Datahuone: Maahanmuuttajien työllisyys kasvaa huomattavasti ensimmäisten maassaolovuosien aikana – Vuosina 2021 ja 2022 maahan tulleiden osallistuminen työmarkkinoille alusta alkaen korkeammalla tasolla kuin aikaisemmin maahan muuttaneilla

VATT:n yhteydessä itsenäisenä yksikkönä toimiva Datahuone on hyödyntänyt selvityksessään Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistoja, Digi- ja väestötietoviraston väestönmuutostietoja sekä kuukausitason palkkasuhdetietoja tulorekisteristä. Raporttia ovat olleet tekemässä tutkija Max Toikka (VATT Datahuone), professori Marko Terviö (Aalto-yliopisto) ja VATT Datahuoneen johtaja Henna Laasonen.

Maahanmuuttajien työllisyys on kasvanut 2000-luvulla

Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten miesten päätoiminen työllisyys on kasvanut vuosien 2000 ja 2021 välillä noin kymmenen prosenttiyksikköä. Vuonna 2021 päätoimisten työllisten osuus oli noin 65 %. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyyden lähtötaso oli 2000-luvun alussa alle 40 %, mutta ero miehiin kaventui vuosina ennen finanssikriisiä. Vuonna 2021 heistä noin 55 % oli päätoimisia työllisiä.

Suomessa syntyneiden suomalaistaustaisten päätoimisten työllisten osuus oli samaan aikaan sekä miehillä että naisilla noin 75 %. Ero suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten päätoimisessa työllisyydessä supistui 2000-luvun alussa ennen finanssikriisiä mutta on pysynyt sen jälkeen melko vakaana.

Työllisyys kehittyy hyvin maahantuloa seuraavina vuosina

Selvityksessä tarkasteltiin vuosina 2000–2021 maahan muuttaneiden päätoimisen työllisyyden kehitystä maahanmuuttoa seuraavina seitsemänä vuonna. Tulosten mukaan työllisyys paranee nopeasti maahantulon jälkeen, mutta suhdannetilanne vaikuttaa työllisyyden tasoon. Esimerkiksi finanssikriisin jälkeen työllisyyskehitys oli aiempaa heikompaa. Erityisen heikosti kehittyi kriisin aikana tulleiden työllisyys. Viimeisimpinä vuosina muuttaneiden työllisyyden lähtötaso ja alkuvuosien kehitys ovat olleet aiempaa paremmat.

”Suotuisan työllisyyskehityksen syynä voi olla esimerkiksi maahanmuuttajaprofiilin muuttuminen aiempaa enemmän työperäiseksi tai työllistymispotentiaaliltaan korkeammaksi tai kasvanut työvoiman kysyntä”, kertoo tutkija Max Toikka.

Vuosina 2021 ja 2022 maahan muuttaneiden työmarkkinoille osallistuminen kasvoi voimakkaasti heti maahantulon jälkeisinä kuukausina

Selvityksessä tarkasteltiin myös palkkatuloja saaneiden osuutta vuosina 2019–2022 maahan muuttaneista tulorekisterin kuukausitason tietoja käyttäen. Etenkin vuosina 2021 ja 2022 maahan muuttaneiden työmarkkinoille osallistuminen on lisääntynyt huomattavasti heti maahantulon jälkeisinä kuukausina.

Vuoden maassaolon jälkeen heistä palkkatuloja sai selvästi suurempi osa kuin vuosina 2019 ja 2020 tulleista. Esimerkiksi kesällä 2022 vuoden 2021 maahanmuuttajista noin 60 % oli jo palkkatöissä. Vielä ei voida päätellä, onko kyseessä tilapäinen vai pysyvämpi muutos. Myönteiseen työllisyyskehitykseen voi vaikuttaa suhdanteen paraneminen koronarajoitusten jälkeen.

”Vuonna 2021 ja 2022 maahanmuutto oli suurempaa kuin aiemmin 2000-luvulla. Kasvu ei näytä tapahtuneen työllisyyden kustannuksella, päinvastoin näinä vuosina tulleiden osallistuminen palkkatyöhön on ollut heti alusta aiempaa korkeammalla tasolla”, toteaa Toikka.

Lisätietoja:

Tutkija Max Toikka (VATT Datahuone), max.toikka@vatt.fi, puh. +358 295 519 454 
Professori Marko Terviö (Aalto-yliopisto), marko.tervio@aalto.fi 

Policy briefin lisämateriaalit ovat saatavilla Datahuoneen materiaalipankissa: https://datahuonepilotti.fi/lisamateriaalit/ > Policy Briefit