Luovutetuilla sukusoluilla tehtyjen hedelmöityshoitojen määrä kasvanut - hoidot eivät silti ole yhdenvertaisesti saavutettavia kaikille

Syntyvyys on Suomessa laskenut, mutta hedelmöityshoidoilla syntyneiden lasten määrä on kasvanut edellisvuosiin verrattuna. Vuonna 2021 hedelmöityshoitojen avulla alkunsa saaneita lapsia syntyi 2883, mikä oli 6,1 % kaikista syntyneistä lapsista.
Edellisvuoteen verrattuna hedelmöityshoitojen avulla alkunsa saaneita lapsia syntyi 470 enemmän. Tiedot selviävät THL:n 6.6.2023 julkaisemista hedelmöityshoitotilastoista.
Tilastojen mukaan hedelmöityshoitojen avulla ei kuitenkaan voida auttaa kaikkia lasta toivovia. Merkittävin hoitojen onnistumiseen vaikuttava tekijä on ikä. Alle 30-vuotiaille tehdyissä koeputkihedelmöityshoidoissa synnytykseen eteni 32,8 prosenttia tehdyistä alkionsiirroista. Yli 40-vuotiailla tämä luku oli 18,3 prosenttia.
Julkisen sektorin osuus lahjasoluhoidoista kasvanut
Lahjasoluhoitoja alettiin tarjota julkisella sektorilla vuonna 2019 nais-miespareille, itsellisille naisille ja sateenkaaripareille. Nykyään yhä suurempi osa lahjasoluhoidoista toteutetaan julkisella sektorilla. Ennakkotietojen mukaan vuoden 2022 osuus oli 32,4 %, kun vuonna 2021 osuus oli 23,8 %. Julkisen sektorin osuus kaikista lahjasoluhoidoista olikin vuonna 2022 enemmän kuin koskaan aiemmin.
Lahjasoluhoidoilla alkunsa saaneiden lasten määrä on jatkanut kasvuaan. Vuonna 2019 heitä syntyi Suomessa 543, ja vuonna 2021 vastaava luku oli 776, mikä on 233 lasta enemmän. Vuonna 2022 toteutettujen hoitojen avulla syntyneiden lasten määrää ei vielä tiedetä.
– Yhä useampi julkisella puolella lahjasoluhoitojen avulla lasta toivova on saanut lapsen. On tärkeää, että yhteiskunta mahdollistaa lahjasoluhoitojen saatavuuden julkisella sektorilla. Tämä tukee yhdenvertaisuutta lapsitoiveen toteuttamisessa ja on selkeä viesti siitä, että lahjasoluhoidot ovat yksi lapsiperheellistymisen muoto muiden joukossa, sanoo tietoa ja vertaistukea lahjasoluperheille tarjoavan Helminauha-hankkeen hankevastaava Jenni Huhtala.
Sukusolujen luovuttajia tarvitaan
THL:n hedelmöityshoitotilastosta selviää, että sukusolujen lahjoittajien määrä laski hieman vuonna 2022, jolloin uusia lahjoittajia oli 691. Vuonna 2021 määrä oli 756.
Lahjasoluhoitojen tarjoaminen edellyttää sukusolujen lahjoittajia. Lahjoitetut sukusolut voivat olla siittiöitä, munasoluja tai alkioita.
Sukusolujen lahjoittajia tarvitaan yhä enemmän, koska myös lahjasoluhoitojen avulla lasta toivovien määrät ovat kasvussa. Sukusolujen lahjoittajia tarvitaan valtakunnallisesti niin julkisilla kuin yksityisilläkin hedelmöityshoitoklinikoilla.
Sukusolujen lahjoittajina voivat toimia perusterveet henkilöt. Lahjoittajiksi tarjoutuville tehdään klinikalla terveystarkastus ja heidät haastatellaan. Olennaista on halu auttaa lasta toivovia. Munasolulahjoittajien yläikäraja on yleisesti 35 vuotta ja sperman luovuttajien 40–45 vuotta.
Lahjoitusprosessi käynnistyy yhteydenotosta hoitoja tarjoavalle klinikalle.
Lahjasoluilla lasta toivova tai lapsen saanut, älä jää yksin!
Helminauha-hanke tarjoaa kattavasti tietoa ja vertaistukea lahjasoluhoitoja pohtiville, hoidoissa oleville ja lahjasolujen avulla lapsen saaneille. On tärkeää, ettei lahjasoluilla lapsiperheellistymiseen liittyvien kysymysten ja mahdollisten huolien kanssa jää yksin, vaan hakeutuu Helminauhan vertaistoiminnan pariin. Valtakunnallinen hanke on osa Lapsettomien yhdistys Simpukan toimintaa.
Vuonna 2022 aloitettiin 14 400 hoitoa
Ennakkotietojen mukaan vuonna 2022 aloitettiin noin 14 400 hedelmöityshoitoa eli 6,1 prosenttia edellistä vuotta vähemmän. Vuonna 2021 määrä oli 15 300.
