Palokin koskireitin kalatalousratkaisujen vaikutuksia selvitettiin (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo)
Vesistö- ja kalatalousvaikutukset vaihtelevat suuresti eri vaihtoehdoissa. Lisäksi työssä arvioitiin Palokin voimalaitoksen merkitystä sähkömarkkinoilla liittyen energiaomavaraisuuteen ja fossiilienergiasta luopumiseen. Säätösähkömarkkinoilla vesivoiman rooli tulee asiantuntijoiden mukaan säilymään tärkeänä, mutta Palokin voimalaitoksen ei katsottu olevan kuitenkaan korvaamaton.
Matkailulle ja kalataloudelle suurimmat hyödyt
Ohitusuomatyyppisellä ratkaisulla pyritään yhteensovittamaan vesivoimaa ja kalataloutta johtamalla ympäristövirtaama Nälönpadon kautta ohitusuomaan sekä rakentamalla teknisen ja luonnonmukaisen kalatien yhdistelmä Koskijärven ja voimalaitoksen alakanavan välille. Ohitusuoman mitoituksena käytettiin 2 m3/s virtaamaa. Virtaama arvioidaan olevan riittävä kalojen houkuttelevuuden kannalta ja on noin 10 % Palokin keskivirtaamasta. Nälönvirran poikastuotanto olisi noin 1500–1800 vaelluspoikasta vuodessa. Virtaaman lisääminen toisi jonkin verran lisäarvoa matkailuun.
Palokin koskien ennallistaminen mahdollistaisi enimmillään noin 26 ha koskialueiden kunnostamisen lohikalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalueiksi. Vaelluskalojen poikastuotannoksi arvioitiin noin 8 000–32 000 kpl/v. Palokin alueen koskien entisöinnin lisäarvo matkailulle laskettiin kahden skenaarion mukaan. Kalastusmatkailuun perustuvan tulon alueelle laskettiin olevan 330 000 euroa vuodessa edellyttäen, että vaelluskalakannat elpyvät siihen tilaan, että koskikalastus voidaan järjestää. Toisessa skenaariossa laajaan virkistyskäyttöön perustuva matkailu sisältäisi monipuolisia liikuntaan, luontoon ja virkistäytymiseen kohdistuvia aktiviteetteja. Laaja matkailukäyttö edellyttäisi alueen kaavoittamista, suunnitelmallista ja omistukseen perustuvaa rakentamista. Saavutettava matkailutulo riippuisi rakennettavan majoituskapasiteetin määrästä vaihdellen, 50 petipaikkaa tuottaisi noin 650 000 euroa ja 150 petipaikkaa noin 1 950 000 euroa vuodessa.
Palokki on sekä kansallisen kalatiestrategian kärkikohde että Vuoksen vesistöalueen järvitaimenkantojen toimenpideohjelman kärkikohde ja lisäksi Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukainen kohde. Heinäveden reitin kosket muodostavat koko Vuoksen alueen tärkeimmän vapaana virtaavan vaelluskalakantojen luonnonympäristön. Selvitystyön toteuttivat Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukset yhteistyössä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Työ tehtiin maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta.
Koko selvitys liitteineen löytyy ELY-keskuksen verkkosivuilta Kalatalous - ely - ELY-keskus (valitse aluevalinnaksi Pohjois-Savo)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kalatalous, Pohjois-Savon ELY-keskus:
Kalastusbiologi Teemu Hentinen p. 0295 024 037, teemu.hentinen@ely-keskus.fi
Kalatalouspäällikkö Timo Takkunen p. 0295 026 626, timo.takkunen@ely-keskus.fi
Vesistöasiat, Pohjois-Karjalan ELY-keskus:
Vesitalousasiantuntija Teppo Linjama, p. 0295 026 199, teppo.linjama@ely-keskus.fi
Johtava asiantuntija Paula Mononen p. 0295 026 204, paula.mononen@ely-keskus.fi
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Vilkas maanteiden korjaus- ja päällystystyökausi lopuillaan Itä-Suomessa4.10.2024 10:46:06 EEST | Tiedote
Päällystyskausi käynnistyi toukokuun alussa ja viimeiset päällystystyöt ovat käynnissä parhaillaan. Kesän sääolosuhteet ovat olleet suosiolliset päällystystöiden toteuttamiselle.
Valkoposkihanhien syysmuutto etenee vauhdilla3.10.2024 07:57:11 EEST | Tiedote
Viime viikonloppu ja alkanut viikko on tuonut lukuisia valkoposkihanhia Suomeen. Jakson suurimmat havainnot on tehtiin lauantaina 28.9. Pohjois-Karjalan Rääkkylässä, jossa havaittiin 40 000 valkoposkihanhea sekä tiistaina 1.10. Päijät-Hämeen Iitin Sääksjärvellä, jossa havaittiin 70 000 valkoposkihanhea.
Uutta tietoa Kokemäenjoen merilohen ennallistamispotentiaalista: Kalateiden rakentaminen ei ELY-keskuksen mukaan parantaisi luontaisen lohikannan tilaa, ellei joen rakennusaste ratkaisevasti laske2.10.2024 10:35:06 EEST | Tiedote
Lohen luonnonkierron ennallistamisen suurin haaste Kokemäenjoessa on lajille soveltuvan lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden vähäinen määrä. ELY-keskuksen arvion mukaan uusien selvityksien tulokset osoittavat, että Kokemäenjoen tilannetta ei merkittävästi parantaisi edes luonnonmukaisten kalateiden rakentaminen voimalaitosten yhteyteen. Merkittävin potentiaali lohen luonnonlisääntymiseen sijaitsee joen alajuoksulla ja Harjunpäänjoessa.
Uudet maanteiden hoitourakoitsijat aloittavat Kuusamon ja Kuhmon hoitourakoissa 1.10. (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu)1.10.2024 14:52:55 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella on kilpailutettu maanteiden hoitourakoitsijat Kuusamon ja Kuhmon hoitourakoihin. Kilpailutusten myötä alkavien maanteiden hoitourakoiden urakoitsijat vaihtuvat molemmissa urakoissa. Kuusamon urakoitsijana aloittaa Destia Oy ja Kuhmossa Terranor Oy. Alueurakoitsijat aloittavat viisivuotisen toimikautensa lokakuun alusta.
Avustushaku kalastusmatkailun edistämiseen itäisessä Suomessa käynnistyy 1.10.2024 (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu, Kaakkois-Suomi, Lappi)1.10.2024 08:37:25 EEST | Tiedote
Pohjois-Savon ELY-keskuksen avustushaku kalastusmatkailun kehittämiseen itäisessä Suomessa on auki 1.10-31.11.2024. Avustus kohdistuu erityisesti kalastusmatkailun edistämiseen tähtääviin markkinointitoimenpiteisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme