistä matalammalla, mutta kaikki vedenkorkeudet ovat säännöstelylupien puitteissa. Varkauden alapuolella Haukiveden pinta on 21 cm alle ajankohdan keskimääräisen tason, kun verrataan 30 viimeisen vuoden tilastoihin. Lukema on nyt N2000+ 75,90. Helm

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,06. Taso on tasan ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvossa. Vuoden alusta muutos on -9 cm, mutta nyt viime päivinä on käännytty uudelleen nousuun. Lisäjuoksutuksia ei ole käynnissä, mutta suojasään jatkuessa lisäjuoksutukset saattavat tulla uudelleen käyttöön. Tässä vaiheessa talvea pinnankorkeuden ei anneta nousta isosti, vaikka lunta on maastossa ajankohtaan nähden vähän. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä virtaamat ovat olleet leutoon säähän nähden yllättävän pieniä. Lieneekö maastoon syntynyt patoutuneita vesilammikoita lämpötilan vaihdellessa vuoroin pakkaselle. Nilsiän reitin ja Juojärven vedenkorkeudet ovat säännöstelylupien puitteissa. Varkauden alapuolella Haukiveden pinta on 18 cm alle ajankohdan keskimääräisen tason, kun verrataan 30 viimeisen vuoden tilastoihin. Lukema on nyt N2000+ 75,94. Tammikuussa vedenpinta ei oikeastaan vaihdellut ollenkaan, eikä jatkossakaan odoteta juuri sen

Pohjoisessa Keski-Suomessa lunta on vain noin 70–80 % tavanomaisesta. Jäänpaksuudet ovat Keski-Suomessa ajankohtaan nähden melko normaalit. Jäästä noin kaksi kolmasosaa on kantavampaa teräsjäätä.

Matkailijatkin ovat huomanneet, että Etelä- ja Keski-Lapissa on ajankohtaan nähden vähänlaisesti lunta. Pohjoisen lumitilannetta selittävät marras-joulukuun vähäiset sateet ja sään luonnollinen vaihtelu sekä ilmastonmuutos, kirjoittaa Ilmatieteen laitoksen meteorologi Petteri Pyykkö.

Talvikautta ollaan taas aloittelemassa Kangasalla. Kun pakkasta on ympäri vuorokauden, päästään tykkilunta tykittämään suoraan laduille Sorolassa ja luistelukenttiä jäädyttämään eri puolilla Kangasalaa. Kuntotietopalvelusta pääsee seuraamaan hiihtolatujen, luistelukenttien ja kaukaloiden kunnossapitotilannetta.

Viime talveen verrattuna uuteen ajankohtaan muuttavat Pogostan Hiihto, Kolin Maisemahiihto ja Vuokatti Hiihto.

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on 8 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja vedenpinta on pysynyt muuttumattomana viimeisen kuukauden. Lisäjuoksutus Konnuksen tulvakanavasta on aloitettu 13.3 ja nyt tapahtuu vaiheittainen juoksutuksen aloittaminen Naapuskosken padosta. Tarkoituksena on lisätä juoksutusta vähitellen siinä tahdissa, että Kallaveden pinta pysyy nykyisellä tasolla mahdollisimman pitkään. Iisalmen reitillä juoksutukset ovat pieniä ja vedenpinnat silti kesäkorkeuksissa. Lyhyet lämpimät jaksot eivät ole vielä saaneet vesiä liikkeelle vesistöihin asti. Nyt alkavaksi ennustettu lämpöaalto todennäköisesti saa vedet liikkeelle ja juoksutukset lisääntyvät jo viikonvaihteessa. Nilsiän reitin alaosassa Syvärin vedenpinta on ajankohdan keskimääräistä ylempänä, mutta Vuotjärven vedenpinta ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvossa. Juojärvi on 5 cm ajankohdan keskimääräistä ylemmällä tasolla. Varkauden alapuolella Haukiveden pinta on 38 cm yli ajankohdan

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on tasoissa ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon kanssa ja näyttää kääntyneen nousevaksi. Toistaiseksi säännöstelypadoista ei juoksuteta, mutta juoksutuksen aloittamistarvetta harkitaan viikoittain. Iisalmen reitillä juoksutukset ovat pieniä ja vedenpinnat silti kesäkorkeuksissa. Viimeisen viikon nollakelit eivät ole vielä saaneet vesiä liikkeelle. Nilsiän reitin alaosassa Syvärin vedenpinta on ajankohdan keskimääräistä ylempänä, mutta Vuotjärven vedenpinta lähellä ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa. Juojärvi on 5 cm ajankohdan keskimääräistä ylemmällä tasolla. Varkauden alapuolella Haukiveden pinta on 42 cm yli ajankohdan keskimääräisen tason, kun verrataan 30 viimeisen vuoden tilastoihin. Lukema on nyt N2000+ 76,53. Saimaalla lisäjuoksutus on edelleen käynnissä ja vedenpinta on kääntynyt laskuun. Haukiveden pinta on laskenut 5 cm helmikuun aikana ja ennuste odottaa samantyylisen tilanteen jatkuvan maaliskuussa. Säännöstelem

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,99. Taso on 8 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja 7 cm alempi kuin vuodenvaihteessa. Iisalmen reitillä juoksutukset ovat pieniä ja vedenpinnat silti kesäkorkeuksissa. Talviajan säännöstely on tarkoitus hoitaa maaliskuulle asti ilman suuria pinnankorkeuden muutoksia. Nilsiän reitin alaosassa Syvärin ja Vuotjärven vedenpinnat ovat 20 cm ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja ylempänä. Juojärvi on ajankohdan keskimääräisellä tasolla. Varkauden alapuolella Haukiveden pinta on 50 cm yli ajankohdan keskimääräisen tason, kun verrataan 30 viimeisen vuoden tilastoihin. Lukema on nyt N2000+ 76,62. Saimaalla lisäjuoksutus on edelleen käynnissä ja vedenpinta on kääntynyt laskuun. Haukiveden pinta on nyt 9 cm alempana kuin vuodenvaihteessa. Säännöstelemättömällä Rautalammin reitillä Pielavesi ja Iisvesi ovat 5 cm ja Suontee, Hankavesi ja Konnevesi 10 cm ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Pinnat ovat laskeneet tammikuussa lähes 1

Mitä ilmastotutkimuksessa tapahtuu juuri nyt? Tule mukaan maksuttomaan tilaisuuteen, jossa Ilmatieteen laitoksen tutkijat kertovat ajankohtaisista tutkimusaiheista. Kolmituntisen aikana kuulet tuoreinta tietoa esimerkiksi lumen tutkimuksesta, ilmastonmuutoksen vaikutusten jakautumisesta sekä kaupunkien sopeutumisesta muuttuvaan ilmastoon.

Lunta ja jäätä Maaliskuun lopulla pohjalaismaakunnissa lumen vesiarvot olivat keskimäärin noin 50–90 mm. Eniten lunta on Perhonjoen ja Lestijoen vesistöalueilla, jossa lumen vesiarvot ovat noin 80–120 mm. Ähtävänjoen ja Lapuanjoen vesistöalueiden yläosilla sekä rannikolla Lapväärtin-, Maalahden- ja Laihianjoen vesistöalueiden yläosilla lumen vesiarvot ovat suuruusluokka 80–100 mm. Kyrönjoen vesistöalueella lumen vesiarvot ovat noin 60–80 mm. Lumen vesiarvon millimetreinä vastaa lumikuormaa kg/m2. Jokijäiden paksuudet ovat ohuempia kuin viime vuonna eli noin 30–50 cm. Jääsahauksia ei voida tehdä, koska jäät eivät kestä jääsahan painoa. Pohjalaismaakuntien tekojärvien ja säännösteltyjen järvien vedenpintoja on laskettu pääosin tavanomaisille kevätalennustasoille, jotta saadaan tilaa lumien sulamisvesille ja voidaan vähentää kevättulvien haittoja. Esimerkiksi Patanan tekojärven pintaa on laskettu noin neljä metriä alemmaksi ja Kalajärven tekojärven pintaa 2,5 m alemmaksi. Kuortaneenjärven

Kevään kelirikon ennustetaan olevan tavanomainen, mutta talven pitkät pakkasjaksot ja maaperässä oleva vesi enteilevät Pirkanmaan kelirikkokeväästä paikoin vaikeahkoa. Paikalliset olosuhteet ja kevään säät vaikuttavat kuitenkin suuresti siihen, millainen kelirikkotilanne lopulta on.

Etelä-Suomen rannikko sai vankan lumipeitteen Tammisaaren, Lohjan, Porvoon ja Haminan väliselle rantakaistaleelle. Lumikuorma on maksimissaan jopa 60 kg/m2. Kuplahallien lumimäärää on syytä tarkkailla, koska jo 30 senttimetrin paksuinen lumikerros (50–60 kg/m2) lisää romahdusriskiä. Muualla maassa lumikuorma vaihtelee 20–40 kg/m2. Lapissa on ajankohtaan nähden tavallista vähemmän lunta.

Kanta-Hämeen ja Etelä-Pirkanmaan säännöstelemättömillä järvillä veden-korkeudet ovat tavallista alempana. Vanajaveden vedenkorkeus on tavan-omaisella tasolla, mutta tulevana talvena mahdollinen sähköpula saattaa näkyä myös Vanajaveden pinnan laskemisena sekä salmien ja virtapaikkojen jäiden heikkenemisenä. Pohjaveden pinnankorkeudet ovat alkaneet hiljalleen tasoittua.