Vuoden 2021 hoitomäärä oli poikkeuksellisen korkea (+19,3 prosenttia edellisvuodesta), mihin lienee syynä koronaepidemian aiheuttamien jonojen purku. Hoitojen määrä laski vuonna 2020 hieman, kun valtaosa hedelmöityshoitoklinikoista keskeytti hoitojen antamisen muutamaksi kuukaudeksi keväällä 2020.
THL:n ennakkotietojen mukaan omilla sukusoluilla tehtyjen hedelmöityshoitojen määrä laski vuonna 2022 melko lähelle koronaepidemiaa edeltäviä määriä.
Vuonna 2021 tehdyistä kaikista hedelmöityshoidoista 18,4 prosenttia eteni lapsen syntymään. Hoidoista syntyi noin 2 880 lasta, mikä on arviolta 6,2 prosenttia kaikista syntyneistä lapsista. Vuonna 2020 vastaava luku oli 4,9 prosenttia.
Lahjasoluhoidot
- Hedelmöityshoitoja, joissa käytetään lahjoitettuja sukusoluja, joita voivat olla siittiöt, munasolut tai alkio.
- Tarjotaan yksityisillä ja julkisilla hedelmöityshoitoklinikoilla nais-miespareille, itsellisille naisille ja sateenkaaripareille.
- Säädellään hedelmöityshoitolailla, joka takaa lapsen oikeuden saada täysi-ikäisenä tietää sukusolujen lahjoittajan henkilöllisyyden.
- Hoitoprosessiin kuuluu lahjasoluneuvonta. Hoidot suunnitellaan aina yksilöllisesti.
Lähde: THL, Hedelmöityshoitotilasto 2021–2022
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jenni HuhtalaHankevastaavaHelminauha-hanke
Helminauha-hankkeen verkostot, vaikuttaminen ja asiantuntijaluennot.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampellan Esplanadi 8 B LH 35
33100 TAMPERE
+358 400 844 823http://www.simpukka.info/
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on tahattoman lapsettomuuden asiantuntijaorganisaatio. Vuonna 1988 perustettu Simpukka edistää lapsettomien asemaa tiedon, tuen ja vaikuttamisen keinoin. Simpukan tavoitteena on, että Suomessa jokainen tahattoman lapsettomuuden kohtaava saa apua ja tukea. Valtakunnallisesti toimivan Simpukan toimisto sijaitsee Tampereella.
Vuodesta 2019 toiminut Helminauha-hanke on Simpukka ry:n alaista toimintaa. Helminauhassa tarjotaan tietoa ja tukea lahjasoluhoidoilla lasta toivoville, lahjasoluhoidoilla lapsiperheellistyneille ja lahjasoluilla alkunsa saaneille henkilöille.
Tiedämme, miltä lapsettomuus tuntuu. Älä jää yksin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
“Tuttuni teki aprillipilan, että saavat tyttövauvan vaikka kuulemma onneksi olikin poika.”28.3.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Somessa julkaistu ultraäänikuva paljastuukin aprillipilaksi, jolla julkaisija on halunnut kauhistuttaa ja huijata someseuraajiaan ja ystäviään. Lasta kipeästi toivovia saattaa lapsitoiveella vitsailu satuttaa. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry muistuttaa, että tahaton lapsettomuus on kipeä kriisi, johon liittyy voimakkaita tunteita, kuten osattomuutta, surua ja kateutta.
Kesälomat jaetaan ensin lapsiperheellisille - perheystävällisyys ei voi rakentua syrjiville käytännöille27.3.2025 12:28:59 EET | Tiedote
Lapsettomat kohtaavat työelämässä syrjintää kesälomien ja työvuorojen suunnittelussa. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry toivoo työnantajien huomioivan monenlaiset elämäntilanteet ja muutkin velvoitteet kuin lapset.
Sijaissynnytyksen hinta jopa 200 000 euroa - sijaissynnytysperheet jätetään Suomessa täysin yksin18.3.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Lapsettomien yhdistys Simpukan kyselyraportin mukaan ulkomailla sijaissynnytyksellä lapsen saaneet kohtaavat Suomen viranomaisilta asiatonta kohtelua. Suomeen tarvitaan ei-kaupalliset sijaissynnytykset salliva lainsäädäntö yhdenvertaisen lapsiperheellistymisen mahdollistamiseksi.
Lapsettomien yhdistys Simpukka: Lapsettomuushoidot kaupan alan TESissä kertovat perhemyönteisyydestä6.3.2025 15:42:22 EET | Tiedote
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry pitää lapsettomuushoitojen nostamista kaupan alan työehtosopimukseen ilahduttavana. Lapsettomuushoitojen läpikäyminen on usein raskas prosessi henkisesti ja fyysisesti. Työnantajan perhemyönteisyys voi vaikuttaa merkittävästi työntekijän hyvinvointiin.
Lapsettomien yhdistys Simpukan vuoden vapaaehtoinen 2024 Roosa Reponen: “Kokemuksemme tarjoaa arvokkaita näkökulmia.”5.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry valitsi Roosa Reposen Simpukan vuoden 2024 vapaaehtoiseksi. Reponen on koulutettu kokemusosaaja, -asiantuntija ja -toimija, jonka arjen keskiössä ovat erityisesti tahattoman lapsettomuuden ja harvinaisten sairauksien teemat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme