Tutkimus: Pako kaupungeista kiihtyy – asumisen asiantuntijoiden mukaan päättäjien on vastattava nopeasti asumistrendien muutokseen

Korona ja etätyöaika käänsivät asumiseen liittyvät mieltymykset uuteen asentoon. Tuoreen tutkimuksen mukaan jopa 44 prosenttia suomalaisista haluaisi asua maalla. Vain viidesosa (19 %) asuisi mieluiten suuressa kaupungissa, mikä on tutkimukseen osallistuneista maista selvästi pienin luku. Tulokset selviävät Pihla Groupin teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi lähes 3 400 ihmistä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Englannissa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 yli 72 prosenttia suomalaisista asui kaupunkialueilla.

Tutkimuksen mukaan myös luonnonläheisyys ja esimerkiksi kiinnostus kasvisten kasvattamiseen ovat kasvattaneet suosiotaan.

– Esimerkiksi Helsinki kärsi viime vuonna muuttotappiosta. Kaupunkipäättäjien tulisi nyt reagoida nopeasti ja vastata myös niiden ihmisten tarpeisiin, jotka kaipaavat lisää neliöitä, piha- ja puistoalueita, metsää ja monimuotoisempaa asumisympäristöä. Meillä on nyt iso joukko ihmisiä, jotka miettivät, pystyykö pääkaupunkiseutu kaavoittamaan ja tarjoamaan heille sellaista asuinympäristöä ja asumismuotoa, josta he haaveilevat, toteaa Pihla Groupin liiketoimintajohtaja Minna Keränen.

Suomessa trendit ovat samat kuin Pohjois-Euroopassa, mutta jopa voimakkaammat.

– Ihmiset haluaisivat asua maaseutumaisemmin ja pientaloissa. Korona-aikana nähtiin jo käänne pientotalorakentamisen suosion kasvussa. Nyt kuitenkin sota, sähkön hinta ja inflaatio ovat lyöneet jarrua ihmisten päätöksiin. Uskon vahvasti, että taloudellisen epävarmuuden helpottaessa jarrun sijaan painetaankin kaasua, ja meillä on silloin jonossa perheitä, jotka etsivät tonttia. Silloin pääkaupunkiseudun pitäisi kyetä vastaamaan kysyntään, jos siellä halutaan pitää muuttotilastot positiivisina, toteaa Pientaloteollisuuden (PTT) johtaja Kimmo Rautiainen.

– Kyseessä ei saisi olla vastakkainasettelu kerrostalojen tai pientalojen välillä. Ihmiset kaipaavat monimuotoisuutta: asuinalueita, joissa on tiiviimpää kerrostaloasutusta, joka parantaa myös palvelutarjontaa, sekä sen rinnalla pientaloja. Meillä pitäisi kaavoittaa niin, että eri asumismuodot ovat sulassa sovussa. Se synnyttäisi myös aitoa inkluusiota, Keränen painottaa.

Luonto vetää maalle, kasvimaalle ja mökeille

Pihla Groupin tutkimuksessa nousi vahvasti esiin myös ihmisten kaipuu luontoon. Nousevia asumisen trendejä ovat muun muassa pienviljely ja luonnossa viihtyminen.

57 prosenttia suomalaisista haluaa kasvattaa kasveja sekä sisällä ja ulkona ja 51 prosenttia haluaisi kasvattaa itse kasveja ravinnoksi.

– Myös kaipuu luontoon tulisi nähdä päätöksenteossa ilmiönä, jota täytyisi tuoda myös kaupunkeihin. Paljon kuulee kritiikkiä nykyistä, liian tiivistä kaupunkirakentamista kohtaan, jossa mennään tehokkuus edellä, Rautiainen toteaa.

Kaipuu luonnonrauhaan näkyy myös kesämökkien renessanssina. Mökit ovat monille kaupunkilaisille keino toteuttaa trendiraportissakin esiin nousseita asumisen haaveita: etätyötä, pihalla puuhastelua ja luonnonrauhaa. Moni remontoikin nyt rupsahtamaan päässeestä kesämökistä perheelleen kakkoskotia, jossa toteuttaa unelmaelämäänsä.

Nyt kannattaa rakentaa ja remontoida

Vaikka nyt rakentamispäätöksiä pantataan, unelmat eivät ole kadonneet mihinkään. Rakentamis- ja remontointipäätökset tehdään nopeasti, kun epävarmuus häviää – se nähtiin koronan alkaessakin.

”Toivoisin nyt, että päättäjät ajattelisivat asioita vuosi, pari eteenpäin. Ja toisaalta kuluttajilla olisi rohkeutta tehdä päätöksiä, sillä esimerkiksi nykyaikaiset rakennusratkaisut tekevät asumisesta käytännössä nollapäästöistä, ja se näkyy tietysti sähkölaskussakin. Tällä hetkellä kuluttajilla on myös noususuhdannetta huomattavasti paremmat mahdollisuudet saada remontilleen sekä tekijät että materiaalit”, Keränen summaa.

Faktoja asumisesta:

Pihla Groupin tutkimuksessa 44 prosenttia suomalaisista vastaajista ilmoitti, että he asuisivat mieluummin maaseudulla. Koko Pohjois-Euroopassa vastaava luku oli 43 prosenttia. Suomalaisista suuressa kaupungissa haluaisi asua vain 19 prosenttia, kun muiden kyselyyn osallistuneiden maiden keskiarvo oli 28 prosenttia.

DeCarbon Home -projektin maaliskuussa julkistamien lukujen mukaan 52 prosenttia suomalaisista haluaisi asua omakotitalossa: https://decarbonhome.fi/luonnonlaheisyys-edulliset-asumiskustannukset-ja-toimiva-pohjaratkaisu-korostuvat-suomalaisten-asumistoiveissa/

Pohjois-Euroopan pääkaupungeista lähtee nyt enemmän ihmisiä kuin niihin tulee. Vaikka pandemialla on selvästi ollut osansa tässä, useissa pääkaupungeissa trendi alkoi jo ennen pandemiaa.

PTT:n tilastojen mukaan Uudellemaalle rakennetaan tällä hetkellä noin 34 prosenttia koko maan pientaloista. Eniten rakennetaan Espooseen. Helsinki on vasta sijalla neljä.

Näin tutkimus tehtiin:

• Kyselytutkimuksen teki tutkimusyhtiö Kairos Future Pihla Groupin tilauksesta.
• Viime vuoden puolella tehdyssä tutkimuksessa käytettiin Norstatin verkkopaneeleja, joihin osallistui lähes 3 400 asunnonomistajaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Englannissa.
• Verkkopaneelit toteutettiin satunnaisotantana ja ne edustavat kunkin maan väestöä sukupuolen, iän ja asuinalueen suhteen.
• Tämä on Pihla Groupin neljäs koteihin ja asumiseen liittyvä raportti.