Poikien vaikeampaa selviytyä vanhemman kuolemasta
Tuore Journal of Epidemiology & Community Health -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus osoittaa, että vanhemman menettäminen ennen 21 vuoden ikää vaikuttaa vakavammin poikiin kuin tyttöihin. Tutkimuksessa havaittiin, että vanhemman menettäminen oli yhteydessä heikkoon mielenterveyteen, matalampiin ansiotuloihin ja heikompaan menestykseen työelämässä aikuisiällä 26–30-vuotiaana niin miehillä kuin naisilla. Tutkimus perustui lähes miljoonan suomalaisen aineistoon, jotka olivat syntyneet vuosina 1971–1986. Erityisen merkittäviä seurauksia havaittiin varhain vanhempansa menettäneillä pojilla, joilla mielenterveysongelmat näkyivät päihteiden väärinkäyttönä ja itsetuhoisena käyttäytymisenä.
Vanhemman menettämisen seuraukset terveyteen ja mielenterveyteen ovat vakavampia pojille kuin tytöille, osoittaa Journal of Epidemiology & Community Health -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus.
Vanhemman kuoleman kokeminen ennen 21 ikävuotta on yhteydessä sekä miesten että naisten heikkoon mielenterveyteen, matalampiin ansiotuloihin ja heikompaan menestykseen työelämässä aikuisiällä 26—30-vuotiaana. Mielenterveyttä mitattiin tutkimuksessa sairaanhoitojaksoilla, mielenterveyslääkkeiden käytöllä ja mielenterveysoireisiin liittyvillä sairauspoissaoloilla.
Erityisesti varhain vanhempansa menettäneet pojat oireilivat. Mielenterveyden ongelmat olivat yleisiä ja näkyivät erityisesti päihteiden väärinkäyttönä ja itsetuhoisena käyttäytymisenä. Myös taloudelliset seuraukset ovat merkittäviä. Esimerkiksi isän kuolema ennen 21 ikävuotta on poikien osalta yhteydessä suurin piirtein 15 prosenttia matalampiin vuosituloihin 26—30-vuotiaana.
Tutkimuksessa selvitettiin valtakunnallisen rekisteriaineiston avulla, liittyykö vanhemman kuolema ennen 21 ikävuotta mielenterveys- ja työmarkkinatulemiin (työllisyys ja ansiotulot) 26—30 vuoden iässä, ja onko sukupuolella merkitystä.
Tutkimus perustui lähes miljoonan suomalaisen henkilön aineistoon. He olivat syntyneet vuosina 1971—1986. Isät kuolivat lähes kolme kertaa todennäköisemmin kuin äidit ennen kuin heidän lapsensa täyttivät 21 vuotta.
Tekijät: Petri Böckerman, Mika Haapanen, Christopher Jepsen.
Tutkimus on osa projektia, jota on tukenut taloudellisesti Yrjö Jahnssonin säätiö ja OP Ryhmän tutkimussäätiö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika Haapanenapulaisprofessori (taloustiede) / varadekaaniJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu (JSBE)
Puh:040 576 7800mika.p.haapanen@jyu.fiwww.jyu.fi/jsbe/fi/tiedekunta/henkilosto/jsbe-faculty/haapanen-mikaPetri Böckermanprofessori (taloustiede), Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu (JSBE)johtava tutkija, työmarkkinat, Labore
Puh:040 091 3189petri.pockerman@labore.fiwww.petribockerman.fiTyön ja talouden tutkimus LABORE
Arkadiankatu 7
00100 Helsinki
040 940 1940
https://labore.fi
Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Yritysten väliset erot kasvattavat palkkaeroja Suomessa24.4.2025 07:20:00 EEST | Tiedote
Laboren uudessa tutkimuksessa tarkastellaan Suomen yrityssektorin palkkahajonnan ajureita vuosina 2001–2022. Vaikka yritysten sisäiset palkkaerot muodostavat suurimman osan palkkahajonnasta vuositasolla, yritysten välinen vaihtelu selittää suurimman osan palkkaerojen kasvusta pitkällä aikavälillä. Erityisesti korostuu toimialojen välinen vaihtelu ja pieni joukko toimialoja selittää suuren osan palkkahajonnan kasvusta. Vuosina ennen koronapandemiaa vaikutukset näkyvät erityisen selkeästi. Alueiden välinen palkkahajonta sen sijaan ei ole merkittävä tekijä.
Eläkkeiden inflaatiovakauttajan olisi voinut suunnitella toisin16.4.2025 06:45:00 EEST | Blogi
Tammikuussa sovittu eläkeuudistus toi mukanaan inflaatiovakauttajan, joka leikkaa eläkkeitä inflaatiopiikkien aikana. Uudistuksen tarkoituksena on vakauttaa eläkejärjestelmän rahoitus, mutta onko se onnistunut valinta? Tässä blogissa pohdimme, millaisia seurauksia inflaatiovakauttajalla voi olla eläkeläisten toimeentuloon ja makrotalouden vakauteen – ja olisiko samoihin tavoitteisiin voinut päästä vähemmän haitallisin keinoin.
Ekonomisk prognos 2025-2027: Ekonomin återhämtar sig under osäkra tider3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Enligt Labores konjunkturprognos våren 2025 kommer Finlands ekonomi att växa med 1,4 procent under 2025. Konjunkturläget förbättras 2026 och 2027 då BNP-tillväxten väntas stiga till 1,9 procent respektive 1,4 procent. Långsammare inflation och räntesänkningar kommer att stödja tillväxten i bostadsbyggande, privat konsumtion och export. Den internationella osäkerheten är exceptionellt hög, vilket innebär en ökad risk för långsammare tillväxt än väntat.
Talousennuste vuosille 2025–2027: Jousitus kovilla, talous elpyy epävarmuuden aikana3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Tutkimuslaitos Laboren kevään 2025 suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 1,4 prosenttia vuonna 2025. Suhdanne paranee vuosina 2026–2027, jolloin BKT-kasvu vauhdittuu 1,9 ja 1,4 prosenttiin. Hidastunut inflaatio ja koronlaskut tukevat asuinrakentamisen, yksityisen kulutuksen ja viennin kasvua. Kansainvälinen epävarmuus on poikkeuksellisen suurta, mikä merkitsee kohonnutta riskiä ennustettua hitaamman kasvun toteutumiselle.
Tansanian shokkiherkkä sosiaaliturva – tutkimus peräänkuuluttaa uudistuksia12.3.2025 07:10:00 EET | Tiedote
Tansania kohtaa yhä vakavampia humanitaarisia kriisejä, joita aiheuttavat ilmastonmuutos, terveyskriisit ja lähialueiden konfliktit. Tuore tutkimus korostaa kiireellistä tarvetta shokeilta suojaavan sosiaaliturvan kehittämiselle, jotta kriisien vaikutukset voidaan minimoida ja tarjota väestölle parempaa suojaa. Tutkimuksessa suositellaan sosiaaliturvan rahoituksen lisäämistä, ennakoivaa suunnittelua, lainsäädännön vahvistamista, kriisejä ennakoivien teknisten työkalujen hyödyntämistä ja humanitaarisen avun parempaa integrointia kansallisiin sosiaaliturvajärjestelmiin. Ilman rakenteellisia uudistuksia miljoonat tansanialaiset jäävät taloudelliseen ja sosiaaliseen ahdinkoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme