Jyväskylän yliopisto sai 1,48 miljoonaa esineiden internetin tietoturvan parantamiseen tähtäävään hankkeeseen
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan koordinoima konsortiohanke on saanut Business Finlandilta yhteensä lähes 3 miljoonan euron rahoituksen esineiden internetin tietoturvan kehittämiseen. Työelämäprofessori Tapio Frantin johtamassa hankkeessa on mukana 20 organisaatiota Suomesta, Ruotsista, Itävallasta ja Espanjasta.
Informaatioteknologian tiedekunnan työelämäprofessori Tapio Frantin johtama Collective intelligence supported by security aware nodes, CISSAN -hanke sai Business Finlandilta lähes 3 miljoonan rahoituksen. Jyväskylän yliopiston osuus rahoituksesta on 1,48 miljoonaa euroa.
Hanke on osa Bittiumin Wireless Oy:n veturihanketta. Sen tavoitteena on tuottaa uutta teoreettista ja kokeellista tietoa IoT-verkkojen kollektiiviseen älykkyyteen pohjautuvasta kyberturvasta.
– Hankkeessa kehitettävän älykkään IoT-verkon tarkoituksena on havaita ja estää erilaiset tunkeutumisyritykset IoT-verkkoon ja sen laitteisiin sekä havaita laitteiden siirrot, lisäykset ja peukaloinnit. Älykkään verkon tarkoitus on myös estää IoT-laitteiden käyttö verkkohyökkäyksiin, Tapio Frantti kertoo.
Frantin mukaan esineiden internetin yleistyminen ja siihen liittyvä infrastruktuuri on perusteellisesti muuttanut sitä, miten erilaisia ympäristöjä, kuten koteja, toimistoja, ajoneuvoja ja esimerkiksi sähköverkkoja ohjataan ja valvotaan.
IoT-järjestelmät ovat alttiita samanlaisille kyberhyökkäyksille kuin muutkin verkkoon kytketyt laitteet, mutta erityisesti laitteiden fyysinen peukalointi, injektointi sekä laitteiden sieppaaminen ja niiden käyttö kyberhyökkäyksiin ovat todennäköisempiä juuri IoT-laitteiden tapauksessa.
Älykkäässä IoT-verkossa jaetaan tietoturvatoimintoja verkon eri laitteille. Tämä tarkoittaa, että jokaisella solmulla on yksi tai useampi kyberturvallisuustoiminto. Laitteet ovat normaalisti yhteydessä verkkoon, mutta ne viestivät myös toistensa kanssa vaihtaen tietoturvaan liittyviä tietoja keskenään. Kaikilla laitteilla ei siis tarvitse olla täydellistä kyberturvatoiminnallisuutta, koska älykäs verkko huolehtii kokonaisturvallisuudesta.
– Tulevaisuudessa näitä ratkaisuja voidaan käyttää esimerkiksi teollisuusympäristöissä ja kodin laitteiden osana. Yksittäisen verkotetun jääkaapin tai kahvinkeittimen ei tarvitse hallita kaikkea kyberpuolustukseen liittyviä asioita, vaan tehtäviä jaetaan eri laitteille ja ne puolustautuvat yhdessä, Frantti kuvailee.
CISSAN-hankkeeseen osallistuu toimijoita Suomesta, Itävallasta, Espanjasta ja Ruotsista. Mukana on yhteensä kaksi yliopistoa, yksi tutkimusinstituutti ja sekä 18 yritystä.
Lisätietoja
Tapio Frantti
Kyberturvallisuuden työelämäprofessori
tapio.k.frantti@jyu.fi
+358 40 5470819
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teemu RahikkaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 469 9377teemu.m.rahikka@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.
Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme