Tampereen yliopisto

Väitös: Houkuttelevat käyttöliittymät ovat megatrendi ja niiden estetiikan mittaamisesta hyötyvät kaikki

Jaa
Graafiset käyttöliittymät ovat nykyään käytössä lähes kaikissa arkipäivän toiminnoissa, kuten sosiaalisessa kanssakäymisessä, työssä, koulutuksessa ja viihteessä. Vaikka houkuttelevan visuaalisen suunnittelun avulla voidaan todistetusti edistää käyttäjän sitoutumista eri tavoin, käyttäjien subjektiivisista käsityksistä ja kokemuksista johtuen esteettisyyden arviointi on kuitenkin haasteellista. FM Henrietta Jylhän väitöstutkimuksen tulokset tarjoavat lisää tietoa siitä, miten graafisten käyttöliittymien visuaalista estetiikkaa voidaan mallintaa, arvioida ja mitata. Tutkimuksen havaintojen perusteella voidaan parantaa visuaalisesti miellyttävien graafisten käyttöliittymien suunnittelua sekä teoriassa että käytännössä, mikä hyödyttää kaikkia, alun suunnitteluvaiheesta loppukäyttäjään saakka.
Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto
Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Graafiset käyttöliittymät ovat arkielämässämme yhä suuremmassa osassa, koska kaikista ihmisten omaksumista käytännöistä on tulossa yhä enemmän teknologiavälitteisiä, oli kyse sitten tietokoneista, mobiililaitteista, virtuaalitodellisuudesta tai televisiosta. Koska graafisista käyttöliittymistä on tullut luonnollinen työkalu maailmanlaajuisessa viestinnässä, niiden esteettisyyteen on nopeasti alettu kiinnittää enemmän huomiota.

Visuaalisesti miellyttävät käyttöliittymät edesauttavat käyttäjän sitoutuneisuutta, tyytyväisyyttä ja luottamusta, mikä parantaa koko käyttökokemusta. Ihmisen ja tietokoneen välisen vuorovaikutuksen edistämiselle on yhä enemmän tarvetta, jotta voidaan mahdollistaa arkipäivän toimintoja eri kohderyhmille ja huomioida ihmisten erilaiset lähtökohdat, kuten ikä sukupuoli, taidot ja teknologinen osaaminen.

Kuvien kiinnostavuus on huomiotaloudessa arvokkaimpia etuja

Houkuttelevista käyttöliittymistä on tullut megatrendi, johtuen paitsi niiden laajasta käytöstä, myös nykyajan huomiotaloudesta, missä kuvien kiinnostavuus on muodostunut yhdeksi arvokkaimmista hyödyistä. Tarkastelemalla sovellusmarkkinoita, joita pidetään maailman nopeimmin kasvavina, on havaittu, että ihmiset käyttävät huomattavan paljon resursseja sovelluksiin. Hankintapäätökset tehdään usein visuaalisuuden perusteella.

– Graafisen käyttöliittymän elementtien houkuttelevuus voi määrittää, menestyykö se vai ei. Esimerkiksi mobiilipelien kuvakesuunnittelu sovelluskauppoihin on miljardiluokan liiketoimintaa, ja siinä tähdätään merkittävässä määrin visuaalisesti silmiinpistävimmän kuvakkeen luomiseen, jolla käyttäjien huomio saadaan napattua massojen joukosta, Jylhä kertoo.

Vaikka käyttöliittymän estetiikan merkitys on tunnustettu, teoriat ja työkalut visuaalisesti miellyttävien käyttöliittymien arviointiin ja suunnitteluun ovat edelleen vähäisiä ja hajanaisia. Jylhä tutkii väitöskirjatyössään esteettisyyden havainnointia, jonka avulla voidaan määritellä käyttöliittymäelementtien esteettisten ominaisuuksien dimensioita ja suunnittelun suosituksia.

Jylhä tarkastelee työssään systemaattisen kirjallisuuskatsauksen kautta graafisten käyttöliittymien estetiikan aiempaa mittausta, sekä hyödyntää erinäisiä tilastollisia menetelmiä ilmiön nykytilan ulottuvuuksien selvittämiseen. Lisäksi hänen tutkimuksessaan esitellään psykometrinen asteikko ”VISQUAL”, jota voidaan käyttää mittaamaan käyttäjien havaintoja graafisten käyttöliittymäelementtien estetiikasta.

Jylhä työskenteli Tampereen yliopiston Gamification Group -tutkimusryhmässä väitöskirjatutkimuksensa aikana vuosina 2018–2022. Tällä hetkellä hän on yhteisömanageri suomalaisessa mobiilipelistudio Tower Popissa.

Väitöstilaisuus perjantaina 14. huhtikuuta

Filosofian maisteri Henrietta Jylhän pelien ja pelillistämisen alaan kuuluva väitöskirja Attractive User Interface Elements: Measurement and prediction tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa 14.4.2023 klo 13 alkaen Päätalon auditoriossa A1 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii tenure track -tutkija Jussi Jokinen Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii professori Juho Hamari Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

FM Henrietta Jylhä
henrietta.jylha@tuni.fi

Kuvat

Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto
Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Tietopaketti kansalaisille ilmahygieniasta: tutkijat antavat ohjeita ilmavälitteisten tautien torjuntaan29.8.2024 12:00:00 EEST | Tiedote

Ilmavälitteisten tautien leviämistä voidaan ehkäistä lisäämällä ilmahygieniaa kodeissa, ravintoloissa ja työpaikoilla. Käsihygienian lisäksi käyttöön tarvitaan ilmahygieniaa. Suomen Akatemian rahoittamassa Kansalaissuoja-tutkimushankkeessa on koottu ohjeet ja keinot kansalaisille, yrittäjille, kuntapäättäjille ja muille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kiinnostuneille.

Väitös: Uudenlaisia hybridifotoniikkapiirejä kaasujen ja biomarkkereiden energiatehokkaaseen havaitsemiseen28.8.2024 10:00:00 EEST | Tiedote

Piifotoniikkapiirien ja III/V-puolijohdevalonlähteiden integrointi mahdollistaa fotonisten integroitujen piirien (PIC) hyödyntämisen optisissa mittauksissa, kuten esimerkiksi ympäristökaasujen tarkan mittaamisen sekä biomarkkereiden reaaliaikaisen seurannan puettavissa laitteissa, kuten älyrannekkeissa. Väitöskirjassaan Samu-Pekka Ojanen käsittelee PIC-teknologian kehitysprosessia alkaen suunnittelusta ja puolijohdeprosessoinnista aina konkreettisiin sovelluksiin asti. Tutkimuksessaan hän kehittää hybridilaser-valonlähteitä, jotka tarjoavat mahdollisuuden valmistaa kompakteja ja energiatehokkaita antureita uudenlaisiin mittausratkaisuihin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye