Varhaiskasvatuskeskustelussa unohtuu lapsi

Varhaiskasvatusta koskevassa keskustelussa vanhempien työssäkäynti  tai kotihoito korostuvat, mutta lapset unohtuvat. Näin sanailtiin lapsiasianeuvottelukunnan viisivuotiskauden viimeisessä kokouksessa, jonka aiheena oli varhaiskasvatus. Lapsen oikeuksia varhaiskasvatuksessa heikentävät etenkin liiallinen tehokkuusajattelu ja lapsen edun unohtaminen päätöksenteossa.

Kun taloudelliset näkökulmat ohjaavat varhaiskasvatuskeskustelua liikaa, tehokkuusajattelu korostuu. Tehokkuusajattelu näkyy suurina ryhmäkokoina, kiireenä, stressinä ja vaikeuksina saada ammattitaitoista henkilökuntaa. Laadultaan heikko varhaiskasvatus vaarantaa lapsen kehityksen. Kun lapsen etu ei ole tärkein toimintaa ohjaava periaate, henkilöstö voi kokea voimakasta eettistä stressiä ja halua vaihtaa työpaikkaa.

Laadukas varhaiskasvatus on jokaisen lapsen oikeus ja tärkeä osa lapsen hyvää arkea. Varhaiskasvatukseen panostaminen heijastuu moniin asioihin lapsen kehityksessä ja hänen perheensä hyvinvoinnissa.

Lähes neljä viidestä lapsesta osallistuu varhaiskasvatukseen

Professori Mirjam Kalland Helsingin yliopistosta kertoi, että varhaiskasvatus heijastelee yhteiskunnan muutoksia: syntyvyys on laskenut, väestö on keskittynyt entistä enemmän kaupunkeihin ja lasten kielellinen ja kulttuurinen tausta on moninaistunut.

– Julkisessa keskustelussa minua yllättää se, että varhaiskasvatukseen osallistumisesta puhuttaessa huomio kiinnittyy etenkin lapsiin, joilla äidinkieli on muu kuin varhaiskasvatuskieli. Todellisuudessa kuitenkin niin vieraskielisistä kuin suomen- ja ruotsinkielisistä lapsista yhtä suuri osuus, reilu viidennes, jää kokonaan varhaiskasvatuksen ulkopuolelle ennen esiopetusta, Kalland kertoo.

Voimakkain varhaiskasvatuksen osallistumisasteeseen vaikuttava taustatekijä on perheen sosioekonominen tausta. Varhaiskasvatus on pienituloisille perheille maksutonta, mutta se ei välttämättä vaikuta osallistumiseen. Yhteiskunnassa on edelleen kannusteita lasten kotihoitoon, jotka voivat vaikuttaa etenkin pienituloisten perheiden valintoihin. Kela maksaa kotihoidontukea kaikista perheen kotona hoidettavista lapsista, ja osassa kuntia kotihoidontuen käyttöön kannustetaan kuntalisin. Myös esimerkiksi perheen arvot ja vanhempien työllisyystilanne vaikuttavat valintoihin. Varhaiskasvatukseen osallistumisessa onkin merkittäviä alueellisia eroja.

Ratkaisuja varhaiskasvatukseen

Varhaiskasvatuksesta käytävä yhteiskunnallinen keskustelu on ongelmakeskeistä ja myönteiset esimerkit varhaiskasvatuksen arjesta jäävät usein näkymättömiin. Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksen aluepäällikkö Raila Tiainen-Ala-Maunus esitteli lapsiasianeuvottelukunnalle Helsingin kaupungin keinoja varhaiskasvatuksen henkilöstön pysyvyyteen. Helsingissä on noin 350 päiväkotia, ja varhaiskasvatuksen osallistumisaste on pitkään ollut kaupungin keskeinen strateginen kehittämiskohde. Varhaiskasvatuksen henkilöstötilannetta on erilaisin toimenpitein saatu viime aikoina hieman parannettua, joskin tilanne eri yksiköissä vaihtelee.

– Yhteistyö muiden toimijoiden, kuten neuvolan ja esimerkiksi huoltajaryhmien kanssa on hyvin tärkeää. Olemme panostaneet myös rekrytointikäytäntöjen uudistamiseen, sijaisten lisäämiseen, työkykyjohtamiseen, palkkauksen kehittämiseen, kielikoulutuksen lisäämiseen sekä oppisopimus-, monimuoto- ja pätevöittämiskoulutuksiin. Tärkeää on ottaa varhaiskasvatuksen henkilökunta mukaan kaikkeen kehittämistyöhön ja toimenpiteisiin, Tiainen-Ala-Maunus muistuttaa.

Henkilöstön osaamisella, työhyvinvoinnilla ja pysyvyydellä on valtava merkitys sille, miten laadukasta varhaiskasvatusta lapset saavat.

– Toivon, että julkisessa keskustelussa kiinnitettäisiin aiempaa enemmän huomiota siihen, miten lasten hyvinvointia voitaisiin varhaiskasvatuksessa kokonaisvaltaisesti parantaa, summaa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.

Varhaiskasvatus on osa lapsiasiavaltuutetun tämän vuoden strategista painopistettä, koulutusta. Ensi keväänä lapsiasiavaltuutettu julkaisee Lapsibarometrin, joka välittää lasten näkemyksiä eskarista. Uuden lapsiasianeuvottelukunnan asettamista valmistellaan parhaillaan.

*******

I diskussionen om småbarnspedagogik betonas föräldrarnas arbete eller hemvården, men barnen glöms bort. Detta sades under barnombudsmannadelegationens sista möte för femårsperioden, där temat var småbarnspedagogik. Barnets rättigheter inom småbarnspedagogiken försvagas i synnerhet av överdrivet effektivitetstänkande och att barnets bästa glöms bort i beslutsfattandet.

Effektivitetstänkandet framhävs när de ekonomiska perspektiven styr för mycket diskussionen om småbarnspedagogik. Effektivitetstänkandet syns i form av stora gruppstorlekar, brådska, stress och svårigheter att få yrkeskunnig personal. Småbarnspedagogik av dålig kvalitet äventyrar barnets utveckling. När barnets bästa inte är den viktigaste principen som styr verksamheten kan personalen uppleva stor etisk stress och vilja att byta arbetsplats.

En högklassig småbarnspedagogik är varje barns rättighet och en viktig del av barnets goda vardag. Satsningen på småbarnspedagogik återspeglas i många faktorer i barnets utveckling och i familjens välbefinnande.

Nästan fyra av fem barn deltar i småbarnspedagogiken

Professor Mirjam Kalland från Helsingfors universitet berättade att småbarnspedagogiken återspeglar förändringarna i samhället: nativiteten har sjunkit, befolkningen har koncentrerats allt mer till städerna och barnens språkliga och kulturella bakgrund har blivit mer varierande.

– I den offentliga debatten överraskas jag av att när man talar om deltagande i småbarnspedagogik fäster man särskild uppmärksamhet vid barn som har ett annat modersmål än språket som används inom småbarnspedagogiken. I verkligheten hamnar dock en lika stor andel av både de finsk- och svenskspråkiga barnen, drygt en femtedel, helt utanför småbarnspedagogiken före förskoleundervisningen, berättar Kalland.

Den största bakgrundsfaktorn som påverkar deltagandegraden inom småbarnspedagogiken är familjens socioekonomiska bakgrund. Småbarnspedagogiken är avgiftsfri för familjer med låga inkomster, men det påverkar inte nödvändigtvis deltagandet. I samhället existerar fortfarande incitament för hemvård av barn som kan påverka i synnerhet familjer med låga inkomster. FPA betalar hemvårdsstöd för alla barn som vårdas i familjens hem, och i en del kommuner uppmuntras användningen av hemvårdsstöd med kommuntillägg. Även till exempel familjens värderingar och föräldrarnas sysselsättningssituation påverkar de val som görs. Det finns betydande regionala skillnader i deltagandet i småbarnspedagogiken.

Lösningar för småbarnspedagogiken

Samhällsdebatten om småbarnspedagogiken är problemcentrerad och positiva exempel på vardagen inom småbarnspedagogiken förblir ofta osynliga. Raila Tiainen-Ala-Maunus, Helsingfors stads områdeschef för småbarnspedagogik, presenterade för barnombudsmannadelegationen Helsingfors stads metoder för personalkontinuitet inom småbarnspedagogiken. I Helsingfors finns cirka 350 daghem och deltagandegraden inom småbarnspedagogiken har länge varit ett centralt strategiskt utvecklingsobjekt för staden. Personalsituationen inom småbarnspedagogiken har förbättrats något under den senaste tiden genom olika åtgärder, även om situationen varierar i enheterna.

– Samarbetet med andra aktörer, såsom rådgivningen och till exempel vårdnadshavargrupperna, är mycket viktigt. Vi har också satsat på att förnya rekryteringspraxisen, öka mängden vikarier, leda arbetsförmågan, utveckla lönesättningen, öka språkutbildningen samt på läroavtals-, flerforms- och behörighetsutbildningar. Det är viktigt att inkludera personalen inom småbarnspedagogiken i allt utvecklingsarbete och i alla åtgärder, påminner Tiainen-Ala-Maunus.

Personalens kunnande, välbefinnande i arbetet och kontinuitet har en enorm betydelse för kvaliteten på småbarnspedagogiken som barnen erhåller.

– Jag hoppas att man i den offentliga debatten fäster mer uppmärksamhet än tidigare vid hur barnens välbefinnande kunde förbättras på ett övergripande sätt inom småbarnspedagogiken, summerar barnombudsman Elina Pekkarinen.

Småbarnspedagogiken är en del av barnombudsmannens strategiska tyngdpunkter för i år, utbildningen. Nästa vår publicerar barnombudsmannen Barnbarometern som förmedlar barnens åsikter om förskolan. Tillsättandet av en ny barnombudsmannadelegation bereds som bäst.