Sähkön siirtohinnoissa ei näy edellisellä hallituskaudella luvattuja säästöjä

Sähkön jakeluverkkotoiminta on luonnollisen monopolin liiketoimintaa, jota Suomessa valvoo riippumattomana viranomaisena Energiavirasto. Suomessa on 77 jakeluverkkoyhtiötä. Omakotiliitto on tehnyt pitkäjänteisesti edunvalvontaa sähkön siirtomaksujen kustannusten hillitsemiseksi.

Omakotiliitto seuraa vuosittain kunta- ja aluekohtaisesti päätettäviä maksuja, jonka lisäksi seurataan sähkön jakeluverkkoyhtiöiden hinnoittelua ja julkaistaan seurantatilastoa. Tilastossa seurataan yleissiirron perusmaksua, kilowattituntihintaa ja tehomaksua näiden muutosta edellisvuoteen.

Tuoreen selvityksen mukaan sähkön jakeluverkkoyhtiöstä 17 kpl on nostanut yleissiirron hintaa, neljä* yhtiötä on laskenut ja 56** jakeluverkkoyhtiötä on pitänyt hinnan ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Selvityksen on tehnyt KTI Kiinteistötieto Omakotiliitolle.

Kalleimmat siirron perusmaksut ovat seuraavilla yhtiöillä: Järvi-Suomen Energia (37,56 €/kk) Kajave (37,30 €/kk), Kuoreveden Sähkö Oy (35,99 €/kk), PKS Sähkönsiirto (35,14), Savon Voima Verkko Oy (34,92 €/kk) ja Parikkalan Valo (34 €/kk).

Halvin siirron perusmaksu on Tampereen Sähköverkolla (3,98 €/kk), Keravan Energialla (4,50 €/kk), Haukipuhtaan Sähköosuuskunnalla (4,81 €/kk), Vantaan Energian Sähköverkolla (5,00 €/kk) ja Helen Sähköverkolla (5,51 €/kk).

Kallein sähkönsiirron energiamaksu eli kilowattituntihinta, 6,07 senttiä, on Enontekiön Sähkö Oy:llä. Edullisin hinta 1,69 senttiä, löytyy Rovakairalta, joka oli myös yksi energiamaksua laskeneista yhtiöistä. Hinta laski 0,27 senttiä verrattuna vuoteen 2022.

Kun tarkastelee kuluttajalle sähkön siirrosta muodostuvaa kokonaishintaa, siihen vaikuttaa eniten asumismuoto ja kulutustottumus. Näiden perusteella määräytyy kotitalouskohtaisesti muodostaako perusmaksu vai kilowattituntihinta lopulta suuremman osan sähkölaskusta.

Omakotiliiton huolena viime vuosina on ollut nykyisen valvontamallin mahdollistamat jopa satojen miljoonien ylimääräiset ja perusteettomat kustannukset kuluttajille.  Asiaa on tarkastellut myös Työ- ja elinkeinoministeriön asettama Akateeminen työryhmä, joka laati raportin valvontamallin kehittämiseksi. Työryhmässä toimivat ylijohtaja professori Mikael Collan, oikeustieteen tohtori Kaisa Huhta, professori Pertti Järventausta ja professori Matti Liski. Raportin mukaan nykyisen valvontamallin ongelmia ovat muun muassa, että malli ei ole kustannusvastaava ja sen kiinteä oletettu pääomarakenne on aiheuttanut kuluttaja-asiakkaille useiden satojen miljoonien ylimääräiset ja perusteettomat vuosikustannukset. Omakotiliiton näkemys on, että työryhmän raportin havainnot on ehdottomasti huomioitava, ettei tulevaisuudessa kohtuuttomien voittojen perintä ole enää mahdollista. Omakotiliitto on myös kysynyt valvontamallin epäkohtiin EU-komission näkemystä.

-Seuraavien jaksojen valvontamallin kehittäminen on Energiavirastossa juuri nyt työnalla, johon myös Omakotiliitto antoi lausuntonsa tuoden esiin edeltävät havainnot, toteaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.

Lisätietoa

Selvityksen on toteuttanut Omakotiliitolle KTI Kiinteistötieto Oy. Hinnat ovat kevään 2023 hintoja, toukokuun alussa tulleet hinnan muutokset on huomioitu aineistossa.

*22.5.2023 luku kolme on korjattu neljäksi, yhtiöt näkyvät liitteessä.

**22.5.2023 luku 58 on korjattu luvuksi 56, yhtiöt näkyvät liitteessä.