Koululainen yksin kotona – muistilista pienen ihmisen arjen turvaksi

Jotkut lapset ehtivät yksin olleessaan keksiä erilaisia luovia ratkaisuja moninaisiin pulmiinsa. Toisia puolestaan jännittää kovasti yksin oleminen. Ennen kuin tulee turhan vaarallista ideaa tai pelko valtaa koko pienen mielen, kannattaa ratkaisuvaihtoehtoja miettiä yhdessä aikuisen kanssa ennakkoon. 

Palopäällystöliitto kokosi yhteen näppärän muistilistan, mitä pienen koululaisen kanssa on hyvä käydä läpi kotiturvallisuuden varmistamiseksi. Aikuisen on hyvä tiedostaa, että tutkimusten mukaan lapsi muistaa alle puolet hänelle kerrotuista turvallisuusohjeista. Siksipä ohjeita onkin syytä kerrata usein.

Kotona ollessa

1. Selkeiden sääntöjen laatiminen – mitä saa ja ei saa tehdä.
2. Mistä löytyvät tai miten saa yhteyden turvallisiin aikuisiin?  
   Lapsen on hyvä tietää, voiko hän soittaa huoltajalleen tai onko aikuisen kanssa sovittu tarkistussoitoista. On myös hyvä sopia, jos mahdollista, kuka on lähellä asuva turvallinen aikuinen, jolta voi tarvittaessa pyytää apua. 
3. Miten välipala tehdään tai otetaan turvallisesti? Aikuinen voi varmistaa turvallisuuden laittamalla eväitä valmiiksi koululaiselle. 
4. Terävien välineiden – kuten juustohöylän, saksien tai veitsen – käytön opettelu ja säännöt niiden käyttämiseen tai käyttämättä jättämiseen.
5. Ruoan lämmittämisen opettelu, jos lapsen on tarpeen itse lämmittää syömisensä. 
   • Lapsen on suojattava kuumuudelta itsensä ja keittiökalusteet. 
   • Mikro, leivänpaahdin ja vedenkeitin ovat yksinkertaisia käyttää, mutta niidenkin kanssa voi saada palovammoja tai tulipalon aikaiseksi. Liesi, uuni ja voileipägrilli vaativat jo enemmän taitoja, eivätkä kuulu pienen koululaisen käytettäväksi. Sopikaa etukäteen, mitä sähkölaitetta koululainen saa yksin ollessaan käyttää.
   • Muistuta, mitä aineksia mihinkin kodinkoneeseen saa laittaa. Väärinkäytettynä laitteet voivat syttyä palamaan; esimerkiksi tacokuori leivänpaahtimessa ja foliopaperi mikroaaltouunissa aiheuttavat tulipalon. 
   • Käykää yhdessä läpi, miten tulipalon syttyminen ennalta ehkäistään omalla toiminnalla.
6. Mitä, jos pelottaa? Pimeä, yksin olo, kummalliset äänet, naapurin koira tai äänekkäät aikuiset voivat olla koululaiselle kovinkin ahdistava kokemus. Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan lapsen turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa paljon se, onko lähellä naapureita tai tuttuja, joiden puoleen voi tarvittaessa kääntyä, tai voiko vanhempi vastata puhelimeen, jos lapsi soittaa. Tilanteiden ennakointi ja läpikäynti useaan kertaan helpottaa lasta pelkotilojen kanssa.  
7. Sähkökatkon varalta on hyvä sopia selkeä paikka, mistä löytyy aina helposti toimiva taskulamppu.  Myös täysinäinen varavirtalähde puhelimelle on hyvä olla sovitussa paikassa.

Hädän hetkellä

1. Miten koululaisen tulee toimia tulipalon sattuessa? 
   • Tulipalon syttymissyyt liittyvät kotona yleensä ruoanlaittoon tai sähkölaitteen syttymään. Näiden ennaltaehkäisemiseksi on tärkeintä yllä mainitut pelisäännöt siitä, mitä laitteita saa kotona käyttää ja miten ruokaa lämmitetään. On tärkeää kuitenkin käydä lapsen kanssa läpi, miten tulipalotilanteessa kotona toimitaan. 
   • Muista, että savu on vaarallista. Painota lapselle, ettei savuiseen tilaan tule mennä ja savuisesta tilasta on poistuttava. 
   • Kodista saattaa löytyä useampi poistumisreitti, joiden sijainti on hyvä yhdessä kerrata ja varmistaa, että ne ovat lapsen käytettävissä. 
   • Jokainen asuinhuoneisto on oma palo-osastonsa, joka antaa turvaa, mikäli tulipalo on syttynyt viereiseen huoneistoon tai rappukäytävään. Kerrostaloasunnoissa on tärkeää laittaa myös sisäovi kiinni palo-osastoinnin turvaksi.  
   • Jos kotona syttyy tulipalo, lapsen on poistuttava asunnosta. Jos rapussa tai naapurissa on tulipalo, lapsen on pysyttävä omassa kodissaan. Kummassakin tapauksessa lapsen on syytä soittaa aikuiselle tai hätänumeroon 112. 
   • Palovaroittimen hälytys saattaa johtua savusta, höyrystä tai ihan vain laiteviasta. Hälytys on kivuliaan kovaääninen niin aikuiselle kuin lapselle. Lapselle on syytä neuvoa, että hälytyksen alettua lapsen on tärkeä poistua asunnosta ja ilmoittaa hälytyksestä aikuiselle. Palovaroittimen hiljentäminen yleensä vaatii pariston irrottamisen laitteesta, joka saattaa olla pienelle lapselle vaikeaa tai vaarallista, joten aikuisen paikalla käynti on todennäköisesti välttämätöntä. Lapsi ei välttämättä myöskään osaa arvioita, onko kyseessä aiheeton vai aiheellinen palohälytys.
2. Haavan tai muun haaverin sattumisen varalta lapsen kanssa on hyvä käydä ennakkoon läpi yksinkertaiset toimintaohjeet. 
   • Haavan verenvuotoa voi tyrehdyttää ihan vessapaperilla. Laastarin laitto voi olla lapselle hankalaa tai pelottavaa, mutta laastaripaketin paikka on hyvä katsoa etukäteen.
   • Palovammat hoidetaan pitämällä palanutta ihokohtaa pitkän aikaa viileän veden alla.
   • Aiheutuipa vahingosta haava, murtuma tai muu ruhje, lapsi on hyvä opettaa pyytämään apua ensin aikuiselta ja sen jälkeen soittamalla hätänumeroon 112. 
3. Hätänumeroon 112 soittaminen. 
   • Opeta lapselle hätänumero 112 ja siihen soittaminen puhelimella tai 112 Suomi -sovelluksella. Merkkaa hätänumero 112 kotiin ja lapsen puhelimeen näkyvälle paikalle. Lapsen puhelimeen on myös hyvä ladata 112 Suomi -sovellus, joka auttaa hätäkeskuspäivystäjää selvittämään soittajan sijainnin.
   • Hätänumerosta vastaa hätäkeskuspäivystäjä, joka auttaa kysymyksillään lasta kertomaan, millaisesta hädästä on kysymys ja millaista apua tarvitaan. Käykää leikin varjolla läpi erilaisia hätäpuheluita, jottei soittaminen hädän hetkellä tunnu pelottavalta. >> Katsokaa Hätäkeskuslaitoksen ohjevideo lapselle. 
   • Lapsi saa ja lapsen tulee soittaa hätäkeskukseen hätänsä hetkellä, etenkin jos huoltajaa tai muuta aikuista ei saa kiinni avuksi. >> Tutustu Hätäkeskuslaitoksen ohjeisiin lapselle

Palopäällystöliitto toivottaa iloista ja turvallista lukuvuotta kaikille koululaisille!