Syntyvyys laskenut jyrkimmin koulutusaloilla, joilla työllistyminen muita aloja epävarmempaa
Syntyvyys on vähentynyt Suomessa nopeasti vuodesta 2010. Lasku on ollut voimakkainta koulutusaloilla, joilla työttömyys on verraten korkea, tulot matalat ja julkisella sektorilla työskentelevien osuus pieni. Näitä ovat erityisesti taide- ja humanistiset alat, joilla syntyvyys on ollut jo ennestään verraten matala.
– Laskun voimakkuus on yhteydessä koulutusalojen epävarmuuteen, sanoo väitöskirjatutkija Julia Hellstrand Helsingin yliopistosta.
Terveys- ja opetusaloilla syntyvyys on laskenut muita aloja vähemmän. Näillä aloilla työskentelevät ovat entuudestaan saaneet enemmän lapsia kuin muilla aloilla työskentelevät.
Esikoisia syntyy yhä vähemmän – suurin pudotus matalasti koulutetuilla
Vuoteen 2010 asti naiset saivat Suomessa yhä useammin lapsia yli 30-vuotiaina. Sen jälkeen syntyvyys on kuitenkin vähentynyt lähes kaikissa ikäryhmissä, myös yli 30-vuotiailla.
– Kyse ei ole vain lastensaannin lykkääntymisestä myöhemmälle iälle. Ennusteiden perusteella myös lopulliset lapsiluvut pienenevät selvästi, Hellstrand sanoo.
Suurin osa syntyvyyden laskusta paikantuu ensimmäisiin lapsiin: esikoisia syntyy yhä vähemmän. Muutos on nopein matalasti koulutetuilla. Parisuhteissa tapahtuneet muutokset – avo- ja avioliittojen solmimisen vähentyminen ja erojen yleistyminen – selittävät osan ilmiöstä. Syntyvyyden lasku liittyy paljolti siihen, että pareille ei synny ensimmäistäkään lasta. Myös toisia ja kolmansia lapsia syntyy aiempaa harvemmalle.
– On tärkeää pyrkiä ymmärtämään nykyistä paremmin, miksi parisuhteisiin ei synny lapsia yhtä usein kuin ennen, ja löytää uusia tapoja tukea niitä, jotka toivovat lapsia, Hellstrand kertoo.
Perhepolitiikan vaikutusmahdollisuudet riittämättömät
Suomessa ja muissa Pohjoismaissa lopulliset lapsiluvut ovat pysyneet viime vuosikymmenet suhteellisen korkeina ja vakaina. 2010-luvun kehitys kuitenkin osoittaa, että syntyvyys voi laskea nopeasti myös maissa, joissa on kattava hyvinvointijärjestelmä ja työn ja perheen yhdistäminen on tehty verrattain helpoksi.
Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että syntyvyyteen vaikuttaminen on osin perhepolitiikan keinojen ulottumattomissa.
– Lapsettomuus yleistyy nopeimmin vähiten koulutetuilla, ja he eivät välttämättä hyödy työn ja perheen yhteensovittamiseen tähtäävästä politiikasta yhtä paljon kuin muut ryhmät. Lapsiperheille suunnatut etuudet ja palvelut puolestaan eivät vaikuta esimerkiksi sopivan puolison puuttumisesta johtuvaan lapsettomuuteen, Hellstrand toteaa.
Väitöstutkimuksen tulokset korostavat, että Pohjoismaiden on tärkeää kiinnittää politiikassaan nykyistä enemmän huomiota väestön ikääntymisen kiihtymiseen. Esimerkiksi nykyistä suuremmat investoinnit koulutukseen ja työllisyyteen voisivat osittain kompensoida työikäisen väestön määrän vähentymistä. Samalla ne voivat lisätä syntyvyyttä, sillä hyvästä taloudellisesta asemasta on tullut Pohjoismaissa yhä tärkeämpi edellytys lasten saamiselle sekä naisilla että miehillä.
Lisätietoja:
Julia Hellstrand
050 513 3078
julia.hellstrand@helsinki.fi
Tutkimus on osa Muuttuva perheenmuodostus – Syyt, seuraukset ja mahdolliset tulevaisuudet (FLUX) -hanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto (STN).
***************************************
Julia Hellstrand esittää väitöskirjansa Drivers and future of the fertility decline in the 2010s: an analysis of Finland and other Nordic countries julkisesti tarkastettavaksi Helsingin yliopistossa lauantaina 29.4.2023 klo 10 (Porthania P674, Yliopistonkatu 3). Vastaväittäjänä toimii Gunnar Andersson (Tukholman yliopisto) ja kustoksena Mikko Myrskylä (Helsingin yliopisto). Väitöksen alana on yhteiskuntadatatiede.
Julia Hellstrand: Drivers and future of the fertility decline in the 2010s: an analysis of Finland and other Nordic countries. Publications of the Faculty of Social Sciences 234. (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/356298)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Uusi suomalainen pikatesti tunnistaa parodontiitin ja diabeteksen riskin nopeasti ja tarkasti17.10.2024 10:33:11 EEST | Tiedote
Keksintö voi mullistaa sekä suunterveyden että diabeteksen varhaisen diagnostiikan – vain 7 minuutissa, hammaslääkärin vastaanotolla. Testi soveltuu myös kotikäyttöön ja kouluterveydenhuoltoon.
Intiasta löytynyt suuri esihistoriallinen kallo kuuluu salaperäiselle sukupuuttoon kuolleelle norsulajille16.10.2024 06:30:00 EEST | Tiedote
Pohjois-Intian Kashmirin laaksosta vuonna 2000 löydetty jättimäinen fossiilikallo tarjoaa lisätietoa norsujen kehityshistorian huonosti tunnetusta jaksosta.
Siirtolaisten kotitaloustyöstä maksetaan palkkaa huomattavasti vähemmän kuin siivoojan työstä15.10.2024 10:00:02 EEST | Tiedote
Suomeen muuttaneiden kotitaloustyöntekijöiden matalaan palkkaan vaikuttaa se, että yksityisesti palkattu kotitaloustyö ei kuulu työehtosopimuksen piiriin, vaan Maahanmuuttovirasto (Migri) sääntelee vähimmäisansion.
Tutkimus paljastaa puiden geneettisen monimuotoisuuden syvimmät juuret15.10.2024 08:29:46 EEST | Tiedote
Tuoreen kansainvälisen tutkimuksen mukaan puut säilyttävät geeneissään tietoa miljoonien vuosien takaisista tapahtumista ja pystyvät selviytymään myös ilmastonmuutoksesta paremmin kuin monet muut kasvilajit.
Eläinsuojelurikoksia selitetään monin tavoin oikeudessa9.10.2024 11:10:12 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan eläinsuojelurikoksista syytetyt perustelivat tekojaan käräjäoikeuksissa eri tavoin tekotyypin mukaan. Sillä, miten syytetyt perustelevat tekojaan tai vakuuttavat syyttömyyttään, on merkitystä rikoksiin puuttumisen ja niiden ehkäisyn kannalta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme