Miksi kotimainen ostovoima kehittyy hitaasti? Asumis- ja energiamenojen vaikutukset suomalaisiin kotitalouksiin esimerkkeinä lap-siperhe, työssäkäyvä pariskunta ja eläkeläispari. Vertailukaupunkina Helsinki, Jyväskylä, Seinäjoki ja Turku

Esimerkkikotitalouksien tulojen ja menojen erotus vuodesta 2021 vuoteen 2022 kaupungeittain

Asumisen ja elintarvikkeiden, hinnat nousivat viime vuonna nopeammin kuin kuluttajahinnat keskimäärin. Asumisessa eniten inflaatiota on nostanut asuntolainojen keskikorkojen nousu sekä lämmitykseen käytettävän energian hinnan nousu.

”Muutamat viime vuodet ovat olleet hyvin vaihtelevia eri kotitalouksien näkökulmasta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan lapsiperheen kohdalla tulojen ja menojen ero vuoden sisään oli todella huomattava”, toteaa POP Pankin johtaja Timo Hulkko.

Esimerkkilapsiperhe tiukoilla kaikilla tarkastelupaikkakunnilla

Lapsiperhe, työssäkäyvät vanhemmat* ja 2 lasta, omakotitalo 120 m2, omistus, sähkölämmitys
	Käytettävissä olevien tulojen muutos	Korkomenojen muutos	Energia- menojen muutos	Tulojen ja menojen erotus vuodesta 2021 vuoteen 2022
Helsinki	2147	3550	2788	-4192
Jyväskylä	1853	1700	2788	-2635
Seinäjoki	1774	1650	2722	-2598
Turku	1871	1900	2744	-2774

*Keskituloiset vanhemmat. Asuntolainan määrä on arvioitu olevan 75 prosenttia asunnon käyvästä arvosta. Sähkön vuosikulutus 20 000 kWh/vuosi. Energiamenojen muutos pitää sisällään sekä sähkön myynnin että siirron. Sähkön myyntihinta on oletettu samaksi kaikkiin kaupunkeihin. Siirtohinta vaihtelee kaupungeittain. Sähkön hinta on määritelty toistaiseksi voimassa olevien sopimusten hinnan mukaan. Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankki, Energiavirasto, POP Pankin laskelmat

Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan lapsiperheen tilanne on viime vuonna heikentynyt merkittävästi edelliseen vuoteen nähden. Helsingissä lapsiperheen vuosittaiset asumiseen liittyvät menot kasvoivat yli 4 000 euroa enemmän kuin käytettävissä olevat tulot. Muissa esitetyissä kaupungeissa erotus on 2 600 ja 2 800 euron välissä.

Eniten eroa kaupunkien välille tulee asuntolainan korkomenojen noususta. Helsingissä lapsiperheiden käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet eniten, mutta asuntolainan korkomenojen lisäys on jopa yli kaksinkertainen muihin kaupunkeihin nähden. 

Sähkön myyntihinta on oletettu samaksi kaikkiin kaupunkeihin, sillä kotitalous voi itse valita yrityksen, jolta sähkön ostaa. Sähkön siirtohinta puolestaan vaihtelee kaupungeittain. Siirtohintojen tasossa voi olla merkittäviäkin eroja kaupunkien välillä. Helsingissä ja Jyväskylässä sähkön siirtohinta ei noussut vuonna 2022 suhteessa vuoteen 2021. Seinäjoella ja Turussa puolestaan hinta hieman laski.

Keskituloisen pariskunnan tulot jopa kasvussa suhteessa menoihin, paitsi pääkaupunkiseudulla

Työssäkäyvä keskituloinen pariskunta*, kerrostaloasunto 60 m2, omistus
	Käytettävissä olevien tulojen muutos	Korkomenojen muutos	Vastike-menojen muutos	Käyttösähkö-menojen muutos	Tulojen ja menojen erotus vuodesta 2021 vuoteen 2022
Helsinki	1997	2611	36	279	-929
Jyväskylä	1703	927	446	279	51
Seinäjoki	1624	914	-22	272	460
Turku	1721	1302	-310	274	454

*Asuntolainan määrän on arvioitu olevan 75 prosenttia asunnon käyvästä arvosta. Käyttösähkön vuosikulutus on 2 000 kWh/vuosi. Energiamenojen muutos pitää sisällään sekä sähkön myynnin että siirron. Sähkön myyntihinta on oletettu samaksi kaikkiin kaupunkeihin. Siirtohinta vaihtelee kaupungeittain. Siirtohinta vaihtelee kaupungeittain. Sähkön hinta on määritelty toistaiseksi voimassa olevien sopimusten hinnan mukaan. Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankki, Energiavirasto, POP Pankin laskelmat

Keskituloisen pariskunnan tilanne on ollut selvästi parempi kuin lapsiperheen, sillä heidän asumiseensa liittyvät menonsa ovat kasvaneet selvästi vähemmän.

Helsingissä pariskunnan tilanne on ollut huomattavasti heikompi kuin muissa tarkastelluissa kaupungeissa johtuen korkomenojen voimakkaammasta noususta. Muissa kaupungeissa lapsettoman työssäkäyvän pariskunnan asumismenot ovat kasvaneet jopa vähemmän kuin kotitalouden käytettävissä olevat tulot. Vastikemenot ovat kasvaneet eniten Jyväskylässä. Seinäjoella ja Turussa vastikemenot ovat jopa pienentyneet.

Eläkeläispariskunnalla ei välttämättä huolta asuntolainan koroista, mutta lämmitysöljyn hinta puraisi tuloihin ison loven

Eläkeläispariskunta*, omakotitalo 120 m2, omistus, öljylämmitys
	Käytettä-vissä olevien tulojen muutos	Korko-menojen muutos	Lämmitys-öljymenojen muutos	Käyttösähkö-menojen muutos	Tulojen ja menojen erotus vuodesta 2021 vuoteen 2022
Helsinki	1043	465	1688	697	-2212
Jyväskylä	827	219	1688	697	-1982
Seinäjoki	782	213	1688	681	-1968
Turku	859	242	1688	686	-1990

*Asuntolainan määrän on arvioitu olevan 5 prosenttia asunnon käyvästä arvosta. Polttoöljyn hinta on oletettu samaksi kaikissa kaupungeissa. Käyttösähkön vuosikulutus on 5 000 kWh/vuosi. Energiamenojen muutos pitää sisällään sekä sähkön myynnin että siirron. Sähkön myyntihinta on oletettu samaksi kaikkiin kaupunkeihin. Siirtohinta vaihtelee kaupungeittain. Sähkön hinta on määritelty toistaiseksi voimassa olevien sopimusten hinnan mukaan. Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankki, Energiavirasto, POP Pankin omat laskelmat

Myös öljylämmitteisessä omakotitalossa asuvien eläkeläistalouksien tilanne on ollut erittäin haastava viime vuonna. Lämmitysöljyn hinnan nousu kasvatti merkittävästi öljylämmitteisten omakotitalojen asumismenoja.

Eläkeläistalouksien viime vuoden tilanne vaihteli verrattain vähän kaupungin suhteen. Suurin syy tähän on se, että eläkeläistalouksilla korkomenojen nousun vaikutus on melko pieni, koska laina odotetaan lähes maksetuksi. Monilla eläkeläistalouksilla on jopa velaton omistusasunto, joten asuntolainojen koron nousu ei ole koskettanut juuri heitä.

Säästöt puskuroivat ostovoiman heikkenemistä

Kotitalouksien varallisuusasemalla on paljon vaikutusta siihen, miten se selviää äkillisistä taloudellisista muutoksista. Tilastokeskuksen vuoden 2019 tietojen mukaan lähes kaikilla kotitalouksilla on säästöjä tilillä, säästöjen määrä kuitenkin vaihtelee hyvin paljon. 

Kevään aikana kotitalouksien tilanne on helpottanut energiamenojen osalta, kun polttoöljyn ja sähkön hinta on tullut selvästi alaspäin huippulukemista. Korkojen nousun vaikutus heijastuu vielä tämän vuoden ajan kotitalouksien asumismenoihin, mutta loppuvuotta kohti 12 kuukauden Euriborin nousun ennustetaan hiipuvan.

”Isossa kuvassa suomalaisten kotitalouksien ostovoima on heikentynyt historiallisen voimakkaasti palkankorotusten jäädessä jälkeen nopeasti kiihtyneestä inflaatiosta. Muutosta tilanteeseen on odotettavissa ensi vuoden puolella, jolloin inflaatio olisi ennusteemme mukaan hellittämässä jossain määrin. Nähtäväksi jää, miten uuden hallituksen talousohjelmaa lähdetään toteuttamaan ja miten linjaukset kohdentuvat eri kotitalouksiin”, Hulkko summaa.