Luovutetuilla sukusoluilla tehtyjen hedelmöityshoitojen määrä kasvanut - hoidot eivät silti ole yhdenvertaisesti saavutettavia kaikille
Syntyvyys on Suomessa laskenut, mutta hedelmöityshoidoilla syntyneiden lasten määrä on kasvanut edellisvuosiin verrattuna. Vuonna 2021 hedelmöityshoitojen avulla alkunsa saaneita lapsia syntyi 2883, mikä oli 6,1 % kaikista syntyneistä lapsista.
Edellisvuoteen verrattuna hedelmöityshoitojen avulla alkunsa saaneita lapsia syntyi 470 enemmän. Tiedot selviävät THL:n 6.6.2023 julkaisemista hedelmöityshoitotilastoista.
Tilastojen mukaan hedelmöityshoitojen avulla ei kuitenkaan voida auttaa kaikkia lasta toivovia. Merkittävin hoitojen onnistumiseen vaikuttava tekijä on ikä. Alle 30-vuotiaille tehdyissä koeputkihedelmöityshoidoissa synnytykseen eteni 32,8 prosenttia tehdyistä alkionsiirroista. Yli 40-vuotiailla tämä luku oli 18,3 prosenttia.
Julkisen sektorin osuus lahjasoluhoidoista kasvanut
Lahjasoluhoitoja alettiin tarjota julkisella sektorilla vuonna 2019 nais-miespareille, itsellisille naisille ja sateenkaaripareille. Nykyään yhä suurempi osa lahjasoluhoidoista toteutetaan julkisella sektorilla. Ennakkotietojen mukaan vuoden 2022 osuus oli 32,4 %, kun vuonna 2021 osuus oli 23,8 %. Julkisen sektorin osuus kaikista lahjasoluhoidoista olikin vuonna 2022 enemmän kuin koskaan aiemmin.
Lahjasoluhoidoilla alkunsa saaneiden lasten määrä on jatkanut kasvuaan. Vuonna 2019 heitä syntyi Suomessa 543, ja vuonna 2021 vastaava luku oli 776, mikä on 233 lasta enemmän. Vuonna 2022 toteutettujen hoitojen avulla syntyneiden lasten määrää ei vielä tiedetä.
– Yhä useampi julkisella puolella lahjasoluhoitojen avulla lasta toivova on saanut lapsen. On tärkeää, että yhteiskunta mahdollistaa lahjasoluhoitojen saatavuuden julkisella sektorilla. Tämä tukee yhdenvertaisuutta lapsitoiveen toteuttamisessa ja on selkeä viesti siitä, että lahjasoluhoidot ovat yksi lapsiperheellistymisen muoto muiden joukossa, sanoo tietoa ja vertaistukea lahjasoluperheille tarjoavan Helminauha-hankkeen hankevastaava Jenni Huhtala.
Sukusolujen luovuttajia tarvitaan
THL:n hedelmöityshoitotilastosta selviää, että sukusolujen lahjoittajien määrä laski hieman vuonna 2022, jolloin uusia lahjoittajia oli 691. Vuonna 2021 määrä oli 756.
Lahjasoluhoitojen tarjoaminen edellyttää sukusolujen lahjoittajia. Lahjoitetut sukusolut voivat olla siittiöitä, munasoluja tai alkioita.
Sukusolujen lahjoittajia tarvitaan yhä enemmän, koska myös lahjasoluhoitojen avulla lasta toivovien määrät ovat kasvussa. Sukusolujen lahjoittajia tarvitaan valtakunnallisesti niin julkisilla kuin yksityisilläkin hedelmöityshoitoklinikoilla.
Sukusolujen lahjoittajina voivat toimia perusterveet henkilöt. Lahjoittajiksi tarjoutuville tehdään klinikalla terveystarkastus ja heidät haastatellaan. Olennaista on halu auttaa lasta toivovia. Munasolulahjoittajien yläikäraja on yleisesti 35 vuotta ja sperman luovuttajien 40–45 vuotta.
Lahjoitusprosessi käynnistyy yhteydenotosta hoitoja tarjoavalle klinikalle.
Lahjasoluilla lasta toivova tai lapsen saanut, älä jää yksin!
Helminauha-hanke tarjoaa kattavasti tietoa ja vertaistukea lahjasoluhoitoja pohtiville, hoidoissa oleville ja lahjasolujen avulla lapsen saaneille. On tärkeää, ettei lahjasoluilla lapsiperheellistymiseen liittyvien kysymysten ja mahdollisten huolien kanssa jää yksin, vaan hakeutuu Helminauhan vertaistoiminnan pariin. Valtakunnallinen hanke on osa Lapsettomien yhdistys Simpukan toimintaa.
Vuonna 2022 aloitettiin 14 400 hoitoa
Ennakkotietojen mukaan vuonna 2022 aloitettiin noin 14 400 hedelmöityshoitoa eli 6,1 prosenttia edellistä vuotta vähemmän. Vuonna 2021 määrä oli 15 300.
Vuoden 2021 hoitomäärä oli poikkeuksellisen korkea (+19,3 prosenttia edellisvuodesta), mihin lienee syynä koronaepidemian aiheuttamien jonojen purku. Hoitojen määrä laski vuonna 2020 hieman, kun valtaosa hedelmöityshoitoklinikoista keskeytti hoitojen antamisen muutamaksi kuukaudeksi keväällä 2020.
THL:n ennakkotietojen mukaan omilla sukusoluilla tehtyjen hedelmöityshoitojen määrä laski vuonna 2022 melko lähelle koronaepidemiaa edeltäviä määriä.
Vuonna 2021 tehdyistä kaikista hedelmöityshoidoista 18,4 prosenttia eteni lapsen syntymään. Hoidoista syntyi noin 2 880 lasta, mikä on arviolta 6,2 prosenttia kaikista syntyneistä lapsista. Vuonna 2020 vastaava luku oli 4,9 prosenttia.
Lahjasoluhoidot
- Hedelmöityshoitoja, joissa käytetään lahjoitettuja sukusoluja, joita voivat olla siittiöt, munasolut tai alkio.
- Tarjotaan yksityisillä ja julkisilla hedelmöityshoitoklinikoilla nais-miespareille, itsellisille naisille ja sateenkaaripareille.
- Säädellään hedelmöityshoitolailla, joka takaa lapsen oikeuden saada täysi-ikäisenä tietää sukusolujen lahjoittajan henkilöllisyyden.
- Hoitoprosessiin kuuluu lahjasoluneuvonta. Hoidot suunnitellaan aina yksilöllisesti.
Lähde: THL, Hedelmöityshoitotilasto 2021–2022
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jenni HuhtalaHankevastaavaHelminauha-hanke
Helminauha-hankkeen verkostot, vaikuttaminen ja asiantuntijaluennot.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampellan Esplanadi 8 B LH 35
33100 TAMPERE
+358 400 844 823http://www.simpukka.info/
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on tahattoman lapsettomuuden asiantuntijaorganisaatio. Vuonna 1988 perustettu Simpukka edistää lapsettomien asemaa tiedon, tuen ja vaikuttamisen keinoin. Simpukan tavoitteena on, että Suomessa jokainen tahattoman lapsettomuuden kohtaava saa apua ja tukea. Valtakunnallisesti toimivan Simpukan toimisto sijaitsee Tampereella.
Vuodesta 2019 toiminut Helminauha-hanke on Simpukka ry:n alaista toimintaa. Helminauhassa tarjotaan tietoa ja tukea lahjasoluhoidoilla lasta toivoville, lahjasoluhoidoilla lapsiperheellistyneille ja lahjasoluilla alkunsa saaneille henkilöille.
Tiedämme, miltä lapsettomuus tuntuu. Älä jää yksin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
Ammattilaiset: Syntyvyyskriisin ratkaisemiseksi tarvitaan hedelmällisyyden ja syntyvyyden osaamiskeskus14.11.2024 08:46:30 EET | Tiedote
Hedelmällisyyden ja syntyvyyden osaamiskeskus, hedelmällisyystieto koulujen opetussuunnitelmaan, lisää rahaa hedelmöityshoitoihin, kampanja sukusolujen luovuttamisesta, Kela-korvaukset koskemaan kaikkia hedelmöityshoidoissa käyviä? Suomalaisten lapsitoiveen tukeminen -keskustelutilaisuus kokosi 12.11. Eurooppasaliin ammattilaisia ja päättäjiä keskustelemaan syntyvyydestä, hedelmöityshoidoista ja lapsitoiveesta.
Kun machomies astuu huoneeseen, kaikki naiset tulevat raskaaksi - onko lisääntymiskyvytön mies muiden silmissä vähemmän mies?8.11.2024 10:41:43 EET | Tiedote
Miehen lapsitoive ja tahaton lapsettomuus ovat yhteiskunnassa yhä huonosti tunnistettuja. Yhdenvertaisen lapsitoiveen mahdollistamisen eteen tarvitaan asennemuutos, miehen lapsettomuussurun ja tuen tarpeen huomioiminen sekä sijaissynnytyksen salliminen. Lapsettomien yhdistys Simpukan paneelissa 6.11.2024 keskustelivat Ville Niinistö, Niko Uusi-Simola, Mio Kivelä ja Tuomas Keski-Kuha.
“Pitääkö minun tulla näyttämään, miten niitä lapsia tehdään?” Tahattomasti lapsettomat miehet saavat loukkaavia kommentteja29.10.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Lasta toivovat miehet kohtaavat naureskelua ja asiattomia kommentteja. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry muistuttaa, että tahaton lapsettomuus on syvä kriisi myös miehelle. Miehen lapsitoive -keskustelupaneeli 6.11.2024 tuo esille erilaisia lapsettomuuskokemuksia. Paneelissa ovat mukana Ville Niinistö, Niko Uusi-Simola, Mio Kivelä ja Tuomas Keski-Kuha.
Pohjoismaiset lapsettomuusjärjestöt ovat huolissaan syntyvyydestä: “Nuoret eivät tiedä tarpeeksi hedelmällisyydestä”15.10.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Pohjoismaiset lapsettomuusjärjestöt The Nordic Fertily Network -yhteistyöverkostosta ovat huolissaan syntyvyydestä ja nuorten hedelmällisyystiedosta. Lapsettomien yhdistys Simpukka toivoo hedelmällisyystiedon lisäämistä peruskoulun ja toisen asteen opetussuunnitelmaan. Nuoret tarvitsevat tietoa hedelmällisyyteen vaikuttavista tekijöistä.
Keskenmenojen puutteellinen hoito voi johtaa lapsitoiveesta luopumiseen8.10.2024 10:14:58 EEST | Tiedote
Keskenmenosta aiheutuva suru, pelko ja puutteellinen hoito ja kohtaaminen terveydenhuollossa voivat johtaa lapsitoiveesta luopumiseen. Lapsettomien yhdistys Simpukan kyselyraportin mukaan keskenmenosta aiheutuvat hyvinvointihaitat vaikuttavat jopa vuosia keskenmenon jälkeen. Tiistaina 15.10.2024 vietettävä keskenmenon kokeneiden päivä antaa äänen keskenmenon kokeneille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme