Aivojen immuunisolut eroavat toisistaan – voi avata uusia tapoja hoitaa aivosairauksia
Toisin kuin on luultu, aivojen immuunipuolustukseen osallistuvat mikrogliasolut eivät ole keskenään samanlaisia. Mikrogliasolujen uusi alaryhmä osoittautui hiirikokeissa tärkeäksi kognitiivisissa eli tiedollisissa toiminnoissa. Vastaavia mikrogliasolujen alaryhmiä on myös ihmisten aivoissa, mikä avaa mahdollisuuksia uusien aivosairauksien lääkehoitojen kehittämisen. Helsingin yliopiston, Karoliinisen instituutin ja Sevillan yliopiston tutkimus julkaistiin Nature Neuroscience -lehdessä 11. toukokuuta 2023.
Tutkijat tunnistivat mikrogliasolujen alaryhmän, ARG1-positiiviset mikrogliat. Tämän alaryhmän solut tuottavat arginaasi 1 -entsyymiä. Kehittyneiden kuvantamistekniikoiden avulla tutkijat havaitsivat, että hiiren kehityksen aikana ARG1-positiivisia mikrogliasoluja esiintyy aivoissa runsaasti, mutta aikuisissa yksilöissä ne ovat harvinaisempia. ARG1-positiiviset mikrogliat sijaitsivat sellaisilla aivoalueilla, jotka ovat tärkeitä kognitiivisille toiminnoille, kuten oppimiselle, ajattelulle ja muistille.
– Kognitio ja muisti tekevät meistä ihmisiä, ja mikrogliasolut ovat välttämättömiä aivojen oikeanlaiselle kehitykselle ja toiminnalle. Kognitiivinen heikentyminen on yleistä aivorappeumasairauksissa ja psykiatrisissa sairauksissa, kuten Alzheimerin ja Parkinsonin taudissa, skitsofreniassa ja masennuksessa, sanoo neurotieteilijä ja tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja Vassilis Stratoulias Helsingin yliopistosta.
– Mikrogliasoluilla on merkitystä lähes kaikkien aivosairauksien taustalla. Tämän vuoksi mikrogliat ovat tärkeitä ehdokkaita, kun etsitään uusia lääkevaikutuskohteita. Kun ymmärrämme paremmin näiden solujen perusbiologiaa, voimme tarjota uusia suuntia lääkekehitykselle ja ehkä lopulta hoitaa myös vaikeahoitoisia aivosairauksia, kertoo farmakologian ja lääkekehityksen professori Mikko Airavaara Helsingin yliopistosta.
Poikkeava käytös paljasti kognitiivisia puutteita
Tutkijat havaitsivat, että hiiret, joiden aivoissa ei ollut ARG1-positiivisia mikrogliasoluja, olivat vähemmän halukkaita tutkimaan uusia ympäristöjä. Tällainen poikkeava käytös oli hiirillä yhteydessä kognitiivisiin puutteisiin ja erityisesti oppimiselle ja muistille tärkeän aivojen hippokampuksen toiminnan heikentymiseen.
Tutkijat eivät havainneet eroja ARG1-positiivisten mikrogliasolujen ja viereisten, ARG1-negatiivisten mikrogliasolujen muodoissa. He uskovat, että näennäisen samankaltaisuuden vuoksi näitä mikrogliasoluja ei ole ennen tutkittu. Tutkijat vertailivat solupopulaatioiden RNA-profiileja ja havaitsivat, että molekyylitasolla ARG1-positiiviset mikrogliasolut erosivat merkittävästi viereisistä, ARG1-negatiivisista mikrogliasoluista.
Naarailla oireet korostuivat
Yksi tutkimuksen keskeisistä havainnoista oli myös, että mikrogliasoluihin liittyvät poikkeavuudet käyttäytymisessä sekä hippokampuksen toiminnan heikkeneminen olivat voimakkaampia naarashiirillä. Sukupuolten väliset erot on tunnettu ennestään esimerkiksi Alzheimerin taudissa, ja sairaus on naisilla yleisempi kuin miehillä. Myös mikrogliasolujen yhteys Alzheimerin tautiin on jo ennestään tunnettu ja lisääntyvän tutkimuksen kohde.
– Tämä tutkimus lisää ymmärrystämme aivojen kehityksestä ja mikrogliasolujen monimuotoisista rooleista. Tutkimus voi myös antaa uusia vihjeitä siitä, miten voisimme hoitaa neurologisia kehityshäiriöitä tai aivorappeumasairauksia, joissa on kognitiivinen komponentti ja eroja sukupuolten välillä, sanoo professori Bertrand Joseph Karoliinisesta instituutista.
Julkaisu:
Stratoulias, V., Ruiz, R., Kanatani, S. et al. ARG1-expressing microglia show a distinct molecular signature and modulate postnatal development and function of the mouse brain. Nat Neurosci (2023). https://doi.org/10.1038/s41593-023-01326-3
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vassilis Stratoulias (englanniksi)
Yliopistotutkija, neurotieteet
Helsingin yliopisto
vassileios.stratoulias@helsinki.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lääkkeille vastustuskykyisten syöpäsolujen nujertamiseen uusia keinoja9.1.2025 10:22:36 EET | Tiedote
Lääkeresistenssi hankaloittaa syöpähoitoja, mutta uusi tutkimus paljastaa sen syntymekanismeja ja tarjoaa keinoja estää syöpäsoluja kehittämästä vastustuskykyä lääkkeille.
Ihmisoikeuskasvatuksen puute on uhka demokratialle ja oikeusvaltiolle – Suomi ei ole mallimaa9.1.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Suomalaisesta opettajankoulutuksesta puuttuu systemaattinen ihmisoikeuskasvatus. Tämä puute uhkaa demokratiaa ja oikeusvaltiota, sillä kouluopetuksen puutteiden vuoksi kansalaiset eivät välttämättä saa tarvittavia tietoja ja taitoja, joilla voisi kriittisesti vastuuttaa päättäjiä ihmisoikeuksien toteutumisesta.
Maatalouden ilmastovaikutuksia laajasti selvittävälle tutkimukselle kahden miljoonan rahoitus8.1.2025 09:19:11 EET | Tiedote
Uusi tutkimus etsii kokonaisvaltaista käsitystä ruuantuotannon ja maatalouden ilmastovaikutuksista. Helsingin yliopiston johtamassa tutkimuksessa tarkastellaan suoria kasvihuonekaasupäästöjä sekä ilmastoa viilentäviä aerosolihiukkasia. Business Finlandin ja kumppaniyritysten rahoitus hankkeelle on 2 miljoonaa euroa.
Istukan geenit antavat uutta tietoa hedelmöityshoitojen vaikutuksista lapsiin19.12.2024 12:05:25 EET | Tiedote
Hedelmöityshoidoissa käytettyjen menetelmien vaikutusta lasten kehitykseen selvitettiin ensi kertaa tutkimalla istukan geenejä. Ero pakastetuista alkioista ja tuoresiirrolla alkunsa saaneiden raskauksien välillä näkyi istukoissa selvästi. Lisäksi löytyi muutos lihavuuteen ja kakkostyypin diabetekseen yhdistetyssä geenissä.
Kuppa kukoisti Etelä-Amerikassa jo ennen Kolumbusta18.12.2024 18:18:27 EET | Tiedote
Muinaisten luurankojen DNA:ta tutkimalla selvisi, että kuppa ja sen sisartaudit olivat Amerikassa jo paljon ennen Kristoffer Kolumbusta. Kolumbus toi taudin mukaan Eurooppaan, ja myöhemmin kolonialismi teki siitä maailmanlaajuisen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme