Lapsiasiavaltuutettu lähetti valtioneuvoston jäsenille kirjelmän hallitusohjelman vaikutuksista lapsiköyhyyteen

Lapsiasiavaltuutettu on tutustunut huolellisesti 16.6.2023 päivättyyn neuvottelutulokseen hallitusohjelmasta. Ohjelma sisältää lukuisia lapsen oikeuksien kannalta myönteisiä kirjauksia, kuten lapsi- ja perhemyönteisyyden ja nuorten mielenterveyden edistämisen, lapsilisien kohdennetut lisäykset, lastensuojelulain kokonaisuudistuksen, panostukset varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen sekä lapsiin kohdistuvan väkivallan ja nuorisorikollisuuden vähentämisen.

Samalla hallitusohjelmassa kaavaillaan merkittäviä heikennyksiä heikoimmassa asemassa olevien perheiden perusturvaan. Muutoksia perustellaan työnteon kannustimien ja sosiaaliturvan velvoittavuuden lisäämisellä. Lukuisten muutosten yhteisvaikutuksia lapsiin ei hallitusohjelman perusteella ole lainkaan arvioitu.

Lapsiköyhyyden vaikutukset ovat kiistattomia

Suomalaislapsista noin 11 prosenttia elää suhteellisessa köyhyydessä. Lapsiköyhyyden kielteiset seuraukset lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle on todistettu lukuisissa tutkimuksissa.

• Suomalaisessa kohorttitutkimuksessa voitiin aukottomasti osoittaa, että lapsiperheen käytettävissä olevien tulojen vähentyminen muodostaa merkittävän riskin lapsen mielenterveydelle lisäämällä aikuisten kokemaa stressiä ja aiheuttamalla negatiivisia muutoksia vanhempien mielenterveyteen, vanhempien väliseen suhteeseen ja vanhemmuuteen. Vaikutukset olivat pitkäaikaisia ja ylisukupolvisia.
• Niin ikään vuonna 1987 ja 1997 Suomessa syntyneiden lasten kohorttitutkimukset ovat osoittaneet köyhyyden ylisukupolvisuuden ja lukuisat yhteydet erilaisiin pahoinvointitekijöihin, kuten lastensuojelun tarpeeseen ja nuorisorikollisuuteen.
• Vastaavia tuloksia on havaittu useissa kansainvälisissä tutkimuksissa, myös Pohjoismaissa. Esimerkiksi Tanskassa pyrittiin lisäämään työnteon kannustimia leikkaamalla rajusti maahanmuuttajataustaisten perheiden sosiaaliturvaa vuonna 2002. Arvostettujen taloustieteilijöiden tutkimus osoittaa uudistuksen kielteiset vaikutukset erityisesti lapsiin: lasten osallistumisaste niin varhaiskasvatuksessa kuin esikoulussa laski, lasten suoriutuminen kielikokeissa heikkeni ja teini-ikäisten rikollisuus lisääntyi.

Lapsiperheissä köyhyyttä työssäkäynnistä huolimatta

Hallitusohjelmassa lapsiköyhyyttä pyritään vähentämään työnteon kannustimia lisäämällä. Tässä tavoitteessa kuitenkin unohdetaan, että Suomessa on useita alueita ja aloja, joissa työtilanne on heikko. Ilman tuntuvia panostuksia työvoimapalveluihin työllisyys ei lisäänny. Lapsiköyhyys ei myöskään välttämättä korjaannu työtä tekemällä. On tärkeä tiedostaa, että köyhyys on lapsiperheissä ilmiönä hieman erilainen kuin muissa köyhissä kotitalouksissa. Nimittäin toisin kuin muissa kotitalouksissa, joissa köyhyys yleensä selittyy työttömyydellä tai työelämän ulkopuolella olemisella, köyhistä lapsiperheistä lähes puolessa huoltaja on töissä. Köyhyys työssäkäynnistä huolimatta onkin nimenomaan lapsiperheitä kuvaava ilmiö.

Työntekoon kannustaminen on sinänsä perusteltuna, mutta tosiasiallisesti moni lapsi kasvaa perheessä, jossa vanhemmat eivät syystä tai toisesta kykene työntekoon, työtä ei ole saatavilla tai joissa työ ei perhettä elätä. Olivat syyt tähän ei-toivottuun tilanteeseen mitkä hyvänsä, lapsi ei milloinkaan ole syypää perheensä köyhyyteen. Lapsiperheiden jättäminen vaille taloudellista turvaa on lyhytnäköistä tilanteessa, jossa syntyvyys laskee rajusti, syrjäytymistä halutaan ehkäistä ja rikollisuutta vähentää.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on päätelmissään Suomelle 2.6.2023 todennut, että Suomen tulee välttää sellaisia sosiaaliturvan leikkauksia, jotka lisäävät lapsiköyhyyttä ja syrjäytymistä.

Ennen päätöksentekoa arvioitava yhteisvaikutukset lapsiin

Lapsiasiavaltuutettu toivoo, että hallitus tulee saavuttamaan ne myönteiset tavoitteet, joita se ohjelmassaan on asettanut. Vaarana on, että lapsiperheiden sosiaaliturvan heikennykset vaarantavat nämä tavoitteet ja aiheuttavat inhimillistä kärsimystä lapsille, joiden tulisi olla valtion erityisen suojelun kohteena.

Lapsiasiavaltuutettu pitää äärimmäisen tärkeänä, että kaikkien aiottujen uudistusten vaikutukset lapsen oikeuksien toteutumiseen arvioidaan huolellisesti ja kiirehtimättä, ja että nämä vaikutukset myös otetaan päätöksenteossa huomioon käyttäen ensisijaisena harkintaperusteena lapsen etua.