Kun hellettä pukkaa, viilennä kotisi kestävin keinoin

Kuinka jäähdyttää talo ilman kallista sähköä? Mitä nämä passiiviset viilennyskeinot ovat? Kuinka varteenotettava vaihtoehto ne ovat lämpöpumpuille, tuulettimille ja koneelliselle ilmastoinnille?

Kylmässä ilmastossa, kuten Suomessa, talot eristetään. Tämä on passiivinen tapa pitää kylmä ulkona ja lämpö sisällä talvella. Välimeren maissa talot on perinteisesti rakennettu ilman eristystä valkoiseksi maalatusta kivestä, ja pienet ikkunat on peitetty luukuilla pitämään lämpö ulkona kesällä.

– Ratkaisevan tärkeää kodin jäähdyttämisessä on estää lämmön tulo sisään ja poistaa sisään päässyt lämpö. Suomessa auringon säteilykertymää vähentävät keinot ovat tehokkaita, koska aurinko on ylhäällä niin pitkään ja auringon kulma on hyvin matala aamuisin ja iltaisin, sanoo kaupunkifysiikan tenure track -professori Jonathon Taylor.

Kodit on yksinkertaista ja edullista pitää viileinä sulkemalla ovet, ikkunat ja verhot sekä välttämällä saunan lämmittämistä tai pesukoneiden ja uunin käyttöä hellehuippujen aikana. Kunnon tuuletus tai jopa ristiveto pitämällä ikkunat ja ovet auki on tehokasta, jos lämpötila laskee iltaisin ja öisin. Nykyinen rakennustyyli, joka suosii valtavia, ei-avattavia ikkunoita, estää tämän vaihtoehdon.

Myös markiisit ja kaihtimet vähentävät auringon säteilyn pääsyä sisälle.

Villiinnytetyt kaupungit kestävät hellettäkin paremmin

Tutkijoilla on viesti suomalaisille päättäjille ja poliitikoille ilmastokriisin aikana: miettikää enemmän ympäröiviä kaupunkiseutuja. Esimerkiksi varjostava kasvillisuus ja heijastavat pinnat voivat vähentää kaupungin lämpösaareke -ilmiötä (urban heat island, UHI) eli tilannetta, jossa kaupunkialueet ovat ympäröivää haja-asutusaluetta tai maaseutua lämpimämpiä.

– Kaupunkialueilla pitäisi säilyttää ja sinne tuoda enemmän luonnollista kasvillisuutta, joka vähentää UHI-vaikutusta, tarjoaa ihmisille ja rakennuksille varjoa sekä edistää kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Toisin sanoen kaupunkialueiden villiinnyttäminen auttaa edistämään kestävämpää yhteiskuntaa, sanoo professori Sofie Pelsmakers, joka johtaa ASUTUT Housing Design -tutkimusryhmää.

Kaupungit voisivat myös tarjota kansalaisille helleaaltojen aikana maksuttomia ja turvallisia keitaita, kuten ilmastoituja kirjastoja.

Krista Scharlinin tuoreen pro gradu -tutkielman mukaan kaupunkien ylikuumenemista voidaan estää lisäämällä kaupunkien viheralueita ja vähentämällä lämpöä varastoivien materiaalien käyttöä sisäpihoilla. Scharlin tutki tamperelaisia sisäpihoja elokuun helleaallon aikana vuonna 2022.

Käytä sähköisiä viilennyslaitteita vain tarvittaessa

Taylorin mielestä ei ole järkevää kiistellä siitä, miten asuntojen viilennys pitäisi tehdä. Jäähdytykseen tulisi kuitenkin käyttää mahdollisimman vähän energiaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ilmastoinnin tai jäähdytyksen pitämistä päällä vain tietyn lämpötilakynnyksen ylittyessä, ei 24/7. Käytettävän energian olisi hyvä olla peräisin uusiutuvista energialähteistä, kuten aurinkoenergiasta.

Tutkijat ovat huolissaan siitä, että ihmiset ostavat ja asentavat koteihinsa tehottomia jäähdytysjärjestelmiä ajattelematta lainkaan kestäviä, sähköttömiä viilennysvaihtoehtoja. Jos tämä jatkuu, hiilidioksidipäästöt voivat kasvaa.

– Suomessakin näkyy jo piikki sähkönkulutuksessa kuumina kesäpäivinä, vaikka vasta pienellä osalla kotitalouksista on ilmastointilaitteita, Taylor sanoo.

– En vastusta lämpöpumppuja. Mutta mielestäni asuntojen ja kaupunkien suunnitteluvaiheessa voisi tehdä enemmän ongelman minimoimiseksi ja passiivisten ratkaisujen priorisoimiseksi. Näin teknisten ratkaisujen tarve vähenisi, hän lisää.

Taylor suosittelee koneellista viilennystä rakennuksiin, joissa kaikkein haavoittuvaisimmat oleskelevat, kuten esimerkiksi sairaaloihin ja ikääntyvien ihmisten hoivakoteihin.