”Ärhäkkä lapsen oikeuksien puolustaja” – Lapsiasiavaltuutettu sai mainekyselyssä kiitosta, kritiikkiä ja kehittämisehdotuksia

Lapsiasiavaltuutettu sai mainekyselyssä pääsääntöisesti varsin hyvää palautetta toiminnastaan, mutta myös kriittistä palautetta ja toiveita tulevalle toiminnalle. Monet nostivat vastauksissaan esiin, että lapsiasiavaltuutettu ottaa asioihin kantaa julkisuudessa ja tuo esiin sellaisiakin seikkoja, jotka eivät ole kaikille mieluisia.

Lapsiasiavaltuutetun tehtävät määritellään lapsiasiavaltuutetusta annetussa laissa. Vastaajat arvioivat lapsiasiavaltuutetun onnistumista tehtäviensä hoitamisessa melko positiivisesti. Viisiportaisella asteikolla (1–5) vastausten keskiarvo oli 3,6. Tosin joidenkin tehtävien onnistumiseen lähes puolet vastaajista ei osannut ottaa kantaa.

Myönteisimmin arvioitiin lain­säädännön ja yhteis­kunnallisen päätöksen­teon seuraamista (vastausten keski­arvo 4,0) ja lasten ja nuorten elinolosuhteiden seuraamista (ka 3,8). Heikommat arviot sai yhteistyömuotojen kehittäminen eri toimijoiden välille (ka 3,1) ja yhteyksien pitäminen lapsiin ja nuoriin (ka 3,2).

Lapsiasiavaltuutettuun yhteydessä olevat arvioivat myönteisimmin

Lapsiasiavaltuutettua pidetään vastausten mukaan luotettavana, asiantuntevana ja hyödyllisenä toimijana. Eniten kehitettävää nähdään ihmisläheisyydessä, puolueettomuudessa ja eri sidosryhmien tarpeiden huomioimisessa.

Lapsiasiavaltuutettu sai vastaajilta varsin hyvän kouluarvosanan: yleisimmät arvosanat olivat 9 ja 8. Vastaajista 59 prosenttia antoi lapsiasiavaltuutetulle vähintään arvosanan 8. Heikon arvosanan eli 4 tai 5 antoi 14 prosenttia vastaajista.

Vastaajien taustatekijät olivat yhteydessä arviointiin. Mitä useammin vastaajat kertoivat olevansa yhteydessä lapsiasiavaltuutettuun, sitä myönteisempiä heidän arvionsa olivat. Muita kielteisempiä arvioita antoivat yksityishenkilöt.

Sisällölliset kysymykset herättävät kritiikkiä, toimintatavat saavat kiitosta

Avointen vastausten perusteella lapsiasiavaltuutettu saa kielteisimpiä arviointeja niiltä vastaajilta, jotka eivät ole tyytyväisiä lapsiasiavaltuutetun toimintaan tietyissä sisällöllisissä asioissa. Kriittinen palaute koskee esimerkiksi lapsiasiavaltuutetun suositusta juridisen sukupuolen vahvistamisen sallimisesta alaikäisille tietyin edellytyksin ja lapsiasiavaltuutetun suhtautumista varhaiskasvatukseen.

Osa vastaajista toivoo lapsiasiavaltuutetulta enemmän näkyvyyttä ja tutkimustietoon perustuvia kannanottoja – osa vastaajista taas antaa kiitosta nimenomaan näkyvyydestä ja tutkimustietoon perustuvista kannanotoista. Lain mukaan lapsiasiavaltuutettu ei voi ratkaista tai ottaa kantaa yksittäisten lasten tai perheiden asioihin eikä muuttaa muiden viranomaisten päätöksiä, mikä herätti joissain vastaajissa tyytymättömyyttä. Osa lasten kanssa työskentelevistä ammattilaisista koki, että lapsiasiavaltuutettu ei tuo riittävästi esille heidän näkökulmiaan.

Myönteistä palautetta lapsiasiavaltuutettu sai avoimissa vastauksissa etenkin riippumattomuudesta, vaikuttavasta ja aktiivisesta toiminnasta, tietoperustaisuudesta ja asiantuntemuksesta, hyvästä valmistautumisesta sekä tinkimättömästä työstä lasten etujen eteen.

Mainekyselyn tuloksia hyödynnetään lapsiasiavaltuutetun strategiatyössä

Kyselyssä tuotiin esille monia toiveita asioista, joihin lapsiasiavaltuutetun työssä toivottiin jatkossa keskityttävän voimakkaammin. Lisäksi lapsiasiavaltuutetun työlle toivottiin enemmän resursseja ja lapsiasiavaltuutetun toivottiin pitävän yhteyttä vielä useampiin sidosryhmiin. Kyselyn tuloksia hyödynnetään lapsiasiavaltuutetun toiminnan kehittämisessä sekä seuraavan viisivuotiskauden (2024–2029) strategiatyössä.

Kyselyssä monet vastaajat toivoivat saavansa lisää tietoa lapsiasiavaltuutetun toiminnasta ja ajankohtaisista kuulumisista. Toimintaamme voi seurata Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa (@lapsiasia). Kokoamme myös kaiken toimintamme avoimesti neljä kertaa vuodessa ilmestyvään uutiskirjeeseen, jonka voi tilata omaan sähköpostiinsa osoitteessa https://lapsiasia.fi/uutiskirjeet.

Lapsiasiavaltuutettu toteutti toiminnastaan mainekyselyn maaliskuussa 2023. Kyselyssä lapsiasiavaltuutetulla viitattiin koko lapsiasiavaltuutetun toimistoon, jossa työskentelee useita lapsen oikeuksien asiantuntijoita. Kysely oli saatavilla suomeksi, ruotsiksi, pohjoissaameksi ja englanniksi. Kutsu mainekyselyyn vastaamiseen lähetettiin sähköpostitse lapsiasiavaltuutetun sidosryhmille sekä julkaistiin avoimesti lapsiasiavaltuutetun verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa. Kyselyyn vastasi 294 henkilöä. Suurimmat vastaajajoukot edustivat kuntia (109 hlö), valtiota (45 hlö), korkeakoulua tai tutkimuslaitosta (38 hlö) ja järjestöjä (36 hlö). Kyselyyn vastasi myös 34 yksityishenkilöä sekä hyvinvointialueiden, yritysten ja uskonnollisten yhteisöjen edustajia ja muita tahoja. Kiitämme lämpimästi kaikkia vastaajia!

30.11.2023 Tiedotetta päivitetty vastausten keskiarvojen osalta tulosten tarkemman analysoinnin jälkeen.

********

Barnombudsmannen fick i regel väldigt positiv respons om sin verksamhet i ryktesmätningen, men även kritik och önskemål om framtida verksamhet. Flera respondenter lyfte fram i sina svar att barnombudsmannen tar offentlig ställning till olika frågor och tar även upp känsligare frågor som inte alltid är så populärt.

Barnombudsmannens uppgifter fastställs i lagen om barnombudsmannen. Respondenterna bedömde hur barnombudsmannen har lyckats i sitt uppdrag i ganska positiva ordalag. På en femgradig skala (1–5) var medeltalet för respondenternas svar 3,6. Det bör dock nämnas att närmare hälften av respondenterna inte tog ställning till hur barnombudsmannen har lyckats med vissa av sina uppgifter.

De mest positiva responserna avsåg uppföljning av lagstiftningen och det samhälleliga beslutsfattandet (medeltalet av svaren var 4,0) samt uppföljning av barns och ungdomars levnadsförhållanden (3,8). De lägsta betygen avsåg utveckling av former för samarbete mellan olika aktörer (3,1) samt kontakter med barn och unga (3,2).

De som kontaktat barnombudsmannen gav högre betyg

Enligt svaren ses barnombudsmannen som en pålitlig, sakkunnig och viktig aktör. De främsta utvecklingsbehoven anses förknippas med människonärhet, opartiskhet och beaktandet av de olika intressentgruppernas behov.

Barnombudsmannen fick ett väldigt högt skolvitsord av respondenterna: de vanligaste vitsorden var 9 och 8. 59 procent av respondenterna gav barnombudsmannen minst vitsordet 8. 14 procent av respondenterna gav ett lågt vitsord, alltså 4 eller 5.

Respondenternas bakgrundsfaktorer hade samband med vitsorden. Ju oftare de hade varit i kontakt med Barnombudsmannen, desto mer positiva var deras bedömningar. Privatpersoners bedömningar var mer negativa än andra respondenters.

Innehållsmässiga frågor väcker kritik, förfaringssätten får beröm

På basis av de öppna frågorna får barnombudsmannen negativ respons från de respondenter som inte är nöjda med barnombudsmannens förfarande i vissa innehållsmässiga frågor. Kritiken gäller till exempel barnombudsmannens rekommendation (på finska) om att juridiskt fastställande av kön bör under vissa förutsättningar tillåtas även för minderåriga och barnombudsmannens förhållningssätt till småbarnspedagogik.

En del av respondenterna önskar mer synlighet och ställningstaganden som baseras på vetenskapliga rön – medan andra ger uttryckligen beröm för synligheten och för ställningstaganden som baseras på vetenskapliga rön. Enligt lagen kan barnombudsmannen inte avgöra eller ta ställning till enskilda barn eller familjers ärenden eller ändra andra myndigheters beslut, vilket vissa respondenterna är missnöjda med. En del av yrkespersoner som arbetar med barn anser att barnombudsmannen inte för fram deras synpunkter i tillräcklig mån.

I de öppna svaren fick barnombudsmannen positiv respons i synnerhet för sitt oberoende, den effektfulla och aktiva verksamheten, att verksamheten baseras på fakta, att vara väl förberedd samt det idoga arbetet för barnens bästa.

Resultaten av ryktesmätningen utnyttjas i strategiarbetet

I enkäten tog man upp flera önskemål om frågor som man vill att barnombudsmannen framöver ska fokusera på mer i sitt arbete än hittills. Dessutom önskade man att barnombudsmannen skulle beviljas mer resurser för sitt arbete och att barnombudsmannen skulle hålla i kontakt med ännu fler intressentgrupper. Enkätresultaten kommer att utnyttjas i utvecklingen av barnombudsmannens verksamhet samt i strategiarbetet under nästa femårsperiod (2024–2029).

Flera respondenter önskade mer information om barnombudsmannens verksamhet och aktuella frågor i barnombudsmannens arbete. Man kan följa vår verksamhet på Twitter, Facebook och Instagram (@lapsiasia). Vi sammanfattar också öppet all vår verksamhet i ett nyhetsbrev som publiceras fyra gånger per år. Man kan prenumerera på nyhetsbrevet till sin egen e-postadress på adressen https://lapsiasia.fi/sv/prenumerera-pa-nyhetsbrevet.

Barnombudsmannen genomförde en ryktesmätning om sin verksamhet i mars 2023. I enkäten avsåg man med barnombudsmannen hela barnombudsmannens byrå med flera sakkunniga inom barnets rättigheter. Enkäten var tillgänglig på finska, svenska, nordsamiska och engelska. Inbjudan att delta i ryktesmätningen skickades per e-post till barnombudsmannens intressentgrupper och publicerades öppet på barnombudsmannens webbplats och sociala medier. Enkäten besvarades av 294 respondenter. De största respondentgrupperna representerade kommuner (109 personer), staten (45), högskolor och forskningsinstitut (38) och organisationer (36). Enkäten besvarades också av 34 privatpersoner samt representanter för välfärdsområdena, företag och religiösa samfund och andra aktörer. Vi vill rikta ett varmt tack till alla respondenter!

30.11.2023 Meddelandet har uppdaterats (medeltalen av svaren).