Työterveyslaitos

Kutsu: Demography Talks – tutkittua tietoa väestörakenteen muutoksesta

Jaa
Tervetuloa kuulemaan uutta tutkimustietoa väestörakenteen muutoksista Demography Talks -webinaareihin. Ensimmäisen webinaarin aiheena 6.6.2023 on "Syntyvyys on vajonnut ennätysalas – mitä siitä seuraa?" Webinaarit järjestää Strategisen tutkimuksen neuvoston DEMOGRAPHY-ohjelma ja sen viisi hanketta. Webinaarisarja on avoin kaikille.

Demography-ohjelman mediakutsu 22.5.2023

Demography Talks -webinaarit konkretisoivat parhaillaan käytävää yhteiskunnallista keskustelua ja antavat siihen uusia näkökulmia. Tunnin mittaisissa tilaisuuksissa esitellään kahta ajankohtaista tutkimusta väestörakenteen muutoksesta. 

Ilmoittaudu webinaareihin alla olevista linkeistä. Ilmoittauduttuasi saat sähköpostiisi kalenterikutsun, jossa on linkki Teamsissa toteutettavaan webinaariin. Pääset liittymään kuhunkin webinaariin saamasi linkin kautta noin 5 minuuttia ennen tilaisuuden alkua.

Ti 6.6. klo 14.00–15.00

Syntyvyys on vajonnut ennätysalas – mitä siitä seuraa?

Syntyvyys on painunut Suomessa ennätyksellisen matalalle. Syntyvyys on laskenut myös muissa Pohjoismaissa, mutta Suomessa lasku on huomattavan jyrkkä ja syntyvyyden taso matalin. Ensimmäisiä lapsia syntyy aiempaa vähemmän, ja lopulliset lapsiluvut laskevat. Samaan aikaan ihmiset toivovat saavansa enemmän lapsia kuin lopulta saavat.

Minkälaisia seurauksia matalalla syntyvyydellä on suomalaisen yhteiskunnan sosiaaliselle ja taloudelliselle kestävyydelle? Minkälaisia lastensaantitoiveita nuorilla on ja mikä niihin vaikuttaa?

Matala syntyvyys ja sen seuraukset yhteiskunnalle
Professori Marika Jalovaara, Turun yliopisto
FLUX

Lastensaantiaikeet ja -ihanteet
Tutkija Noora Lehtonen, Väestöliitto
NetResilience

Ilmoittautumislinkki: https://link.webropolsurveys.com/EP/0FB712283657A3E7 

Ti 12.9. klo 14.00–15.00

Maahanmuuttajat työelämässä

Suomalainen työelämä moninaistuu. Tämä haastaa työyhteisöjä ja johtajuutta, mutta myös työntekijäoikeuksien toteutumista. Tutkimus on tuonut esiin ongelmakohtia, jotka liittyvät muun muassa työelämän syrjiviin käytäntöihin. Kyse ei ole ainoastaan työperäisestä maahanmuutosta, vaan myös siitä, miten Suomessa osataan tunnistaa eri ihmisten osaamispotentiaalia ja kuinka työkykyä tuetaan nykyistä paremmin.  

Miten taataan maahanmuuttajille tasa-arvo työelämässä, ja miten työyhteisössä tuetaan monimuotoisuutta ja tasa-arvoa? Millainen työkyky maahanmuuttajilla on rekisteritutkimuksen valossa, ja miten sitä voidaan tukea?

Tasa-arvon ja osallisuuden haasteet työyhteisössä
Erikoistutkija Sari Vanhanen, Siirtolaisuusinstituutti
MobileFutures

Maahanmuuttajataustaisen väestön ja valtaväestön työkyvyttömyys hoiva-alalla rekisteritutkimuksen valossa
Tutkimusprofessori Ari Väänänen, Työterveyslaitos
LIFECON

Ilmoittautumislinkki: https://link.webropolsurveys.com/EP/F37991A6EDD8A1CE 

Ti 7.11. klo 14.00–15.00

Muuttoliike Suomessa ja alueelliset erot

Kaupungistuminen on edennyt Suomessa tasaisesti viime vuosikymmeninä. Maan sisäinen ja kansainvälinen muuttoliike keskittävät väestöä suurille kaupunkiseuduille. Samalla erot väestöllisessä huoltosuhteessa ovat kasvaneet kaupunkien ja maaseudun välillä. Suurten kaupunkien sisällä puolestaan tulotason ja etnisen taustan mukaiset erot alueiden väestörakenteessa ovat kasvaneet. Tällaisten muutosten merkitys riippuu osittain siitä, mikä prosessi ne tuottaa, eli onko kyse muuttoliikkeestä vai alueilla pysyvän väestön muutoksista.  

Mitä vaikutuksia muuttoliikkeellä on alueiden väestörakenteeseen? Miten alueelliset erot näkyvät ihmisten elämässä? Miten esimerkiksi sosiaaliset suhteet, koettu sosiaalinen tuki ja yhteisöllinen osallistuminen jakautuvat alueittain Suomessa ja laajemmin Euroopassa, ja miten nämä ovat yhteydessä väestönkehitykseen? 

Muuttoliikkeen merkitys asuinalueiden väestörakenteen muutoksessa
Tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,
SustAgeable

Sosiaalisten suhteiden alueelliset erot
Professori Markus Jokela, Helsingin yliopisto
NetResilience

Ilmoittautumislinkki: https://link.webropolsurveys.com/EP/61F08C0B6AE663F5 

Suomen väestö ikääntyy, syntyvyys laskee ja työikäisten määrä vähenee. Väestönkehityksessä on kyse perustavanlaatuisista muutoksista, jotka vaikuttavat laaja-alaisesti yhteiskuntaamme, talouteemme ja ihmisten elämään. DEMOGRAPHY-ohjelman hankkeet tutkivat, miten väestölliset muutokset muokkaavat suomalaista yhteiskuntaa ja miten muutoksiin voidaan vaikuttaa ja sopeutua.
Yksi Demography-ohjelman hankkeista on LIFECON (Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutukset), jota Työterveyslaitos koordinoi. 

Lisätietoja antavat:

Demography-ohjelma
Ohjelmajohtaja Susan Kuivalainen, ETK, puh. 029 411 2184, susan.kuivalainen@etk.fiwww.demography.fi 

Matala syntyvyys ja sen seuraukset yhteiskunnalle
Professori Marika Jalovaara, Turun yliopisto, puh. 040 587 98 26, 
FLUX

Lastensaantiaikeet ja -ihanteet
Tutkija Noora Lehtonen, Väestöliitto, noora.lehtonen@vaestoliitto.fi, NetResilience

Tasa-arvon ja osallisuuden haasteet työyhteisössä
Erikoistutkija Sari Vanhanen, Siirtolaisuusinstituutti, puh. 040 1634890, sari.vanhanen@migrationinstitute.fi, MobileFutures

Maahanmuuttajataustaisen väestön ja valtaväestön työkyvyttömyys hoiva-alalla rekisteritutkimuksen valossa
Tutkimusprofessori Ari Väänänen, Työterveyslaitos, puh. 050 511 0530, ari.vaananen@ttl.fi, LIFECON

Muuttoliikkeen merkitys asuinalueiden väestörakenteen muutoksessa
Tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, puh. 029 524 7233, timo.kauppinen@thl.fi, SustAgeable

Sosiaalisten suhteiden alueelliset erot
Professori Markus Jokela, Helsingin yliopisto, puh. 050 448 4193, markus.jokela@helsinki.fi, NetResilience

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työterveyslaitos
Työterveyslaitos
Topeliuksenkatu 41 b
00250 Helsinki

+35830 474 1https://www.ttl.fi/

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.

Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Lisätietoja:
Tietoa meistä
Asiantuntijamme medialle
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Aiemmat tiedotteemme

Sosiaalinen media: @tyoterveys

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos

Förstavårdarnas egen FirstFit-metod ger stöd vid fysiskt belastande arbete27.3.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande

Förstavårdarens arbete är fysiskt belastande: man lyfter, bär och flyttar. Uppgifterna kräver muskelstyrka, funktionsförmåga i andnings- och cirkulationsorganen och god motorisk förmåga. FirstFit-metoden är en nationellt enhetlig metod för bedömning, uppföljning och främjande av den fysiska funktionsförmågan som utvecklats för förstavårdare. Syftet med metoden är att stödja förstavårdarens arbetsförmåga under hela yrkeskarriären och att motivera hen att ta hand om sin funktionsförmåga och sitt välbefinnande. Samtidigt förebygger man olycksfall och förlänger yrkeskarriären.

Ensihoitajien oma FirstFit-menetelmä tuo apua fyysisesti kuormittavaan työhön27.3.2025 08:00:00 EET | Tiedote

Ensihoitajan työ on fyysisesti kuormittavaa: siinä nostetaan, kannetaan ja siirretään. Tehtävät vaativat lihasvoimaa, hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä ja hyvää motoriikan hallintaa. FirstFit-menetelmä on ensihoitajille kehitetty valtakunnallisesti yhtenäinen menetelmä fyysisen toimintakyvyn arviointiin, seurantaan ja edistämiseen. Menetelmän tavoitteena on tukea ensihoitajan työkykyä läpi koko työuran ja motivoida häntä huolehtimaan omasta toimintakyvystään ja hyvinvoinnistaan. Samalla ehkäistään tapaturmia ja pidennetään työuria.

The FirstFit method for paramedics helps with physically demanding work27.3.2025 08:00:00 EET | Press release

Paramedics do physically demanding work that includes lifting, carrying and moving. These tasks require muscular strength as well as functional capacity from the respiratory and circulatory systems and good motor control. The FirstFit method is a nationally standardised method for the assessment, follow-up and promotion of physical functional capacity for paramedics. The aim of the method is to promote paramedics' work ability throughout their careers and motivate them to take care of their own functional capacity and well-being. This will also reduce the number of accidents and extend the length of careers.

I Finland upplevs tidspress som den näst vanligaste arbetssäkerhetsrisken – långvarigt sittande är fortfarande den främsta risken i Europa26.3.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande

Enligt en färsk ESENER-undersökning som beställts av Europeiska arbetsmiljöbyrån är långvarigt sittande (64 %) och upprepade hand- eller armrörelser (63 %) de vanligaste riskfaktorerna på europeiska arbetsplatser. I Finland är den största risken upprepade hand- eller armrörelser (73 %) och på andra plats, till skillnad från övriga Europa, är stress orsakad av upplevd tidspress (71 %).

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye