Hallitus panostaa junaliikenteeseen – ja sitä elinkeinoelämä ja asukkaat myös tarvitsevat!

Pro Rautatie ry toteutti viime vuonna jäsenilleen kyselyn yhteisistä kehittämistavoitteista, joista hallitusohjelmaan ovat päätyneet muun muassa mahdollisuus kunnille, kuntayhtymille ja alueille ostoliikenteen järjestämiseen, julkisen kalustoyhtiön perustaminen julkisesti tuetulle ostoliikenteelle sekä ostoliikenteen kilpailuttaminen.

Pro Rautatie nosti hallitusohjelmatavoitteisiin myös raideinfran riittävän rahoituksen ratakapasiteetin lisäämiseksi. Hallitusohjelmaan on nyt kirjattu raideliikenteen kilpailukyvyn lisääminen lähes 1,4 miljardin euron erillisellä raideinvestointipaketilla, jolla rakennetaan uusia yhteyksiä ja kehitetään nykyistä rataverkkoa. Hallitusohjelmassa on hankkeista nimettyinä Lentoradan yksityiskohtaisempi suunnittelu ja toteuttamispäätöksen valmistelu, Salo–Kupittaa-välin parantaminen, Espoo–Lohja-radan rakentaminen, pääradan kehittäminen Helsinki–Tampere-välillä nykyisessä ratakäytävässä, kaksoisraide Oulu–Liminka-välille, Tornio–Kolari-välin toteutus ja sähköistys, Savonradan nopeuttaminen ja perusparannukset Kouvola-Kuopio-välillä, Karjalanradan kehittäminen välillä Luumäki–Imatra, sekä Loviisa–Lahti-ratayhteyden perusparannus. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu Itäradan hankeyhtiön toiminnan jatkuminen.

Lisäksi hallitusohjelmassa mainitaan muun muassa raideliikenteen houkuttelevuuden lisääminen parantamalla junien tietoliikenneyhteyksien nopeutta ja toimintavarmuutta. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu Pro Rautatienkin tavoitteissa ollut Digirata-hankkeen edistäminen.

Raideliikenteen tärkeyttä ja roolia käsitelleelle Pro Rautatien tilaisuudelle 2.6. oli paljon kiinnostusta, ja yhdistys rikkoi taas aiemman yleisöennätyksensä, kun linjoilla oli yhteensä 100 kuulijaa kahden tunnin webinaarin aikana. Esityksissä nousivat esiin muun muassa ratainfran monitahoinen tärkeys ja vaikutukset sekä sen suunnittelun aikajänteet, matkaketjut, palvelutason parantaminen, teollisuuden tarvitsemat kapasiteettilisäykset, MAL-sopimusten tukeutuminen raideliikenteeseen ja solmupisteisiin maankäytön tiivistämisessä sekä pandemian muutokset tapaan liikkua arjessa ja vapaa-ajalla ja sen perään geopoliittisten muutosten vaikutukset elinkeinoelämään Venäjän hyökkäyssodan myötä.

VR-Yhtymän tavoitteita raideliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamiseksi esitteli Jonna Juslin, joka kertoi matkustajaliikenteessä tavoitteen olevan 10 % (6,2 % vuonna 2019) ja tavaraliikenteessä 30 % (25,5 % vuonna 2019). VR:n ratkaisuehdotuksina kasvuun ovat muun muassa riittävät ja kohdennetut infrainvestoinnit, vapaan kilpailun Open access -malli markkinaehtoisessa liikenteessä, kannattamaton liikenne kilpailutettavaksi sekä julkinen kalustoyhtiö ostoliikenteeseen.

Teollisuusyrityksen näkökulmaa raideliikenteeseen toi UPM Metsän Esa Korhosen puheenvuoro. UPM:ssä logistiikkariippuvaisen Suomen rautatiekuljetusten lisääminen nähdään yhtenä ratkaisuna myös kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi Keski-Euroopan päämarkkinoihin verrattuna. Teollisuuden kuljetusten isoilla toistomäärillä kaikki junien pituuksien ja akselipainojen nostamiseen liittyvät toimenpiteet ovat tärkeitä ja mahdollistavat kapasiteetin lisäämisen, Korhonen muistutti.

MAL-suunnittelunäkökulmaa toi webinaariin HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän Johanna Järvinen. Suunnitelmassa on vahva raideliikennepainotus: 95 % uudesta rakentamisesta sijoittuu joukkoliikenteen vyöhykkeille. HSL:n esityksenä on parantaa joukkoliikenteen kilpailukykyä valtion 150 miljoonan lisäpanostuksella lipun hintojen alentamiseksi ja palvelutason parantamiseksi. Koronan myötä Helsingin seudun lähijunaliikenteessä asemien nousijamäärät romahtivat, ja tavoitteena on nyt päästä vuoteen 2025 mennessä samalle tasolle kuin ennen pandemiaa.

Nokialla lähijunaliikenne on osa kaupungin strategiaa, kertoi kaupunginjohtaja Eero Väätäinen. Lähijunaliikenne alkoi juuri ennen pandemiaa joulukuussa 2019, ja viime elokuussa 2022 lisättiin Tampereen seudun lähijunaliikennettä myös Nokialle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi lisäliikenteen rahoittamisen yksimielisesti, koska lähijunaliikennettä pidetään kaupungissa ja koko seudulla tärkeänä painopistealueena. Myös teollisuuden suurinvestointeja ajatellen Suomen raideliikenteen toimivuus on tärkeää, Väätäinen muistuttaa.

Tilaisuuden päätti Tampereen kauppakamarilta Markus Sjölund, joka kertoi kauppakamarin tarkastelevan ja pitävän Pirkanmaan raideyhteyksiä esillä erityisesti maakunnan elinvoiman näkökulmasta. Myös Kauppakamarin omissa kyselyissä on noussut viime aikoina aina selkeämmin esille lähijunaliikenne ja raideliikenteen solmukohdat yritysten kommenteissa. Asemanseudut ovat yritysten sijaintipaikkoina lähtökohtaisesti erittäin houkuttelevia. Kauppakamari kannattaa kilpailun lisäämistä ja markkinoille tulon esteiden madaltamista myös junaliikenteessä.