Varhaisia merkkejä suomalaispankkien luottoriskien kasvusta – asianmukaisten luottoriskiluokitusten merkitys korostuu kohonneiden riskien ympäristössä
Korkea inflaatio, kohonneet korot ja heikentyneet talousnäkymät koettelevat suomalaispankkien keskeisimpien velallissektorien – kotitalouksien ja yritysten – häiriönsietokykyä. Toimintaympäristön koholla olevista riskeistä huolimatta kotitalouksien ja yritysten taloudellinen tilanne on kokonaisuudessaan pysynyt kohtuullisena ja suomalaispankkien ongelmaluottojen taso matalana. Suomen pankkisektorin tappionsietokyky mahdollisia luottotappioita vastaan on myös vahva. Varhaisia merkkejä luottoriskien kasvusta on kuitenkin havaittavissa etenkin suomalaispankkien taloyhtiö- ja yritysluotoissa. Suomalaispankkien yhteisten laina-asiakkaiden luottoriskiluokitteluissa on havaittu huomattavia eroja pankkien välillä, mikä voi viestiä puutteista riskienhallinnassa. Toimintaympäristön kasvaneet riskit korostavat asianmukaisen riskiluokittelun sekä riittävien ja etupainotteisten luottotappiovarausten merkitystä pankkien luottoriskien hallinnassa.
Suomen pankkisektorin toimintaympäristön riskit ovat edelleen koholla. Korkea inflaatio, nopeasti ja selvästi aiempia vuosia korkeammalle tasolle nousseet korot sekä talouskasvun hidastuminen ovat koetelleet kotitalouksien ja yritysten häiriönsietokykyä ja varjostaneet Suomen ja muiden Pohjoismaiden talouksia viimeisten vuosien aikana.
– Ongelmaluotot kasvavat ja luottotappiot realisoituvat tyypillisesti viiveellä talouden häiriötilanteiden jälkeen. Pankkien tuleekin varautua luottotappioriskeihin laina-asiakkaiden asianmukaisilla riskiluokitteluilla sekä riittävillä ja etupainotteisilla luottotappiovarauksilla. Asiaan kiinnitetään huomiota myös tulevissa tarkastuksissa ja teema-arvioissa, sillä luottoriskit ovat yksi pankkien vakavaraisuusvalvonnan painopistealueista tänä vuonna, Finanssivalvonnan apulaisjohtaja Jyri Helenius toteaa.
Suomalaispankeilla eroja samojen velallisten luottoriskiluokitteluissa
Suomalaispankkien ongelmaluottojen määrä on edelleen Euroopan matalimpien joukossa sekä kotitalous- että yritysluotoissa. Suomalaispankkien tappionsietokyky mahdollisia luottotappioita vastaan on myös eurooppalaista keskitasoa vahvempi1. Suomalaispankkien velallisina olevat kotitaloudet ja yritykset ovat kuitenkin alttiimpia korkotason nousun vaikutuksille kuin kotitaloudet ja yritykset Euroopassa keskimäärin. Merkittävä osa suomalaisista kotitalous- ja yritysluotoista on vaihtuvakorkoisia ja lyhennystyypiltään sellaisia, joissa korkotason nousu kasvattaa suoraan velallisen kuukausittaista velanhoitorasitusta.
Suomalaispankkien luottoriskien kohoamisesta on nähtävissä varhaisia merkkejä luottojen arvonalentumisvaiheiden muutosten perusteella. Luottoriskiltään kohonneiksi luokitellut luotot2 ovat kasvaneet yritysluottojen osalta viimeisen vuoden aikana selvästi etenkin liikekiinteistövakuudellisissa sekä pk-yrityksille myönnetyissä luotoissa. Yritystoimialoittain tarkasteltuna nämä luotot ovat kasvaneet voimakkaimmin Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksille erityisen alttiiksi luokitelluilla toimialoilla, kuten energia-alalla ja teollisuudessa.
Luottoriskiltään kohonneiden taloyhtiölainojen osuus on myös kasvanut selvästi viimeisen vuoden aikana. Luottoriskin kasvusta on viitteitä etenkin nuoremmissa taloyhtiöissä. Toistaiseksi taloyhtiölainojen maksurästit ja lainanhoitojoustojen määrät ovat kuitenkin pysyneet vähäisinä.
Suomalaispankeilla on eroja samojen yritysvelallisten luokittelussa eri arvonalentumisvaiheisiin, mikä heikentää luottoriskitunnuslukujen vertailtavuutta ja voi viestiä puutteista pankkien riskienhallinnassa. Puutteelliset luottoriskiluokitukset velallisen taloudelliseen tilanteeseen nähden lisäävät riskiä siitä, että mahdollisiin ja tyypillisesti viiveellä realisoituviin luottotappioihin ei ole varauduttu riittävillä luottotappiovarauksilla tai velallisen taloudellisen tilan tervehdyttämiseksi ei ole ryhdytty tarvittaviin toimiin. Tämä voi puolestaan johtaa suurempiin luottotappioihin myöhemmin riskien realisoituessa ja heikentää pankkien kykyä tukea taloutta kriisitilanteessa.
Finanssivalvonta julkaisee jatkossa teema-analyyseja keskeisistä valvontateemoista ja valvottaviensa toimintaa koskevista ajankohtaisista aiheista. Pankkien luottoriskien teema-analyysi on näistä ensimmäinen julkaistava analyysi.
Lisätietoja antaa
Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi.
Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9–16.
Liitteet
- Artikkeli: Heikko taloussuhdanne koettelee kotitalouksia ja yrityksiä
- Artikkeli: Varhaisia merkkejä suomalaispankkien luottoriskien kasvusta – pankkien välillä eroja yhteisten velallisten luottoriskiluokitteluissa
1 Ks. Finanssivalvonnan lehdistötiedote 7.6.2023
2 Luottoriskiltään kohonneiksi luotoiksi luetaan IFRS 9 -kirjanpitostandardin mukaiseen arvonalentumisvaiheiseen 2 sisältyvät luotot. Vaiheeseen 2 sisällytetään luotot, joiden luottoriski on kasvanut merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen. Luottoriskin katsotaan kohonneen merkittävästi muun muassa silloin, kun luotto on ollut erääntyneenä yli 30 päivää tai kun luottoon on tehty asiakkaan taloudellisten vaikeuksien vuoksi lainanhoitojoustoja. Pankeilla on lisäksi käytössä muita kriteerejä luottoriskin arvioinnissa.
Avainsanat
Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.
Muut kielet
- Early signs of growth in Finnish banks’ credit risks – environment of elevated risks highlights the importance of appropriate impairment staging of borrowers
- Tidiga tecken på ökade kreditrisker i finländska banker – betydelsen av korrekt kreditriskklassificering framhävs i en omvärld med ökade risker
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta
Kapitaltäckning och solvens i den finansiella sektorn 31.3.2024: Fortsatt stark kapitaltäckning och solvens i Finlands finansiella sektor trots osäker omvärld13.6.2024 10:40:00 EEST | Tiedote
Finlands ekonomi vände från recession till mycket svag tillväxt i början av året, men den finansiella sektorns omvärld präglas fortfarande av osäkerhet. Trots det svaga ekonomiska läget är kapitaltäckningen inom banksektorn fortfarande stark, fastän andelen krediter med en betydligt förhöjd kreditrisk ökat både inom hushålls- och företagskrediter. Arbetspensionsanstalternas solvensnivå stärktes under det första kvartalet, medan liv- och skadeförsäkringsbolagens solvens försvagades något. Det geopolitiska läget är fortfarande spänt och ränteutsikterna är osäkra, vilket ökar riskerna i den finansiella sektorn.
Finanssisektorin vakavaraisuus 31.3.2024: Suomen finanssisektorin vakavaraisuus säilyi edelleen vahvana epävarmassa toimintaympäristössä13.6.2024 10:40:00 EEST | Tiedote
Suomen talous kääntyi taantumasta hyvin vaisuun kasvuun alkuvuonna, mutta epävarmuus leimaa yhä finanssisektorin toimintaympäristöä. Heikosta taloustilanteesta huolimatta pankkisektorilla vakavaraisuus on säilynyt vahvana, vaikka sekä kotitalous- että yritysluotoissa luottoriskiltään merkittävästi kohonneiden luottojen osuudet ovat olleet kasvussa. Työeläkelaitosten vakavavaraisuusaste vahvistui ensimmäisellä neljänneksellä, mutta henki- ja vahinkovakuutusyhtiöillä se heikkeni hieman. Geopoliittinen tilanne on pysynyt jännitteisenä ja korkonäkymät epävarmoina, mikä lisää finanssisektorin riskejä.
Financial sector's capital position as at 31 March 2024: Finnish financial sector’s solvency remained strong in an uncertain operating environment13.6.2024 10:40:00 EEST | Press release
The Finnish economy moved from recession to very sluggish growth in the early months of the year, but the financial sector's operating environment is still marked by uncertainty. Despite the weakness of the economy, the banking sector's capital position has remained strong, although in both household and corporate credit the share of stage 2 loans has been growing. The solvency ratio of employee pension institutions strengthened in the first quarter, but that of life and non-life insurance companies weakened slightly. Geopolitical tensions remain and the outlook for interest rates is uncertain, which increases the financial sector’s risks.
Finansinspektionen utredde tillgången på grundläggande banktjänster - inga betydande ändringar i tillgången eller prissättningen jämfört med tidigare12.6.2024 14:00:00 EEST | Tiedote
Kundernas rätt till lagstadgade grundläggande banktjänster tillgodoses i huvudsak bra i Finland. Enligt Finansinspektionens bedömning var tillgången till grundläggande banktjänster fortfarande bra och priserna i huvudsak skäliga 2023. Uppgifterna i utredningen baserar sig på situationen vid årsskiftet den 31 december 2023.
Finanssivalvonta selvitti peruspankkipalveluiden saatavuutta - saatavuudessa tai hinnoittelussa ei merkittäviä muutoksia aiempaan12.6.2024 14:00:00 EEST | Tiedote
Asiakkaiden oikeus laissa määriteltyihin peruspankkipalveluihin toteutuu Suomessa pääosin hyvin. Finanssivalvonnan arvion mukaan peruspankkipalveluja oli vuonna 2023 edelleen hyvin ja pääosin kohtuuhintaisesti tarjolla. Selvityksen tiedot perustuvat vuodenvaihteen 31.12.2023 tilanteeseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme