Jyväskylän yliopisto

Väitös selvitti, miten koulukotitausta muovasi miesten identiteettiä

Jaa

YTM Paula Salenius tarkastelee sosiaalityön väitöksessään yhdeksän koulukotitaustaisten miehen identiteetin rakentumista. Tutkitut henkilöt oli lapsina sijoitettu Järvilinnan vastaanottokotiin ja Pernasaaren koulukotiin 1950- ja 60-luvuilla.

Paula Salenius
Paula Salenius

Tutkimuksessa Salenius selvittää, mitä miehet kertovat lapsuudestaan, koulukotiajastaan sekä koulukodin kasvatuskäytännöistä. Keskeistä työssä on tarkastella sitä, kuinka miehet rakensivat identiteettiään aikuisiällä koulukodin jälkeen.

Useat haastatellut miehet kertoivat isänsä poissaolosta lapsuusajan perheen arjesta. Koulu instituutiona oli miesten kertomuksissa ensimmäinen käännekohta, jonka kautta he rakensivat identiteettiään. Identiteetin ymmärretään tässä tutkimuksessa rakentuvan kielen ja kommunikaation avulla Paul Ricoeurin teoriaa soveltaen.

Miehet kuvasivat kertomuksissaan paljon väkivallan aiheuttamia traumaattisia muistoja ja sitä, miten ne ovat vaikuttaneet identiteetin rakentumiseen myöhemmin elämässä. Miesten kertomuksiin sisältyi runsaasti kuvauksia väkivallasta ja lapsen emotionaalisten tarpeiden sivuuttamisesta.

Miesten koulukodin jälkeisen elämän kuvauksissa siviilielämään integroitumiseen liittyi jonkin asteisia vaikeuksia. Osa miehistä näki itsensä ensisijaisesti työhön sitoutuvan miesidentiteetin kautta.

Osa kertoi vakavista päihdeongelmista ja rikoksiin syyllistymisestä, mutta myös päihteistä ja rikollisesta elämäntavasta irtautumisesta. Kertomukset selviytymisestä näyttäytyivät sellaisena käännekohtana heidän elämässään, jonka varaan he rakensivat uutta identiteettiä.

– Tärkeimpinä työni tuloksena pidän miesten kertomuksessaan painottavaa isyyttä. Miesten kertomuksissa isyys toi esiin uudenlaista, tunteita esiin tuovaa miesidentiteettiä, joka erottui koulukodin aikaisesta maskuliinisesta stereotypiasta, Salenius kertoo.

YTM Paula Saleniuksen sosiaalityön väitöskirjakäsikirjoituksen "Koulukotisijoitus ja miehen identiteetin rakentuminen – Tutkimus 1950–60-luvuilla Järvilinnan vastaanottokotiin ja Pernasaaren koulukotiin sijoitettujen miesten elämäkerrallisista narratiiveista" tarkastustilaisuus pidetään 16.6.2023 alkaen klo 12.00 Seminaarinmäellä Historica-rakennuksen salissa H320. Vastaväittäjänä toimii professori Tarja Pösö (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Marjo Kuronen (Jyväskylän yliopisto).

Väitöstilaisuutta voi seurata etänä: https://r.jyu.fi/vaitos-salenius160623

Väitös on luettavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9560-7

Lisätietoja:
Paula Salenius, paula.salenius@elisanet.fi, puh. +35844 2770049

Salenius on sosiaalityöntekijä ja perheterapeutti.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye